Seurakunta, nukkuva jättiläinen? – "Suuri osa seurakuntalaisista on koskematon kultakaivos"

"Jos onnistumme saamaan jalkeille ja liikkeelle kaikki ne kyvyt ja mahdollisuudet ja kaiken sen luovuuden ja energian, mikä uinuu käyttämättömänä tyypillisessä paikallisseurakunnassa, kristinusko räjähtää ennennäkemättömään kasvuun. Nukkuva jättiläinen herää", kirjoittaja Rick Warren esittää.
"Jos onnistumme saamaan jalkeille ja liikkeelle kaikki ne kyvyt ja mahdollisuudet ja kaiken sen luovuuden ja energian, mikä uinuu käyttämättömänä tyypillisessä paikallisseurakunnassa, kristinusko räjähtää ennennäkemättömään kasvuun. Nukkuva jättiläinen herää", kirjoittaja Rick Warren esittää.

Napoleon osoitti kerran Kiinan karttaa ja totesi: ”Siinä on nukkuva jättiläinen. Jos se joskus herää, sitä ei pysäytä mikään.” Näin on myös seurakunnan kohdalla. 

 

Aktiivijäseniä

Nimitys aktiivijäsenet merkitsee useimmissa seurakunnissa niitä, jotka käyvät säännöllisesti seurakunnan tilaisuuksissa ja tukevat seurakuntaa taloudellisesti. Juuri muuta heiltä ei odotetakaan. Mutta Jumalalla on paljon suuremmat odotukset jokaisen kristityn osalta. Hän odottaa jokaisen kristityn käyttävän lahjojaan ja kykyjään hengellisessä työssä. 

Jos onnistumme saamaan jalkeille ja liikkeelle kaikki ne kyvyt ja mahdollisuudet ja kaiken sen luovuuden ja energian, mikä uinuu käyttämättömänä tyypillisessä paikallisseurakunnassa, kristinusko räjähtää ennennäkemättömään kasvuun. Nukkuva jättiläinen herää. 

 

Passiivisuuden ongelma 

Evankelisten seurakuntien kipein tarve on saada jäsenensä mukaan hengelliseen työhön. Eräässä gallupissa kävi ilmi, että vain kymmenen prosenttia Yhdysvaltojen seurakuntien jäsenistä on aktiivisia vastuunkantajia seurakunnallisessa toiminnassa ja että joka toista kaikista seurakuntien jäsenistä ei edes kiinnosta hengelliseen työhön osallistuminen. Toisin sanoen vaikka seurakunnassa pinnistellään miten kovasti, jotta maallikkojen osallistumista saataisiin lisättyä, puolet sen jäsenistä jää sivustakatsojiksi, jotka sanovat: ”Minulla ei ole kutsumusta tulla mukaan.”

 

 

      "Miten sivustaseuraajat muutetaan osallistujiksi?"

 

Samaisessa gallupissa selvisi seuraava rohkaiseva seikka: neljäkymmentä prosenttia kaikista seurakuntien jäsenistä haluaa oman kertomansa mukaan ryhtyä johonkin hengelliseen työhön, mutta joko heitä ei ole koskaan pyydetty mukaan tai he eivät osaa tehdä aloitetta. Tämä joukko on koskematon kultakaivos! Jos kaikki saadaan liikkeelle ja heihin lisätään se kymmenen prosenttia, joka jo palvelee tavalla tai toisella, seurakunnan jäsenistä puolet on mukana hengellisessä työssä. Kukapa pastori ei olisi onnellinen, jos puolet seurakuntalaisista olisi aktiivisia maallikkotyöntekijöitä! 

Suurilla seurakunnilla on monia etuja pieniin verrattuna, mutta yksi todella ikävä piirre on se, että isossa joukossa monet kyvyt jäävät helposti piiloon. Elleivät kyvykkäät seurakuntalaiset tee itse aloitetta ja paljasta lahjakkuuttaan tai erityistaitojaan, he saattavat istua joukon keskellä viikosta toiseen, ilman että pastorilla on aavistustakaan siitä, mihin he kykenevät. Tämä huolestuttaa ja vaivaa minua kovasti, sillä hyllylle jäävät kyvyt menevät pilalle käytön puutteessa. Ellei lihaksia käytä, niitä ei kohta ole. 

