Kristityt ovat kautta aikojen tasapainoilleet kahden suhtautumistavan välillä: tulisiko heidän ”erottautua maailmasta” vai sulautua ympäröivään kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Usein ensimmäistä, jopa täydelliseen eristäytymiseen johtanutta tulkintaa on perusteltu apostoli Paavalin kehotuksella olla mukautumatta maailman menoon.1 Tällöin on ajateltu, että mukautumista vältetään parhaiten, kun vietetään mahdollisimman vähän aikaa ei-kristittyjen kanssa eikä osallistuta seurakunnan ulkopuoliseen harrastustoimintaan tai yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Pesäeroa maailmasta on korostettu myös välttämällä yhteiskunnassa suosittuja hius-, pukeutumis- tai musiikkityylejä sekä televisiota ja muita kulttuurin välittämisen kanavia.
Eristäytymistaktiikka ei toimi
Edellä kuvattu kulttuurisen mukautumisen mahdollisimman laaja välttäminen ei saa kuitenkaan tukea Raamatusta. Kirjeessään korinttilaisille Paavali kertoo pyrkineensä päinvastoin luomaan kulttuurisia siltoja – olemaan ”kaikille kaikkea” – jotta evankeliumi olisi helpompi vastaanottaa.2 Myöskään eristäytymistä ei voi nähdä uuden liiton mukaiseksi toimintatavaksi; tärkein esikuvamme Jeesus seurusteli syntisten kanssa jopa siinä määrin, että närkästytti oman aikansa uskonnolliset johtajat. 3
Lisäksi eristäytymistaktiikka on tullut tiensä päähän hyvin käytännöllisestä syystä: länsimaissa tapahtuneen digitalisoitumisen ja globalisoitumisen seurauksena käytännössä kukaan ei pysty olemaan täysin erossa ympäröivästä kulttuurista ja yhteiskunnasta. Tässä tilanteessa onkin hyvä tutkia tarkemmin, mitä Paavali oikeastaan tarkoitti kehottaessaan Rooman seurakuntaa olemaan mukautumatta maailman menoon. Tarkoittiko hän eristäytymistä ja kulttuuristen tapojen välttämistä vai kenties jotakin muuta? Entä mitä voimme ymmärtää mukautumisen ja vastavirtaan kulkemisen jännitteestä Jeesuksen elämän ja opetusten perusteella?
Kutsu kokonaisvaltaiseen uudistumiseen
Paavalin ohjeiden ymmärtäminen edellyttää asiayhteyden selvittämistä. Roomalaiskirjettä voidaan pitää Paavalin teologian tärkeimpänä dokumenttina. Se on myös kirkkohistoriallisesti merkittävä teos muun muassa siksi, että uskonpuhdistaja Martti Luther teki kuuluisan löytönsä uskonvanhurskaudesta nimenomaan Roomalaiskirjeen kautta.
Kirjeen ydinsanoma onkin evankeliumi Kristuksesta. Roomalaiskirjeessä kerrotaan selvästi, että jokainen ihminen on tehnyt syntiä ja on ilman Jumalaa ”arvottomien ajatustensa vallassa”.4 Jeesuksen tähden jokaisella meistä on kuitenkin mahdollisuus elää toisin, kun annamme elämämme synnin sijaan Jumalan hallintavaltaan. Paavali kutsuukin uskovia hyvin kokonaisvaltaiseen uudistusprosessiin eli pyhitykseen: antamaan koko elämänsä pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluiseksi uhriksi.5
Tämän jälkeen hän kirjoittaa: ”Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä.”6
Ulkonäkö voi pettää
Pyhityksen lähtökohtana on tietoisuus taipumuksestamme toimia synnillisen luontomme mukaan eli siten kuin useimmat ympärillämme olevassa maailmassa toimivat. Tätä taipumusta ei voi voittaa mitenkään muuten kuin antautumalla Jeesuksen Herruuden ja Pyhän Hengen hallinnan alle sekä pyrkimällä jatkuvaan mielen uudistumiseen. Vain siten pystymme elämään Jumalan tahdon mukaista elämää.
Paavalin mukaan avain uudistumiseen ei siis ole ensisijaisesti käyttäytymisen tai tapojen muutoksessa vaan ihmisen sisimmässä. Nimenomaan mielemme on altis ympäröivän yhteiskuntamme vaikutteille ja tarvitsee siksi jatkuvaa arviointia ja uudistusta.
Sydämemme on se lähde, josta käytöksemme ja toimintamme kumpuavat.7 Siksi myös Jeesus oli kiinnostunut ennen kaikkea ihmisen sisimmästä: motiiveista, arvoista ja asenteista. Tämä tulee ilmi muun muassa hänen kritiikissään oman aikansa uskonkiivailijoita, fariseuksia, kohtaan. Hän teroitti, että jopa ulkonaisesti hurskas käytös, kuten hengelliset harjoitukset, voi olla vastenmielistä Jumalalle, jos se on ristiriidassa sisimmän kanssa.8
Arvot sisimmän peilinä
Ihmisen sisäistä maailmaa ja valintoja ohjaavat arvot. Arvo määritellään Suomen kielen perussanakirjassa ”arvokkaaksi tai merkitseväksi asiaksi”. Arvoista puhuttaessa voidaan viitata joko yksilön, yhteisön, organisaation tai yhteiskunnan arvoihin.
Suomalainen arvoteoreetikko Erik Ahlman määrittelee arvot kulttuurin perustekijöiksi. Filosofi Max Scheler samaistaa arvot rakkauden kohteisiin. Hänen mukaansa ihmisen arvomaailman ydin on ordo amoris (’rakkauden sisäinen järjestys’). Arvoissa onkin kyse asioista, joita rakastamme ja pidämme tärkeinä.
Kuntoutustyön ammattilaiset Tommi Koivu ja Susanna Sandhu kehottavat kirjassaan Elämisen arvoista (Päivä 2015) etsimään omia arvoja esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä: Millainen on hyvä elämä? Mikä elämässä on minulle tärkeintä? Millaista elämää haluan elää? Mihin haluan käyttää aikaani?
Samalla Koivu ja Sandhu muistuttavat, että todelliset arvot eivät ole tavoitteita, toiveita tai tunteita, vaan ne näkyvät tekoina. Sanamme ja tekomme, kalenterimme ja rahankäyttömme paljastavat todelliset arvomme. Muuten kyse on vain ihanteista.
Jumalan oma matematiikka
Jumalan valtakunnan arvot – Jumalalle rakkaat ja arvokkaat asiat – ovat usein hyvin erilaisia kuin omamme.9 Erityisesti Uusi testamentti on täynnä ajatuksia, jotka näyttävät paradokseilta: elämänsä kadottava löytää elämän, viimeiset tulevat ensimmäisiksi, heikkous on vahvuutta.10 Kuuluisassa autuaaksijulistuksessaan Jeesus väittää ikionnellisiksi muun muassa murheellisia ja hengellisesti köyhiä.11
Myös Raamatun kirjoittajien esittämät tapahtumat kertovat jotakin ”Jumalan matematiikasta”, joka ei aina ole ihmisen logiikan mukaista. Jotkin yksityiskohdat saattavat vaikuttaa omaa aikaamme ajatellen hyvin vähäpätöisiltä: esimerkiksi köyhä leskivaimo, joka laittoi temppelin uhriarkkuun ”kaksi pientä lanttia”,12 ei ylittäisi nykyään uutiskynnystä. Kuitenkin hän teki Jumalan näkökulmasta jotain niin suurta, että kelpasi esimerkiksi opetuslapsille – ja meille jälkipolville.
Nämä esimerkit kertovat sellaisista Jumalan valtakunnan arvoista, jotka saattavat jäädä kristityltä huomaamatta helpommin kuin selkeästi tunnistettavissa olevat, käytökseen liittyvät synnit. Uskovan onkin syytä muistaa, että vaikkapa menestys ja suuruus määritellään Jumalan valtakunnassa aivan toisin kuin meidän valtakunnassamme.
Tee arvoinventaario
Kun siis lähdemme pohtimaan maailmaan ja sen arvoihin mukautumista, on tärkeää tuntea ensin Jumalan valtakunnan arvot. Kun opimme tuntemaan Raamattua ja sitä, ”mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä”13, meidän on helppo verrata siihen omia ja yhteiskuntamme arvoja.
Tällaisen arvoinventaarion voi aloittaa tutkimalla ympäröivässä kulttuurissa suosittuja arvoja esimerkiksi kysymällä: Mitä yhteiskunnassamme rakastetaan ja pidetään tärkeänä? Mistä uutisoidaan, mitä mainostetaan (eli mihin ihmisille rakkaisiin asioihin vedotaan), millaisia päivityksiä jaetaan sosiaalisessa mediassa? Mistä on korrektia puhua, mistä ei? Mitkä ajatukset ja mielipiteet ovat trendikkäitä, mitkä vanhanaikaisia tai kapeakatseisia?
Tutkiskelun jälkeen voi pysähtyä vertaamaan listaa esimerkiksi edellä mainittuihin raamatullisiin arvoihin. Mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia niissä on? Inventaarion viimeinen ja tärkein vaihe on esittää itselleen kysymys: Kumpaa listaa omat arvoni – siis ne tekoina ja valintoina ilmenevät – muistuttavat? Olenko mukautunut ”maailman menoon”?
Raamatussa ei kehoteta eristäytymään maailmasta vaan menemään sen keskelle ja tuomaan sinne Jumalan läsnäoloa ja hänen valtakuntansa arvoja. Meidän ei tarvitse pelätä maailman tarttuvan meihin, koska apostoli Johanneksen sanoin ”se, joka on meissä, on suurempi kuin se, joka on maailmassa” 14.
Kun Pyhä Henki saa hallita elämäämme, mielemme uudistuu niin, että voimme noudattaa Paavalin ohjetta: ”Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä.” 15
Elina Rautio Kirjoittaja on Ristin Voiton toimittaja ja kasvatustieteen tohtori, joka harrastaa käytännöllistä teologiaa.
Mitä sinä rakastat?
Nyky-yhteiskunta muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Loppumattoman tietovirran äärellä oikean ja väärän, toden ja valheen, rakentavan ja tuhoavan erottamisesta on tullut entistä vaikeampaa. On aivan mahdotonta tehdä yleispätevää ”syntilistaa”, jota välttämällä yksilö tai seurakunta pysyisi oikealla tiellä. Siksi aikamme ihminen tarvitsee entistä enemmän kykyä arvioida itseään ja ympäristöään.
Viime aikoina on käyty keskusteltua älylaitteiden vaikutuksista vanhempien ja lapsen vuorovaikutukseen ja ylipäätään ihmissuhteisiin. Kristitty perheterapeutti Elli Meklin on puhunut jopa ”someorvoista”, jotka jäävät vaille vanhemman läsnäoloa, koska näiden huomion saavat taukoamattomat Facebookin, Instagrammin ja Snapchatin ilmoitukset.
”Kymmeniä ilmoituksia somemaailmasta ilmestyy älypuhelimen ruudulle tunnin sisällä. Vaikutus näyttää olevan äärimmäisen koukuttava. Moni ei edes huomaa omaa käytöstään ja kuvittelee olevansa läsnä lapselleen, mutta todellisuudessa viesti lapselle on hyvin selvä: ’Sinä et ole jakamattoman huomion arvoinen.’”, Meklin kirjoittaa Facebook-päivityksessään.
Hän näkee someriippuvuuden näyttäytyvän lapselle kännykän ja vanhemman välisenä rakkaussuhteena. ”Käytinkö sanaa rakkaus? Kyllä! Vain jollakin hyvin tärkeällä ja rakkaalla on oikeus olla lapsen ja vanhemman välissä niin paljon kuin kännykkä on.”
Mikäli arvot määritellään rakkauden kohteiksi, esimerkki kertoo sellaisista aikamme arvoista, joihin meillä on suuri vaara mukautua. Ilmiön taustalla voi nähdä esimerkiksi ”ajan hermolla olemisen” tai ”someyhteisöön kuulumisen” arvot.
Vai onko siinä pohjimmiltaan kyse jopa olemassaolon kokemuksesta, jota Meklin kuvaa seuraavasti: ”Oma olemassaolon kokemus alkaa yhä vahvemmin rakentua sille, että –– on mukana jatkuvassa some-virrassa. Siitä tulee –– mielihyvän ja merkityksellisyyden lähde, ja aivojen mielihyväkeskus saa palkintonsa.” Tällöin ilmiön takana saattaisivat vaikuttaa esimerkiksi ”merkityksellisyyden kokemisen” tai ”mielihyvän” arvot, joita on lähdetty hakemaan vääristä lähteistä – ja muiden tärkeiden arvojen kustannuksella.
