Profetoimista älkää väheksykö 

Tämä tilanne haastaa seurakuntien johtoa tunnistamaan profetoinnin mahdollisia virheellisiä vaikuttimia. Amerikassa yksi niistä näyttäisi olevan lahjan käyttäjän omat vahvat mielipiteet, ehkä jopa yhdistettynä valtapyrkimyksiin. Monien seurakuntien historiassa Suomessakin lienee tapauksia, joissa samassa sanomassa on ollut läsnä selkeä jumalallinen inspiraatio, mutta myös omien mielipiteiden pukemista muotoon, jossa niillä näyttäisi olevan Jumalan antama valtuutus.

Tällaisessa tapauksessa profetian lahja on sinänsä aito, mutta lahjan käyttäjä tarvitsee ohjausta siinä, kuinka erottaa omat mielipiteet Jumalan ilmoituksesta. Yksi käytännöllinen ohje on, että kenenkään ei tulisi pyrkiä käyttämään profetian lahjaa asioissa, joissa hänellä itsellään on vahva näkemys, ellei Raamattu anna näkemykselle yksiselitteistä pohjaa. Omat ajatukset kannattaa tuoda nöyrästi esille mielipiteinä, ei Jumalan antamina viesteinä. 

Toinen virheellisten profetioiden vaikutin on sinänsä ensiarvoisen tärkeä syvä myötätunto, erityisesti kärsiviä ihmisiä kohtaan. Silloin sanoman välittäjän voimakas halu nähdä sairaan parantuvan, avioliiton korjaantuvan tai muun ahdistuksen päättyvän voi virrata osaksi profeetallisen sanoman sisältöä. Monet ovat haavoittuneet tällaisten sanomien seurauksena, kun luvattua ihmettä ei olekaan tapahtunut. 

Profetoimisemme on aina vajavaista siinä merkityksessä, että se on osittaista ja paljastaa pienen osan siitä kuvasta, jonka kokonaisuus on vain Jumalan tiedossa. Se ei kuitenkaan saisi koskaan olla tarkoitushakuista, manipulatiivista tai valtapyrkimyksistä kumpuavaa. 

Aidoille profetioille on nykyäänkin kysyntää, koska tarvitsemme seurakunnissamme inhimilliset mahdollisuudet ylittävää rakentumista, kehotusta ja lohdutusta. Paavalin ohje on edelleen voimassa: ”Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää saamaan hengellisiä lahjoja, varsinkin profetoimisen lahjaa.” 

Pekka Havupalo 

Kirjoittaja on Turun helluntaiseurakunnan johtava pastori.