Helluntailaisuuden ydin

Helluntailaisille on ominaista korostaa Pyhää Henkeä opetuksessaan ja toiminnassaan. He ovat janonneet aina Hengen näkyvää ilmenemistä. Armolahjoja on käytetty niin kotimaan seurakunnissa kuin lähetyskentillä. Jumalan todellisuus on vaikuttanut ihmisten elämässä. Ehkä juuri tästä syystä helluntaiherätyksestä on tullut sadan viime vuoden aikana yksi suurimmista kristillisistä liikkeistä maailmassa.

Suomessa helluntaiseurakuntien ajankohtainen huolenaihe on kuitenkin seurakuntien kasvun pysähtyminen. Viime vuoden tilastot paljastavat jopa jäsenmäärän lievää laskua. Erityisesti nuorten vähäisyys huolestuttaa. Monet seurakunnat pohtivatkin nyt kiperiä kysymyksiä: Mikä on mennyt pieleen? Mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä? Ja mitä pystymme tekemään?

Tiedämme Jeesuksen sanoneen, että ilman häntä emme voi mitään tehdä. Tämä totuus on yhtä aikaa vapauttava ja velvoittava. Vapauttava siksi, että oma osaaminen, lahjakkuus, jaksaminen ja yrittäminen ei ole ratkaisevaa. Velvoittava siksi, että meidän on oltava jatkuvassa yhteydessä Jeesukseen, joka kastaa meidät Pyhällä Hengellä. Hän on antanut meille tehtävän ja lähettänyt meille hänet, jota tarvitsemme tehtävän suorittamiseen: Pyhä Henki on helluntailaisten voiman lähde. Seurakunnan menestyksen ja kasvun edellytys on edelleen Hengen toiminta.

Mutta miten suhtaudumme Pyhä Hengen vuodattamiseen helluntaina 2018? Rukoilemmeko Hengen täyteyttä? Tahdommeko sitä tosissamme? Entä kuinka Henki voi ja saa ilmetä seurakunnissamme? Tämä kaikki aiheuttaa keskustelua. Näin on ollut myös meitä edeltävien sukupolvien kohdalla.

On toivottavaa, että pelko tai kuulemamme kertomukset epäraittiista toiminnasta eivät ohjaisi meidän rukouksiamme. Älköön mikään estäkö meitä janoamasta Pyhän Hengen näkyvää vaikutusta. Seurakunnan tulee kokoontua yhteen ja rukoilla. Sen on hyvä järjestää vaikka paasto- ja rukousviikko. Seurakunnan tulee keskittyä kuuntelemaan, mitä Henki sanoo Suomen seurakunnille.

Pyytäminen ja odottaminen edeltävät vastaanottamista. Vastauksen saamiseen voi joskus kulua aikaa, ja silloin kärsivällisyys voi joutua koetukselle. Yhdessä on kuitenkin helpompi odottaa. Opetuslapsetkin olivat yhdessä koolla, kun Pyhä Henki tuli heidän päälleen ensimmäisen kerran.

Helluntai on Pyhän Hengen vuodattamiselle omistettu kristillinen juhlapäivä. Sen ei tulisi olla vain historiaa vaan tätä päivää seurakunnissamme. Saakoon Jumala vielä voimaannuttaa helluntaiseurakunnat helluntain Hengellä.

Irma Frestadius

Kirjoittaja on Espoon helluntaiseurakunnan pastori ja Suomen Helluntaikirkon eettis-opillisen toimikunnan jäsen.