Opiskelu lisää muutoskykyä

Seurakunnan tulisi olla useiden sukupolvien koti, joka on hyvä ja turvallinen paikka asua. Täydellinen sen ei tarvitse olla, mutta rakastava ja hyväksyvä koti antaa parhaat lähtökohdat elämälle ja kasvulle.

Vaikka seurakunta edustaa samanaikaisesti useiden sukupolvien kotia, sen keskellä ei välttämättä ole riittävän vahvaa sukupolvien kohtaamista, jotta kaikki sujuisi aivan kivuttomasti. Seurakunnan haasteena ovatkin erilaiset toimintatapoihin kohdistuvat odotukset sekä kasvava muutospaine. Tämä johtaa kysymään, miten toimintaa voidaan käytännössä suunnitella useita sukupolvia kohtaavaksi siten, että muutosten vastustus ei kasva liian suuriin mittoihin. Miten seurakunta voisi tuntua kaikkien kodilta?

Sukupolvien välisiä eroja kuvataan usein x-, y- ja z-sukupolvien nimityksillä. X-sukupolvi edustaa vuosien 1965–79 välillä syntyneitä, y-sukupolvi vuosina 1980–94 syntyneitä ja z-sukupolvi vielä nuorempia. Jo pelkästään näillä ikäryhmillä on suuret erot yhteiskuntakokemuksissa ja siten myös toimintatapoihin kohdistuvissa odotuksissa.

Esimerkiksi y-sukupolvelle on itsestään selvää toimia vuorovaikutteisesti pohtien ja päätöksiä perustellen. Mukavuudenhalu saattaa ylittää edellisen sukupolven velvollisuudentunnon. Toiminta on kokeilunhaluisempaa ja nopeammin muuttuvaa. Sitoutuminen vaatii korkeaa motivaatiota. Lisäksi y-sukupolven suhde rahaan on enemmän kuluttajatyyppinen, koska tämä sukupolvi – toisin kuin vanhemmat ihmiset – on tottunut elämään aina yhteiskunnallisen hyvinvoinnin keskellä.

Jos seurakunnan toimintakulttuuri edustaa jopa x-sukupolvea edeltävää aikaa, miten toteutetaan seurakunnallinen ”kilpailukykyloikka”?

Erot sukupolvien tavassa ajatella ja toimia eivät läheskään aina perustu erilaiseen Raamatun tulkintaan. Ne nousevat suurelta osin paljon luonnollisimmista asioista, kuten erilaisesta kokemisen tavoista. Omasta osallisuudesta, tuttuuden tunteesta ja yhteenkuuluvuudesta tulee monille kuin huomaamatta osa oikeaa tulkintaa, osa oikeaksi koettua yhteisöllistä toimintatapaa tai uskoa.

Elinvoimaisen ja muutoskykyisen seurakunnan yksi keskeinen elementti on elinikäinen oppiminen. Opiskelun kautta voidaan ylittää omia mukavuusalueita, haastaa perinnäisiä  ajattelutapoja ja vahvistaa perustelutaitoa. Teologian opiskelu avaa uusia mahdollisuuksia. Se opettaa perustelemaan omaa uskoaan ja löytämään sukupolvia yhdistäviä periaatteita.  Se auttaa hyväksymään myös sen, että toimintatavat voivat vaihdella ajasta, henkilöistä, ikäryhmistä ja toiminnan tavoitteista riippuen.

Parhaimmillaan opiskelu lisää seurakunnan yhteistä muutoskykyä. Silloin se pystyy toteuttamaan myös tarpeellisen kulttuuriloikan hieman kivuttomammin.


Tanja Laulainen

Kirjoittaja on Iso Kirja -opiston vs. rehtori