 

Tavoitteena sitoutuminen 

Juttelin kerran muutaman ihmisen kanssa jumalanpalveluksen jälkeen ja satuin mainitsemaan, että tarvitsisimme kipeästi ihmistä, joka voisi tehdä multimediavideon erästä tapahtumaa varten. Henkilö, jonka kanssa sillä hetkellä puhuin, osoitti muutaman metrin päässä seisonutta naista ja sanoi: ”Kysypä häntä.” Menin naisen luo ja kysyin hänen nimeään ja ammattiaan. Hän vastasi: ”Minä vastaan videotuotannosta Walt Disney -yhtiössä.” Hän oli ollut vuoden verran mukana seurakunnassa. 

Toisen kerran mainitsin jollekulle, että tarvitsemme kukka-asetelmiin erikoistuneen henkilön koristelemaan kokoustelttamme äitienpäiväksi. Minulle osoitettiin erästä joukossa seisonutta miestä ja kerrottiin, että hänen suunnittelemansa kukka-asetelmat olivat voittaneet useita palkintoja vuotuisessa Ruusuparaatissa. On pelottavaa tajuta, että tällaiset kyvyt saattavat jäädä huomiotta pastorin tietämättömyyden tähden.

 

 

      "Meidät on tehty palvelemaan."

 

Seurakunta on täsmälleen yhtä vahva kuin sen maallikkotyöntekijöistä koostuva ydinjoukko, joka kantaa vastuuta seurakunnan eri toiminnoista. Jokainen seurakunta tarvitsee harkitun ja hyvin suunnitellun ohjelman, jonka avulla kaivetaan esiin, otetaan käyttöön ja tuetaan seurakuntalaisten moninaisia lahjoja. On laadittava suunnitelma, jonka tavoitteena on saada ihmiset sitoutumaan kokonaisvaltaisemmin kristilliseen työhön – suunnitelma, joka auttaa sitoutuneiden joukkoa siirtymään maallikkotyöntekijöiden ydinjoukkoon. 

Useimmissa evankelisissa seurakunnissa uskotaan ajatukseen, että kaikki seurakuntalaiset ovat hengellisen työn tekijöitä. Monien seurakuntien julistuksessa ja opetuksessa tätä korostetaan voimakkaasti. Siitä huolimatta jäsenien enemmistö ei tee muuta kuin käy tilaisuuksissa ja antaa seurakunnille varoja. Mitä tarvitaan, että kuulijakunta muuttuu armeijaksi? Miten sivustaseuraajat muutetaan osallistujiksi? 

 

Perusteita maallikkotoiminnalle 

Kaikelle, mitä seurakunnassa tehdään, on löydettävä perusteet Raamatusta. Ihmisille on aina kerrottava ”miksi”, ennen kuin heille ryhdytään opettamaan ”miten”. Seurakuntalaisille on opetettava maallikkotoiminnan raamatulliset perusteet. Niitä on pidettävä esillä kaikin mahdollisin tavoin opetuspuheissa, saarnoissa, seminaareissa ja kotiraamattupiireissä. Sen opettaminen, että jokaisella kristityllä tulee olla palvelutehtävä seurakunnassa, ei saa unohtua hetkeksikään. 

Me olemme tiivistäneet oman käsityksemme asiasta seurakunnan maallikkotoiminnan määritelmään. Roomalaiskirjeen (12:1–8) perusteella uskomme, että seurakunta rakentuu maallikkotoiminnan neljän pylvään varaan. Opetamme näitä neljää seikkaa jatkuvasti, jotta ne painuisivat syvälle seurakuntalaisten sydämiin. 

 

1. Jokainen uskova on hengellisen työn tekijä. 

Kaikki uskovat eivät ole pastoreita, mutta jokainen on kutsuttu palvelemaan. Jumala kutsuu kaikkia uskovia palvelemaan maailmassa ja seurakunnassa. Kristuksen ruumissa palveleminen ei perustu vapaaehtoisuuteen. Jumalan armeijassa ei ole vapaaehtoisia, vaan Herra on värvännyt meidät kaikki vakinaiseen palvelukseen. 

Kristityn tulee olla Jeesuksen kaltainen. Jeesus sanoi: ”Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta”.1 Palveleminen ja antaminen ovat keskeisiä piirteitä elämäntavassa, jota Jumala odottaa jokaiselta uskovalta. 

Seurakunnassamme opetetaan, että jokainen kristitty on luotu palvelemaan2, pelastettu palvelemaan3, kutsuttu palvelemaan4, varustettu palvelemaan5 ja valtuutettu palvelemaan6. Hänen on oltava valmis palvelemaan7, häntä tarvitaan palvelutyössä8, hän on vastuussa siitä, miten palvelee, ja hän saa palkan sen mukaan kuin on palvellut9. 

 

2. Kaikki tehtävät ovat tärkeitä 

Kristuksen ruumiissa ei ole merkityksettömiä jäseniä eikä yhtään vähäpätöistä tehtävää. Kaikki tehtävät ovat tärkeitä.10 

Jotkut tehtävät ovat näkyviä, toiset tehdään kulissien takana, mutta kaikki ne ovat yhtä arvokkaita. Seurakuntamme pitää kerran kuussa vastuunkantajien koulutustilaisuuden, jossa kaikkien eri toimintamuotojen merkitystä tähdennetään tasapuolisesti. Muulloinkin eri toimintamuotoja pidetään tasapuolisesti yllä. 

Monesti pienet tehtävät ovat merkittävimpiä. Kotini tärkein valo ei ole ruokailuhuoneen iso kattokruunu vaan pieni yövalo, joka varjelee minua kolhimasta itseäni, kun käyn yöllä vessassa. Valo on pieni, mutta siitä on minulle enemmän hyötyä kuin näyttävästä valaisimesta. 

 

3. Me olemme riippuvaisia toisistamme 

Kaikki hengelliset palvelutehtävät ovat siis tärkeitä, mutta lisäksi ne ovat sidoksissa toisiinsa. Meidän on luotettava toisiimme ja tehtävä yhteistyötä, koska ne tehtävät, joita varten seurakunta on kutsuttu, ovat niin moninaisia, ettei kukaan voi suoriutua niistä yksin. Kokonaisuus on kuin palapeli, jonka valmiiksi tekemiseen tarvitaan jokaista palaa. Puuttuva pala osuu aina ensiksi silmiin. 

Kun ruumiin jossakin osassa on toimintahäiriö, muutkaan osat eivät toimi hyvin. Tämän hetken seurakuntien suurimpia puutteita on se, ettei niissä tajuta keskinäisen riippuvuuden merkitystä. Meidän täytyy tehdä työtä yhdessä. Kaikkialla ympärillämme korostetaan yksilöllisyyttä ja riippumattomuutta, mutta nuo periaatteet on korvattava Raamatusta nousevilla keskinäisen riippuvuuden ja vastavuoroisuuden periaatteilla. 

 

4. Jumalalla on juuri minulle sopiva tehtävä 

Seurakunnassamme opetetaan, että ihmisen hengellisen tehtävän määrittelemiseksi on tarkasteltava viitta seikkaa: hengellisiä lahjoja, sydäntä, kykyjä, persoonallisuutta ja kokemuspohjaa. 

Luodessaan eläimet Jumala teki jokaisesta taitavan jollakin alueella. Jotkut eläimet juoksevat, jotkut hyppivät, jotkut uivat, jotkut kaivautuvat maahan ja jotkut lentävät. Jokaisella eläimelle on tietty rooli, joka perustuu siihen, millaiseksi Jumala on tuon eläimen tehnyt. Sama pätee ihmisten kohdalla. Jokainen meistä on yksilöllisen suunnittelutyön tulos; Jumala on muovannut meidät niin, että tietyt asiat luontuvat meiltä erityisen hyvin. 

Järkevän elämänhallinnan lähtökohtana on, että ihminen ymmärtää, millainen on. Olet ainutkertainen, ihmeellisen monimutkainen, monien erilaisten osatekijöiden summa. Tehdessään sinut sellaiseksi kuin olet Jumala ilmaisi samalla, mitä hän tahtoo sinun tekevän. Olemuksesi ja ominaisuutesi ratkaisevat hengellisen tehtäväsi. 

Ellet ole selvillä itsestäsi, päädyt tekemään sellaista, mikä ei kuulu Jumalan suunnitelmiin kohdallasi. Elleivät lahjasi ja kykysi käy yksiin sen roolin kanssa, mikä sinulla elämässä on, tuntuu kuin olisit kulmikas tappi pyöreässä reiässä. Se tuskastuttaa sekä sinua itseäsi että muita. Et saa paljoakaan aikaan. Tällainen tilanne on kykyjen, ajan ja voimavarojen tavatonta tuhlaamista. 

Jumala on johdonmukainen suunnitellessaan elämäämme. Hän ei antaisi meille synnynnäisiä kykyjä, tietynlaisia lahjoja ja tietynlaista elämänkokemusta, ellei hän haluaisi käyttää niitä.

 

 

Rick Warren

 

 

Teksti on toimitettu ja löytyy kokonaisuudessaan kirjoittajan kirjasta Päämäärätietoinen seurakunta (Aika Oy, 1999). 

 

Viitteet: 1) Mark. 10:45. 2) Ef. 2:10. 3) 2. Tim. 1:9. 4) 1. Piet. 2:9–10. 5) 1. Piet. 4:10. 6) Matt. 28:26–28. 7) Ef. 4:11–12. 8) 1. Kor. 12:27. 9) Kol. 3:23–24. 10) 1. Kor. 12:18–22. 

 

 

Säilytä työnäky tuoreena 

Työnäkyä tulee pitää jatkuvasti esillä seurakunnassa. Hengellisen työn merkitys on tehtävä selväksi. Kun ihmistä kehotetaan tulemaan mukaan hengelliseen työhön, on aina korostettava Jeesuksen nimessä palvelemisen iankaikkista arvoa. Syyllistämistä ja painostamista on ehdottomasti vältettävä. Oikea motivaation lähde on työnäky; syyllistäminen ja painostaminen vain masentavat. Auta ihmistä näkemään, että Jumalan valtakunnan eteen tehtävä työ on kaikista suurinta. 

Nehemia-periaatteeni mukaan työnäky on uudistettava joka 26. päivä eli noin kerran kuussa. Siksi seurakunnan ydinjoukolle järjestettävä kuukausikokous on erityisen tärkeä. Maallikkotyöntekijöiden on saatava kuulla jokaisessa kuukausikokouksessa seurakunnan työnäystä ja tavoitteista. Jos tunnen itseni sairaaksi, voin aivan hyvin olla puhumatta 10 000 kuulijalle, mutta vastuunkantajien kuukausikokouksesta jään pois vain, jos olen kuolemaisillani. Siellä voin jälleen kerran muistuttaa, miten suuri etuoikeus Kristuksen palveleminen on. 

Olen usein sanonut seurakuntalaisille: ”Kuvittele, että olet kuollut ja että taivaassa joku tulee luoksesi ja sanoo: ’Tahtoisin kiittää sinua.’ Sinä vastaat: ’Anteeksi nyt, mutta emme taida tuntea toisiamme.’ Sitten tuo toinen selittää: ’Sinä olit maallikkotyöntekijänä seurakunnassasi. Sinä palvelit ja uhrasit ja rakensit sitä seurakuntaa, joka voitti minut Jeesukselle. Minä olen taivaassa sinun ansiostasi.’ Onko työ, jota teet, mielestäsi tämän arvoista?” 

Jos tietäisin merkityksellisemmän tavan käyttää elämäni kuin Jeesuksen palveleminen, tekisin tuota työtä tälläkin hetkellä. Mikään ei ole Jeesusta tärkeämpää. Niinpä en myöskään pyytele anteeksi, kun sanon ihmisille, ettei elämässä voi tehdä mitään tärkeämpää kuin liittyä seurakuntaan, tulla mukaan hengelliseen työhön ja palvella Kristusta palvelemalla muita. Kristuksen palvelemisella on paljon kauaskantoisempi vaikutus kuin työuralla, harrastuksilla tai millään muulla. 

Seurakuntien menestyksen salaisuus on, että ihmiset palavat halusta saada aikaan jotakin merkittävää. Meidät on tehty palvelemaan. Jos tämä ymmärretään ja jos jokaiselle seurakuntalaiselle annetaan mahdollisuus toteuttaa itseään hengellisessä palvelutyössä, se antaa seurakunnalle hämmästyttävää elinvoimaa, terveyttä ja kasvua. Jos nukkuva jättiläinen herää, mikään ei pysty pysäyttämään sitä. 

(RW)

 



Teema
40/201

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan