Äitienpäivä on vuosittain vietettävä juhlapäivä, jolloin liput nousevat salkoihin Suomessa ja tasavallan presidentti jakaa kunniamerkkejä ansioituneille äideille. Juhlalla on maassamme pitkät perinteet. Sitä vietettiin meillä ensimmäisen kerran jo vuonna 1918. Mutta mikä on äitienpäivän merkitys meille vuonna 2016?
Äitienpäivä on edelleen perhejuhla, jolloin kokoonnutaan yhteen. Äitejä huomioidaan ja kiitellään ruusujen ja lahjojen kera. Tarinat uhrautuvista ja epäitsekkäistä äideistä ovat suosittuja juhlapuheiden aiheita niin kodeissa kuin seurakunnissa. Helluntailiikkeen keskellä on monia ansioituneita naisia, jotka ovat tehneet uraauurtavan kasvatustyön seurakunnissa. Mutta on myös äitejä, joita ei ole arvostettu eikä kiitetty koskaan.
Perheet elävät muutoksessa, eivätkä ne avioerojen yleistyttyä ole enää entisen kaltaisia vakaita instituutioita. Nykyisin monet lapset asuvat avopari-, yksinhuoltaja- tai uusperheessä. Kodin arvot ja arjessa toteutuva kulttuuri ovat moninaisia.
Koti on ihmisen herkin elämänpiiri, ja äidin merkitys siellä on suuri. Kodin asukkaat ovat koko ajan suhteessa toinen toisiinsa. Kotona koetaan myös kaikkein merkityksellisimmät asiat, niin hyvässä kuin pahassa.
Tunnettu lastenpsykologi Alice Miller on todennut, että jos äiti kunnioittaa itseään ja lastaan tämän ensimmäisestä päivästä lähtien, lapsi oppii opettamatta kunnioittamaan sekä itseään että toisia. Kunnioitus antaa olemassaolon oikeuden ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksen ihmiselle. Kodin antamilla eväillä on ratkaiseva vaikutus lapsen kasvuun ja kehitykseen.
Seurakunta on erilaisista ihmisistä koostuva perhe, joka elää hengellisen kodin elämää. Siellä ollaan yhteydessä toisiin uskoviin, veljiin ja sisariin. Seurakunnan elämän laatu näkyy juuri ihmissuhteissa, ja siksi toinen toistemme kunnioittaminen on tärkeää.
Äitejä ja isiä tarvitaan edelleen, mutta ovatko he omalla paikallaan seurakuntakodeissamme. Heiltä me olemme menneinä vuosikymmeninä saaneet – ja tarvitsemme edelleen saada – eväitä ja esimerkin kasvuumme.
Äitienpäivänä voimme kiittää Jumalaa herätysliikkeemme naisista, jotka ovat palvelleet näkyvällä ja näkymättömällä paikalla jättäen meille arvokkaan perinnön. Äitienpäivä kannustaa meitä keskittymään myös toinen toistemme kunnioittamiseen. Tässä meidän kristittyjen tulisi olla edelläkävijöitä ja näyttää esimerkkiä muillekin. Raamattu kehottaa kilpailemaan toinen toistemme kunnioituksessa.
Irma Frestadius
Kirjoittaja on Espoon helluntaiseurakunnan pastori ja Suomen Helluntaikirkon eettis-opillisen toimikunnan jäsen.
UutisetVuosi sitten perustetussa Station-seurakunnassa Jokelassa pidettiin toissa viikonloppuna ensimmäinen kastetilaisuus, jossa kastettiin viisi eri-ikäistä uskovaa. Seurakunta oli täynnä, kun paikalla oli...
UutisetOulun ja Haukiputaan helluntaiseurakunnat sekä Hyvä Sanoma ry järjestivät Oulun seudulla viisi Suurin ilo -evankelioimistilaisuutta 27.4–1.5. Tilaisuuksissa puhui evankelista Marko Selkomaa. Musiikist...
UutisetKahdeksankymmentä virttä sisältävä Virsikirjan lisävihko sisältää muun muassa laulut Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, Kahden maan kansalainen sekä Maksettu on velkani mun.
UutisetKansanedustaja Peter Östman (kd) vaatii, että Suomen ulkoministeriö ja ulkoministeri Timo Soini (ps) arvioivat uudelleen YK:n palestiinalaispakolaisjärjestön UNRWA:n rahoittamisen edellytykset. Östman...
UutisetNational Association of Evanglicals (NAE) julkisti viime viikolla tutkimuksen, joka osoittaa, että suurin osa Amerikan pienten evankelisten seurakuntien pastoreista kamppailee taloudellisten ongelmien...
UutisetYksi suurimmista esteistä todelliselle seurakunnan kasvulle on huomion kiinnittäminen pelkkään jäsenmäärään. Surukseni olen nähnyt Suomessa sellaisia seurakuntia, jotka pitävät jäsenmäärää seurakunnan...
UutisetKoulutus mahdollistaa kunnon työn saamisen ja avaa tien Raamatun aarteiden äärelle. Suomalaiset ovat istuttaneet Länsi-Ukrainan romanikyliin muutoksen siemeniä.