Kapea kuva reformaatiosta

Tänä vuonna on puhuttu kiitettävän paljon reformaatiosta. Onkin hyvä, että yhteiskuntamme kristillinen tausta on julkisen huomion kohteena ja tulee keskustelussa esille.

 

Reformaatio on kuitenkin näyttäytynyt julkisuudessa melko kalpeana ja rajattuna. Useimmiten se on kutistunut evankelis-luterilaisen ja katolisen kirkon 500 vuotta vanhan repeämän korjaamiseen. Reformaatiosta puhuttaessa on toki mainittu myös reformoitujen eli kalvinististen kirkkojen synty, mutta varsin marginaalisesti. Lisäksi tarkastelusta on puuttunut kokonaan niin sanottu reformaation kolmas haara, anabaptismi, joka on vain pari vuotta reformoitua kirkkoliikettä nuorempi.

 

Anabaptismi ei muodostanut yhtenäistä kirkkoa vaan levisi itsenäisten ja valtiosta riippumattomien seurakuntien verkostona eri puolille Eurooppaa. Sen yhtenä suorana jälkeläisenä voidaan pitää mennoniittayhteisöä, mutta myös baptismilla on läheiset juuret anabaptismiin. Anabaptistit opettivat, että seurakunta on uskovien muodostama yhteisö, johon liitytään uskovien kasteen kautta. Seurakuntien tuli myös olla toiminnassaan valtiovallasta riippumattomia.

 

Reformaatio merkitsi pyrkimystä takaisin Raamatun opetuksiin. Tämä prosessi näytti kuitenkin jääneen kesken, ja siksi syntyi tarpeita palata uudelleen Raamattuun. Nämä reformaation jälkeisessä vaiheessa toistuneet uudet paluut ovat synnyttäneet laajan joukon eri kirkkoja, jotka ovat sisällöllisesti sukua 1500-luvun anabaptismille. Kristinuskon kasvu  onkin jo pitkään tapahtunut näiden kirkkojen toiminnan kautta. Voidaan jopa väittää, että protestanttisuuden valtavirta maailmalla rakentuu nykyisin anabaptismin hengellisen  perinnön varaan. Tämä huomio on puuttunut täysin reformaation merkkivuoden juhlinnasta Suomessa, vaikka vapaakristillisten yhteisöjen toiminta on täälläkin kuulunut jo pitkään kristillisyyden kokonaiskuvaan.

 

Reformaation merkkivuodella on vahva ekumeeninen sisältö. Kristittyjen yhteyttä onkin syytä tavoitella, vaikka virallisessa ekumeniassa määritellyt yhteyden näkyvät merkit jättävät vapaakristilliset kirkot sen ulkopuolelle. Kun ekumeniassa puhutaan kirkkojen näkyvästä ykseydestä, tarkoitetaan sakramenttien vastavuoroista hyväksymistä sekä kirkon viran tunnustamista. Suureksi kysymykseksi tällöin jää, miten vapaakristilliset kirkot voisivat näihin pyrkimyksiin osallistua, kun esimerkiksi virkapappeus ei kuulu lainkaan niiden teologiseen käsitteistöön.

 

Reformaation merkkivuonna on tärkeä muistaa, että protestanttinen kristillisyys kantaa mukanaan myös anabaptistista perintöä, jonka pois sulkeminen ei tee oikeutta reformaation laaja-alaiselle merkitykselle kristillisen kirkon historiassa.

 

 

Esko Matikainen


Kirjoittaja on Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja.




44/2017

UutisetPetra Mäkelä unelmoi seurakunnasta, jossa ihmiset oikeasti tuntevat toisensa.
PääkirjoitusTänä vuonna on puhuttu kiitettävän paljon reformaatiosta. Onkin hyvä, että yhteiskuntamme kristillinen tausta on julkisen huomion kohteena ja tulee keskustelussa esille.


Refo...
Miten onNenäpäivää vietetään jälleen marraskuussa. Keräys on alkamassa jo lokakuun puolella, ja seurakuntia kutsutaan mukaan toteuttamaan valtakunnallista keräystä.




Fida Int...
UutisetJyväskylän vapaaseurakunnan pastorina kymmenen vuotta toiminut Timo Koivisto on valittu pastoriksi Uuraisten helluntaiseurakuntaan. Hän aloitti työnsä Uuraisilla syyskuun alussa.

