Rakastava ihminen on onnellinen

Tutkimusten mukaan onnellisuuden jahtaaminen ei tuo onnea. Sen sijaan antautuminen palvelemaan muita heidän tarpeissaan tuo elämään tarkoitusta ja sisältöä. Se tuo onnellisuutta ja iloa. Tämä kuulostaa tutulta – no, sehän on vanha Raamatun opetus: Antamalla muille saakin itse. Rakastamalla muita tulee onnelliseksi. Johannes sanoo ensimmäisessä kirjeessään näin: ”Jumala on rakkaus. Se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.” Tämä rakkauden dynamiikka kulkee molempiin suuntiin: Jeesusta lähellä oleva rakastaa ja toisin päin: se joka rakastaa muita, pysyy hänessä. 

 

Uskovakin voi jahdata onnellisuutta ja pettyä. Silloin on väärän dynamiikan äärellä. Ihmissuhteissa erehtyy etsimään omaa onneaan, jopa aviosuhteen ulkopuolelta. Silloin kun on lopen väsynyt ihmissuhteessa ja valmis luovuttamaan, apu löytyykin avaamalla sydän jälleen Jeesuksen rakkaudelle. Silloin sydämen kovuus murtuu ja kykenee taas antamaan anteeksi ja palvelemaan toista. Avio- ja perhesuhteissakin pätee tämä sama onnellisuuden salaisuus: rakastamaan antautunut on onnellinen. Ihmissuhteissa ei pidä luovuttaa tunteiden puuttumisesta huolimatta vaan löytää Jeesus-suhteen kautta uusi rakkaus.

 

Rakastaminen on antamista ja palvelemista. Se ei ole rakkauden tunteella ratsastamista. Päinvastoin se on epäitsekästä ja usein vaivannäköäkin. Kuitenkin sen hedelmä on rakkauden lisääntyminen ja syvä elämän­ilo. Edellä mainitussa Raamatun kohdassa puhuessaan rakkaudesta Johannes toteaa: ”Sellainen kuin Jeesus on, sellaisia olemme mekin tässä maailmassa.” Meidän Herramme rakasti ehdoitta ja uhrautumalla niiden puolesta, joita rakasti. Tuo rakkaus avaa sydämet tänäkin päivänä. Jos rakastamme muslimiystävää tai ateistinaapuria pyyteettä ilman odotuksia vastapalveluksista tai uskoontulosta, meistä huokuva Jeesuksen rakkaus voittaa hänet. Ei tarvitse tuputtaa mitään. Hän kyllä imee meistä evankeliumin. Hän ihmettelee ja kyselee, miksi me annamme ja palvelemme odottamatta mitään takaisin. 

 

Epäitsekkäällä rakkaudella on valtava voima. Sen aito motiivi paljastuu aina ennen pitkää. Kärsivällinen rakastaminen konkreettisilla tavoilla julistaa Jeesusta huutamalla. Se on vastaan­sanomatonta. Mutta mitä jos tulee hyväksi­käytetyksi? Mitä jos toinen vain hyötyy minusta? Aito rakkaus ei kysy tätä. Se kyllä asettaa suojarajoja, kun niitä tarvitsee. Mutta annettu rakkaus ja luovutettu lahja ovat Jumalalta. Miten se voisi mennä turhaan? Olemmehan hänen rakkautensa välikappaleita.

 

 

Usko Katto

Kirjoittaja on Tampereen 

helluntaiseurakunnan johtava pastori.

 



Arviot
50/2019

ArviotKipin kapin Betlehemiin
Jippiimissio 2019


Jippiin joululevyä saatiin odotella viitisentoista vuotta. Järjestyksessään levy on ryhmän yhdestoista suomen­kielinen pitkäsoitto....
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan