Identiteetin muovaajia

Muutamia viikkoja sitten suomalaiset saivat katsottavakseen uuden version Tuntematon sotilas -elokuvasta. Suuret katsojaluvut kertovat, kuinka kiinnostavasta ja merkittävästä elokuvasta on kyse juhlavuottaan viettävässä Suomessa. Kirjailija Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan tapahtumat ovatkin yksi suomalaisen identiteetin rakennuspalikoista: periksi antamattomia, taistelevia miehiä ja naisia puolustamassa isänmaataan.

Myös suomalaisina kristittyinä olemme ensi vuoden keväällä saamassa identiteettiämme muokkaavan merkittävän teoksen: Sana elämään -kommentaariraamatun. Tämä Raamatun selitysteos on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Suurteoksen vastaanotto on jo ennakkoon ollut todella positiivinen ja odottava. Kommentaari johtaa meidät identiteettimme päärakennusaineen luo: Jumalan sanan lukemiseen ja todeksi elämiseen. Varmasti kristittyinä ymmärrämme teoksen arvokkaan merkityksen ajallemme.

Suomalaiseen identiteettiin liitämme Tuntemattoman sotilaan lisäksi esimerkiksi sisun, saunan, luonnon ja rehellisyyden. Helluntailaisen identiteettimme näkyviä muotoja puolestaan ovat muun muassa Juhannuskonferenssi, Syyspäivät, Helluntaikirkko, Eino I. Manninen ja Ristin Voitto -lehti.

Suomalaisuutta hengittäessä on helppo huomata myös identiteettimme osittainen muuttuminen – niin positiivinen kehitys kuin rapistuminenkin. Nykyiset sukupolvet eivät tunnista enää esimerkiksi sodan kauheuksia, pula-aikaa tai vahvaa yhteisöllisyyttä. Uusina ulottuvuuksina kansamme keskelle on tullut kansainvälisyys, vahvistunut itsetunto, samoin ydinperheen murtuessa myös uudet perheyhteisön muodot.

Perinteistä suomalaista helluntai-identiteettiä haastetaan ajassamme sekä ulkoa että sisältä. Valkoiset teltat evankelistoineen eivät enää kierrä kesäisin. Isät ovat antaneet paikkansa pojilleen. Opetus Jeesuksen takaisintulosta on hiljentynyt, ja saarnat antavat nykyisin enemmän käytännön ohjeita elämänhallintaan.

Mikäli perinteisestä suomalaisesta helluntailaisuudesta on tullut identiteettimme, saatamme kokea olomme uhatuksi, kun lähetys ry:n vuosikokouskutsu ei ilmestykään enää seurakunnan ilmoitustaululle tai kun sunnuntaisin ei veisata aina tuttua hengellistä laulua.

Enemmän kuin helluntailaisia olemme kuitenkin Jumalan lapsia. Jumalan lapsen identiteetti ei ole yhtä kuin jonkin ajan ulkoiset rakenteet tai uskontokunnan kulttuuriset tavat. Venäläisen munkin Serafim Sarovilaisen sanoin: ”Elämme täyttyäksemme Pyhällä Hengellä.” Uskovana olemisemme perustuu siihen elämään, jota Jeesus elää ja tarjoaa meille elettäväksi Hengessä. Hän on elämämme ja identiteettimme tärkein muovaaja.

Waltteri Haapala

Kirjoittaja on Siilinjärven helluntaiseurakunnan pastori ja Aikamedia Oy:n hallituksen puheenjohtaja.