...
UutisetKristillisen Eläkeliiton ja Radio Dein senioreille järjestämä laulukilpailu huipentui 21. lokakuuta Riihimäellä järjestettyyn finaaliin. Siinä esiintyivät Ylistysryhmä Sirpaleet Heinolast...
UutisetKirsi Rostamon mukaan kristittyjen yhteys on ollut alusta asti kanavan luovuttamaton arvo.
Uutiset”Jos meillä on kirkko, jossa on kaikenlaista toimintaa ilman, että Jeesus Kristus itse kaikessa ihmeellisyydessään on keskiössä, kenenkään elämä ei muutu eikä kulttuuri muutu.”

...
UutisetAikamedia Oy:ssa on syksyn aikana toteutettu yhtiön hallituksen 2. syyskuuta hyväksymän strategian mukaisia toimenpiteitä, jotka koskevat liiketoiminnan rakennemuutosta ja palvelujen keh...
UutisetMediakonferenssiin osallistuivat Suomesta Avainmedian, Patmoksen ja IRR-TV:n edustajat.
UutisetTutkimuskeskus Barna julkaisi viime viikolla selvityksensä irlantilaisnuorten suhteesta kristinuskoon.


Tutkimus osoitti, että tukevasti kristillistaustaisen maan nuoriso on...
UutisetYmpäri maailmaa puhuva raajaton evankelista Nick Vujicic julkaisi hiljattain Facebookissa hätkähdyttävän tekstin, jossa hän kuvaili erään hengellisen kokouksen jälkihoitotilannetta.
...
UutisetPalestiinalaismedian vihanlietsontaa paljastava YouTube-tili on suljettu. Sitä hallinnoiva israelilaisjärjestö Palestinian Media Watch vahvistaa, että hallitukset, viestimet ja asiantunti...
MuutReformaation merkkivuosi on haastanut kaikki kristityt tutustumaan omiin kirkkohistoriallisiin juuriinsa. Tämä haaste koskee myös vapaakristillisiin yhteisöihin kuuluvia.


Y...
KolumniMuutaman viime vuoden aikana olen saanut nähdä henkilökohtaisesti lähetysherätystä Etelä-Amerikassa. Argentiinalaisten ja brasilialaisten lähettien ja lähettäjäseurakuntien uhrautuva asenn...
MuutKansainvälinen teologiryhmä halusi osoittaa, että sirpaloitunutta protestanttista kenttää yhdistää laaja yhteinen teologinen perusta.
MuutRistin Voiton testi paljastaa, kenen 1500-luvun kirkollisen vaikuttajan kanssa sinulla on eniten yhteisiä piirteitä.
PakinaTein tuon viereisellä sivulla olevan reformaattoritestin, ja lopputulos puhui lahjomatonta kieltään: kaksi vastausta lähensi minua E. Rotterdamilaisen suuntaan, neljä näkemystäni Lutheri...
ArtikkelitVanhan testamentin kreikankielisessä käännöksessä, Septuagintassa, esiintyy useita kertoja termi proseelytos, proselyytti. Aluksi sana tarkoitti juutalaisten keskuuteen asettunutta muukal...
MuutEksegetiikan professori Lauri Thurén selittää, miksi ihmeet ovat tärkeä osa evankeliumia (Kotimaa 42/17).


Jeesuksen ihmeteoissa oli ja on kyse yhdestä asiasta, hänen identitee...
UutisetKeitä olivat uskonpuhdistuksen isät? Entä mitkä reformaation neljä pääperiaatetta vaikuttivat meidän päiviemme vapaaseen kristillisyyteen?
MielipideElävissä Vesissä etsitään kokonaisvaltaista parantumista tunne-elämään ja seksuaalisuuteen. Työmme on kaikkia varten, suuntautumisista riippumatta. Inhimillisen rikkinäisyyden kirjo on...
MielipideRistin Voiton numerossa 40 oli homoseksuaalisuuteen liittyvä artikkeli otsikolla ”Tutkimusnäyttö viestii muutoksen mahdollisuudesta”. Artikkelissa annettiin ymmärtää, että seksuaalinen...
MuutVuoden 2017 kirjaksi valittiin Göteborgin kirjamessuilla ruotsalaisen tv-juontaja ja kolumnisti Alex Schulmanin omaelämäkerrallinen teos Unohda minut (Nemo 2017). Se on karu kuvaus perhesalaisuudesta,...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja