Profeetatko vain saavat arvostella profetioita?

Seurakuntamme pastori opetti, että profetoimista saa arvostella vain sellainen henkilö, jolla itselläänkin on profetoimisen lahja. Entä jos minulle henkilökohtaisesti joku profetoisi ”puuta heinää”, niin enkö saisi käyttää omaa järkeäni ja arvostella?

Kysyjän ihmetys on oikeutettua.

Alkuseurakunnassa profetiat olivat alisteisia seurakunnan vakiintuneelle, Jeesuksen opetuksille perustuvalle varsinaiselle opetukselle. Edes Paavali, joka oli monipuolinen karismaatikko ja profeetta, ei asettanut omia profetioitaan samalle tasolle ”Herran sanan” kanssa.¹ Päinvastoin profetioita saattoi kuka tahansa verrata annettuun opetukseen, ja ristiriitatilanteessa seurakunnan opetus oli aina ensisijaista.

Se, että arviointi oli koko yhteisön asia, käy ilmi muun muassa ensimmäisen Tessalonikalaiskirjeen kohdasta, jossa Paavali kieltää halveksimasta profetointia mutta kehottaa koettelemaan kaikkea ja pitämään sen, mikä on hyvää.² Käsky oli suunnattu kaikille kirjeen kuulijoille eli koko seurakunnalle.

Lisäksi on hyvä huomata, että Paavali kehottaa lukijoitaan usein ”päättelemään itse” eli käyttämään omaa harkintaa.³ Hän ei siis vain runno omia näkemyksiään läpi ehdottomina totuuksina. Varhaisessa kristinuskossa ei ollut kulteille ominaista autoritääristä henkeä.

Tällaisessa ilmapiirissä profetiat pysyvät paremmin siinä tehtävässä, johon Jumala on ne tarkoittanut: seurakunnan ja yksilöuskovien rakentamisena, kehottamisena ja lohduttamisena.

Arvioinnin puolesta puhuu sekin, että osa profetoivista tietää huijaavansa eli pyrkivänsä Jumalan nimissä manipuloimaan toista ihmistä tai järjestämään karismaattista viihdettä. Vaikka enemmistö profetoijista epäilemättä on vilpittömiä, myös he saattavat hoksaamattaan tuoda esille omia ajatuksiaan, tunteitaan tai toiveitaan profetian muodossa.


Esterin kirjassa kerrotaan, kuinka Persian kuningatar Vasti menetti asemansa kieltäydyttyään tulemasta esittäytymään vieraille päiväkausia juhlineen kuninkaan pyynnöstä (1:10–12). Kuulin, että alkutekstin mukaan kuningas vaati kuningatarta esiintymään alastomana vain kruunu päässään, mihin tämä ei suostunut. Onko tämä tulkinta totta: pitäisikö kunniallinen Vasti nostaa Esterin rinnalle toiseksi Esterin kirjan sankariksi?

Alkutekstissä ei varsinaisesti puhuta mitään alastomuudesta: siinä käytetty ilmaus ”näyttämään kauneuttaan” tarkoittaa suurin piirtein samaa mitä suomennoskin. Alkutekstissä ei myöskään ole sanaa ”vain”, mikä olisi ollut odotettavaa, jos kirjoittaja olisi tarkoittanut, että kruunun lisäksi ei olisi saanut pukea mitään muuta. Kysymyksessä oli pikemminkin kuningattaren uhmakas kieltäytyminen ehkä nöyryyttäväksi kokemastaan kauneuden esittelemisestä. Tässä mielessä Vasti ei ehkä ansaitse erityistä siveyssankarin paikkaa.

Koko sankaritematiikkaan liittyy Esterin kirjassa myös hieman hämmentäviä seikkoja. Ensinnäkin avioituminen vierasuskoisten kanssa oli Mooseksen lain mukaan kiellettyä, ja näin Mordokai rikkoi lakia antaessaan adoptiotyttärensä vaimoksi kuninkaalle (vastuussa oli ensi sijassa Mordokai, koska patriarkaalisessa kulttuurissa Esterillä itsellään ei juuri ollut valinnan mahdollisuutta). Siinä missä Danielin kirjassa sankaruus on valmiutta astua  kuolemaan Mooseksen lain noudattamisen tähden, Esterin kirjassa rikotaan lakia juutalaisen kansan pelastamiseksi.

Periaate ”hätä ei lue lakia” näyttää siis olleen vallalla myös Vanhassa testamentissa.

Toiseksi kertomuksessa hyväksytään seksuaalisen viehätysvoiman käyttö poliittisiin tarkoituksiin: Ester käyttää nimenomaan kauneuttaan pelastaakseen juutalaisen kansan tuholta. Raamatussa ei ratkaista kaikkia eettisiä haasteita tuijottamalla jäykästi ”lain kirjainta”. Joskus yhtä pykälää rikotaan, jotta lain kuvaama laajempi periaate ei tuhoutuisi.

Esterin ja Mordokain ajattelutavassa on ehkä hieman samaa kuin Jeesuksella, kun hän korosti sapatin olevan ihmistä varten eikä toisinpäin.⁴ Ehkä tämä viittaa siihen, että myös seksuaalimoraalisissa kysymyksissä on joskus käytettävä tapauskohtaisuuden periaatetta Jumalan mielen mukaista toimintatapaa etsittäessä. Uhrautumista toisten ja Jumalan kansan edestä pidetään Esterin kirjassa tärkeämpänä hyveenä kuin seksuaalisuutta säätelevää koodistoa.

Vaikka tästä ei pidä rakentaa oppia Uuden liiton seurakunnassa, on hyvä tiedostaa Raamatun sisältävän kuvauksia tilanteista, joissa Jumalan valtakunnan paras edellyttää erikoisjärjestelyjä ja normaalien eettisten rajojen venyttämistä.

 
Miten helluntailiikkeessä suhtaudutaan niin sanottuun Nikean uskontunnustukseen? Erään luterilaisen opetuskirjan mukaan helluntailaiset ja muut baptistisen kasteen harjoittajat eivät voi hyväksyä sitä, koska siihen sisältyy kohta ”Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksisaamiseksi”.

Ensiksikin on todettava, että sekä helluntai- että baptistiseurakunnat muodostavat laajan erilaisia opillisia käsityksiä vaalivien yhteisöjen joukon. Osa helluntailaisista ja baptisteista ajattelee kasteen ja uudestisyntymisen suhteesta tavalla, joka on lähellä sakramentalistisia kirkkoja. Toisessa ääripäässä kasteen ei ajatella muuttavan mitään, ja kasteesta ja anteeksiantamuksesta puhutaan mieluiten erillisinä asioina.

Tästä huolimatta Suomen helluntailiikkeessä klassisiin uskontunnustuksiin (Apostolinen, Nikean ja Athanasioksen tunnustus) on perinteisesti voitu yhtyä, mutta niitä ei ole haluttu nostaa varsinaisen uskontunnustuksen asemaan. Liikkeessä on painotettu Raamatun roolia riittävänä uskon ja opin auktoriteettina.

Tällä suhtautumistavalla on myös hyvät perusteet, sillä kristinusko muuttui monella tapaa ensimmäisen vuosisadan jälkeen: hellenistiset vaikutteet lisääntyivät, ja teologiaan tuli vahva filosofinen tulokulma. Tästä syystä kaikki Vanhan kirkon näkemykset eivät ole sopusoinnussa Jeesuksen opetuslasten uskonnäkemysten kanssa.

Viitteet:
1) 1. Kor. 7:12, 25.
2) 1. Tess. 5:19–21.
3) esim. 1. Kor. 10:15; 11:13.
4) Mark. 2:27.


Matti Kankaanniemi

Kirjoittaja on teologian tohtori ja Iso Kirja -opiston opettaja.




Onko sinulla noussut Raamatun äärellä mieleen jokin kysymys, joka on jäänyt  askarruttamaan? Lähetä kysymyksesi sähköpostitse osoitteella tai kirjeessä osoitteella Aikamedia Oy / Ristin Voitto -lehti (Kysy Raamatusta), Kumitehtaankatu  5, 04260 Kerava. Kysy Raamatusta -palsta julkaistaan noin kerran kuukaudessa. Toimitus pidättää oikeuden valita lähetetyistä kysymyksistä vastattavat. Vastaajina toimivat tunnetut helluntailiikkeen raamatunopettajat.