Esimerkki kertookin yhden tärkeän lainalaisuuden: jos ihmisen henkiset perustarpeet, kuten rakastetuksi tulemisen ja elämän tarkoituksen kokemisen tarpeet, ovat täyttymättä, on suuri vaara mukautua sellaisiin arvoihin, jotka eivät tue Jumalan tahdon mukaista elämää.
Maailman menoon mukautumista onkin helpointa välttää noudattamalla Jeesuksen neuvoa ”pysyä hänen rakkaudessaan” (Joh. 15:9). Kun identiteettimme saa rakentua Kristuksen täytetyn työn ja hänen rakkautensa varaan, meidän ei tarvitse ostaa someyhteisön tai muiden meille tärkeiden viitekehysten rakkautta mukautumalla niiden arvoihin.
1800-luvun lopulta lähtien kristityt ympäri maailmaa ovat työskennelleet kristittyjen yhteyden puolesta. On pidetty kirkolliskokouksia ja muodostettu...
Opetus1.4.2024 | Samuel Tedder En lakkaa ihmettelemästä sitä, että täältä pienestä maasta Pohjolassa – maailman näkökulmasta laidalta – Jumala on ihmeellisesti lähettänyt ihmisiä antamaan itsensä j...
Juutalaisten pääsiäisjuhlan heprealainen nimi pesah tarkoittaa ohi kulkemista. Nimi tulee siitä, että pääsiäisyönä Jumalan lähettämä tuomion enkeli kulki Egyptin...
Opetus24.3.2023 | Janne Saarela Pitkäperjantain murhe vaihtui kolmannen päivän aamuna hämmästykseen ja riemuun, kun Jeesuksen hauta löydettiin tyhjänä. On mahdollista listata kuusi vankkaa tosiasia...
Opetus13.3.2024 | Merja Hakala Sitten Jeesus nousi vuorelle. Hän käski luokseen ne, jotka hän oli valinnut, ja he lähtivät hänen mukaansa. Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan lähettääks...
OpetusDaniel Hug | 6.3.2024 Kuulemme usein kertomuksia siitä, kuinka ihmiset löytävät Jeesuksen ja heidän elämänsä muuttuu. Jotkut tulevat uskoon dramaattisesti ja näkyvästi, kuten esimerkiksi Juokse, p...
Opetus29.2.2024 | Onni Haapala Kamelinkarvoihin pukeutunut ja villimehiläisten hunajaa ravinnokseen syönyt profeetta Johannes Kastaja kulki Jeesuksen edellä julistaen: Kääntykää, sillä taivasten va...
Istuin sängylläni. Olin alkanut harjoitella Jumalan äänen kuuntelemista niin, että kirjoitin päiväkirjaani kysymyksiä. Sitten tarkoitukseni oli kuunnella ja kirj...
Opetus4.2.2023 | Anniina Jakonen Raamattua voi hyvällä syyllä sanoa bestselleriksi ja klassikoksi, sillä se on maailman myydyin, levinnein, siteeratuin ja käännetyin kirja. Tilastojen mukaan koko R...
Opetus30.1.2024 | Gordon D. Fee, Douglas Stuart Nuoruudessamme tutustuimme Raamattuun niin, että siitä luettiin vain yksittäisiä jakeita tai osia ja näin etsittiin Jumalalta ”päivän sanaa”. Ajatelt...
Millä tavalla miellämme Jeesuksen? On hyvä pysähtyä miettimään, mitä hän kertoi itsestään. Edellisessä osassa pureuduimme siihen, mitä tarkoittaa, että...
Opetus20.12.2023 | Elina Rautio Huoneessa kaikuu kimeä itku. Kippuralle koukistuneet jalat ja kädet heiluvat ilmassa, pikkuruinen suu hamuaa ruokaa. Vauvan olemus rauhoittuu, kun äiti kietoo lapsen...
Raamatun yksi tärkeimmistä muutoskuvauksista on Israelin kansan muuttuminen erämaavaelluksen jälkimainingeissa muukalaisista omistajiksi. Muukalaisuusidentite...
Opetus30.11.2023 | Gordon D. Fee, Douglas StuartTehdäänpä seuraavat asiat selviksi: Raamattu ei ole pelkästään jokin jumalallinen ohjekirja. Se ei ole kultakaivos lupauksista, joihin tulee uskoa, eikä se ol...
