Isomamman perintö
Raamattu kertoo meille esimerkin voimasta ja sukupolvien ketjusta. Jumala ohjeisti israelilaisia painamaan hänen sanansa sydämiinsä ja mieliinsä sekä opettamaan ne lapsillensa. Vanhempien esimerkki välittyy lapsille asenteista, ajatuksista ja teoista. Näin siunaus siirtyy sukupolvelta toiselle.
Usko oli läsnä aamuisin, päivisin ja iltaisin. Siitä kerrottiin kotona ja matkalla. Pääsiäisen vietto ja Jordanin muistokivet muistuttivat Jumalan avusta. Jumala antoi israelilaisille näitä silmin nähtäviä, käsin kosketeltavia, maistettavia ja korvin kuultavia asioita, jotta myös lapset kyselisivät ja oppisivat tuntemaan Jumalan. Sukupolvi kertoi sukupolvelle Jumalan suurista teoista.
Paavali kiitti Jumalaa siitä vilpittömästä uskosta, joka Timoteuksen isoäidillä Looiksella sekä äidillä Eunikella oli. Hän muistutti Timoteusta, että tämä jo lapsena oli oppinut tuntemaan pyhät kirjoitukset. Äidin ja isoäidin vilpitön usko oli välittynyt myös Timoteukselle. Samassa kirjeessään Paavali tunnustaa omien esivanhempiensa esimerkin vaikutuksen.
Muistan, kun isäni kertoi iltaisin pikkusiskoilleni prinsessasta, joka pelasti kansakunnan. Prinsessan nimi oli Ester. Myös muistot Jumalan avusta sukuamme kohtaan välittyivät noissa hetkissä. Siinä usko ja itsetunto saivat tärkeitä rakennuspalikoita.
Isäni piti meille lapsille raamattupiiriä. Kuuntelin ja istuin mukana vielä lukutaidottomana, kun vanhemmat sisarukseni ottivat uskon askeleita Raamattua lukien. Isä luki minulle kuvaraamattua olohuoneen sohvalla. Siinä poikana sain kysellä ja jutella isän kanssa. Myös uskonratkaisu tuli siinä oma-aloitteisesti ja isä rukoili kanssani.
Kun nyt muistelen vanhempieni kristillistä kasvatustyötä, tahdon jakaa samaa omillekin lapsilleni. Vanhempi poikani sanoikin joku ilta: ”Isä, kerro lisää! Miten osaat aina lopettaa kertomuksen jännimpään kohtaan!” Nuoremman poikani kanssa rukoilimme iltarukouksessa parantumista. Seuraavana päivänä saimme jo kiittää Jeesusta terveyden lahjasta.
Mistä kaikki alkoi? En tarkalleen tiedä, mutta isäni isomamman sanat kaikuvat vieläkin: ”Vaikka koko maailma hylkäisi Jumalan, älkää te, lapset, hyljätkö.”
Herätysliikkeenä elämme neljännen ja viidennen sukupolven vaihetta. Millaisen perinnön me jätämme? Saakoon sinunkin elämäsi esimerkki kannustaa ja kaikua tuleville polville. Olkaamme isiä ja äitejä niille monille, jotka muuten kasvavat ilman vanhempia tässä rikkinäisessä ajassamme.
Matti Niemelä
Kirjoittaja on Joensuun helluntaiseurakunnan johtava pastori.
34/2018
