Karismaattisuuden ikärajat

YLE tv1:n Perjantai-ohjelmassa keskusteltiin 10. helmikuuta helluntailaisiin ja karismaattisiin seurakuntiin liittyvistä ilmiöistä. Näkyvään rooliin ohjelmassa nousi kuvaus  helluntaiseurakunnan lastenleiriltä, jossa lapsia opetettiin puhumaan kielillä. Harmillista vain, että yhtään nykypäivän helluntailaista ei ollut tässä keskustelussa mukana. Se olisi tuonut ohjelmaan laajemman näkökulman ja tehnyt siitä laadukkaamman.

Kuvaus lasten öisistä rukouskokouksista puistatti. Osin siksi, että se oli elävästi kerrottua henkilökohtaista kokemusta, osin siksi, että se palautti monille mieleen joukon omia leirimuistoja. Monien helluntailaistenkin muutamat muistot leirien rukouskokouksista ovat aika samanlaisia kuin ohjelmassa haastatellulla Kaisa Klapurilla – siis ahdistavia ja pelottavia. Helluntailiikkeessä näistä asioista on puhuttu liian vähän, koska ne tekevät niin kipeää.

Omaa aikaansa heijastavat lastenleirit eivät suinkaan olleet ainoita joillekin lapsille pelkoa tuottavia asioita. Myös koulussa jaetut rangaistukset saattoivat olla nöyryyttäviä ja ihmisarvoa loukkaavia. Vanhan ajan yleistä kotikasvatuksen menetelmää kutsutaan nykyään kuritusväkivallaksi, joka on laissa kielletty. Kun menneisyyttä arvioidaan nykypäivän näkökulmasta, sorrutaan helposti anakronismiin eli väärään aikaan sijoittamiseen. Lasten ahdistavat kokemukset eivät kuitenkaan menetä merkitystään sillä, että ne ymmärretään nyt sijoittaa omaan aikaansa.

Monet entisajan lapsista ovat nykyisin vastuussa seurakuntien ja myös lasten toiminnasta. Kenties juuri omien kokemusten vuoksi lapsityön laatuun on alettu kiinnittää paljon huomiota. Työntekijöiden on käytävä nykyisin erityinen turvakoulutus voidakseen työskennellä lasten parissa, ja tuon koulutuksen oleellinen osa ovat terveen hengellisen toiminnan suojarajat. Lapset eivät ole pieniä aikuisia, eikä heille kuulu tarjota hengellisiä kokemuksia kopioina aikuisten maailmasta.

Lapset ovat kuitenkin avoimia hengellisille kokemuksille, vaikka heidän käsityskykynsä on vielä rajallinen. Silloin turvallisten aikuisten on tärkeä selittää, mistä hengellisissä ilmiöissä ja kokemuksissa on kysymys. Pyhän Hengen karismaattisella vaikutuksella ei sinällään ole ikärajoja.

Omat leirikokemukseni eivät johtaneet samanlaisiin kipuihin, joista Ylen ohjelmassa puhuttiin. Omalla kohdallani karismaattiset ilmiöt eivät jääneet vain lastenleirille, vaan ne olivat asioita, joita tapahtui myös seurakunnan kokouksissa. Siellä profetoijat ja kielilläpuhujat olivat kuitenkin tasapainoisia ja turvallisia aikuisia. Lisäksi he osasivat kertoa lapselle, mistä on kyse.

Näin pelottavat leirikokemukset tulivat terveen karismaattisuuden hoitamiksi.


Esko Matikainen

Kirjoittaja on Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja