Vainot lähentävät kristittyjä

Kristinusko on uskontokunnista vainotuin. Kristittyjen vainoista raportoivan Open Doors
-järjestön mukaan vuonna 2015 ainakin 7 000 kuoli uskonsa tähden ja vainottuja kristittyjä oli 350 miljoonaa 65 eri maassa. Marttyyrit eivät ole vain muisto ensimmäisiltä vuosisadoilta. Heidän verensä on yhä kristittyjen lisääntymisen siemen.

Vainot, kristittyjen syrjintä ja marttyyrius yhdistävät yllättävällä tavalla kristittyjä. Albanian Tiranaan kokoontui kansainvälisen Global Christian Forum -verkoston aloitteesta viime marraskuussa edustajia roomalaiskatolisesta kirkosta, Kirkkojen maailmanneuvostosta, Maailman Evankelisesta Allianssista (WEA) ja Maailman Helluntaiyhteisöstä (PWF) tarkastelemaan kristittyjen tilannetta uskonnonvapauden näkökulmasta.

Sitoumus tehdä enemmän

Teologisista näkemyseroista huolimatta Tiranaan kokoontuneet tahot kokivat syvää yhteistä huolta uskonnonvapauden toteutumisesta maailmassa. Historiallisesti
merkittävänä voi pitää sitä, että kirkot pyysivät toisiltaan anteeksi, että ovat vainonneet
toisiaan. Anteeksipyyntö lähti myös toisten uskontojen suuntaan. Monissa maissa valtakirkot vainosivat ankarasti helluntailaisia etenkin liikkeen alkuaikoina.
Islamilaisten muistoissa taas elävät yhä ristiretkien aikaiset julmuudet.

Kokouksen julkilausuman mukaan osanottajat taustatahoineen haluavat kuunnella enemmän kärsivien kokemuksia, rukoilla enemmän vainottujen kirkkojen ja kristittyjen puolesta, puhua selvemmällä äänellä ahdistuksessa elävien puolesta ja tehdä enemmän heidän hyväkseen.

Tiranan konsultaatio lähetti myös viestin kaikille hallituksille
uskonnonvapauden kunnioittamisesta, suojelemisesta ja sen ymmärtämisestä perustavanlaatuisena ihmisoikeutena. Konsultaatio ei halunnut tyytyä vain toivomaan muutoksia, vaan se palaa kahden vuoden kuluessa seurantakokoukseen.

Helluntailailaisetkin kokevat vainoa

Helluntailiikkeen kaksi maailmanlaajuista organisaatiota, Maailman Helluntaiyhteisö
(PWF) ja Assemblies of God World Fellowship -verkosto (WAGF), ovat ottaneet uskonnonvapausasiat vakavasti. PWF on sisällyttänyt ne lähetyskomissionsa
vastuulle. WAGF:lla on erillinen uskonnonvapauden komissio, jota johtaa sveitsiläinen
Max Schläpfer. PWF ja WAGF ovat tehneet yhteistyötä siten, että Schläpfer on myös PWF:n lähetyskomission jäsen.

Viime vuoden lopulla Miamissa pidetyssä kokouksessa keskusteltiin PWF:n ja WAGF:n syvemmästä yhteistyöstä uskonnonvapausasioissa. Kokous ehdotti, että sama kokoonpano
palvelisi molempia organisaatioita. Ehdotus hyväksyttiin kesäkuussa WAGF:n toimeenpanevan neuvoston kokouksessa Sarajevossa, ja PWF:n neuvoa-antava komitea käsittelee sitä Sao Paulossa maailmankonferenssin yhteydessä syyskuun alussa.

Helluntailaiset kokevat syrjintää ja vainoa yhdessä muiden kristittyjen kanssa monissa maissa. Nigerissä poltettiin 2015 helluntailainen orpokoti ja 14 kirkkoa. Pohjois-Tansaniassa tuhottiin kolme helluntaikirkkoa. Eritreassa helluntailiikkeen johtajat ovat olleet vangittuina yli kymmenen vuotta.

Kreikan helluntailaiset kärsivät vanhan proselytismilain takia ja ovat joutuneet tuomituiksi esimerkiksi kertoessaan uskostaan kaduilla. Kyseinen laki on täydessä ristiriidassa EU:n
Lissabonin sopimuksen kanssa. WAGF on vedonnut asiassa Kreikan viranomaisiin, ja PEF:n puheenjohtajana toimiessani kirjoitin asiasta Kreikan pääministerille. Huolta Euroopassa herättää myös uskonnonvapauden kehitys Venäjällä.

Arto Hämäläinen

Kirjoittaja on teologian tohtori, Maailman Helluntaiyhteisön lähetyskomission
puheenjohtaja ja Europan Helluntaiyhteisön PEF:n vanhempi neuvonantaja.