Raamatun lehdillä profeetta Elia tupsahtaa näyttämölle ilman juuri minkäänlaista esittelyä. Tiedämme hänestä kuitenkin jotain hyvin tärkeää: Elia palvelee Israelin Jumalaa (engla...
Opetus7.11.2023 | Anniina Jakonen Onnelliset, aina kuolemaan asti niin myötä- kuin vastoinkäymisissä kestävät avioliitot tuntuvat käyvän yhä harvinaisemmiksi. Myös muut lähi-ihmissuhteemme kokevat...
Opetus1.11.2023 | Onni Haapala Te olette maailman valo. Ylhäällä vuorella oleva kaupunki ei voi olla kätkössä. Eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle vaan lampunjalkaan, ja niin se l...
Opetus26.10.2023 | Samuel Kuusela Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, m...
Opetus20.10.2023 | Ville Anttila Nämä ovat myös ne kaksi asiaa, joihin keskittymällä tullaan paremmin voivaksi yhteisöksi. Kaksisuuntainen rakkaus on siis sekä hedelmä että juuri. ...
Opetus13.10.2023 | Tanja Närhi Jumalalla on missio tässä maailmassa, ja teologiassa sitä kutsutaan termillä missio Dei. Tämä Jumalan missio lävistää koko Raamatun, ja sen päämäärä on Kristuksen ris...
Opetus2.10.2023 | Martti Ahvenainen Joskus sanotaan, ettei meidän tarvitse seurata aikoja vaan keskittyä pelkästään evankeliointiin. Aikojen seuraaminen ei kuitenkaan estä evankeliointia, päinvasto...
Opetus27.9.2023 | Tomi Kuosmanen Viime kuukausina yhteiskunnallinen keskustelu on laittanut meidät ajattelemaan, mitä on erilaisuuden hyväksyminen ja mitä rasismilla tarkoitetaan. Moni meistä laitt...
Opetus16.9.2023 | Juhani Karvinen Ihmisillä on yleensä jonkinlainen käsitys Jumalasta ja Jeesuksesta, mutta kun aletaan puhua Pyhästä Hengestä, he eivät yleensä ymmärrä, mistä on kysymys. Jotkut al...
Opetus6.9.2023 | Niilo Närhi On vaikuttavaa lukea Jumalan sytyttämien lähetysihmisten maailman valloittamiseen tähtääviä sitaatteja. Yksi aikansa ihmisiä haastaneista oli Oswald J. Smith, joka peru...
Opetus31.8.2023 | Tuula Palola Päästyään luvattuun maahan Israelin ”kansa palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä Joosuan jälkeen” (Tuom. 2:7)...
OpetusMarko Jauhiainen | 22.8.2023 Seurakuntayhteyden kannalta haitallisten ongelmien saralla oman osa-alueensa muodostavat tapaukset, joissa ihailtu, näennäisesti Jumalan vahvassa johdossa ja siunaukse...
OpetusSamuel Kuusela Jumalan valtakunta on hyvin erilainen kuin maalliset valtakunnat. Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epä...
OpetusOnni Haapala | 15.8.2023 Miltä tuntuukaan saada uudet silmälasit! Näemme jälleen kirkkaasti, sillä näön puutteet on huomattu tarkastuksessa ja parannuskeinoksi on tehty oikeanlaiset silmälasit. Väl...
OpetusOnni Haapala | 21.7.2023 Kukin Paavalin kuvaama varustuksen osa saa hengellisen merkityksen; totuuden vyö, pelastuksen kypärä, hengen miekka, vanhurskauden haarniska, uskon kilpi ja alttiuden kengä...
Opetus18.7.2023 | Jon Dunn Kun Jeesus Johanneksen evankeliumissa (luku 10) sanoi olevansa hyvä paimen, hän puhui aikansa uskonnollisille johtajille aiheesta, joka oli heille hyvin tuttu. Jeesuksen...
Vesikaste kuuluu Kristuksen opin alkeisiin. Uudestisyntynyt kristitty tunnustautuu ja sitoutuu siinä uuteen elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Kasteen jälkeen häne...
Raamattukouluaikoina teimme säännöllisesti piloja toisillemme. Kerran löysin myslini seasta koiranruokaa. Pitkän salapoliisityön jälkeen sain syyllisen selville ja kesku...
OpetusTanja Närhi Ihminen on kaikkina aikoina etsinyt elämäänsä johdatusta ja suuntaa valintoihinsa. Muinaisessa Mesopotamiassa tulevaisuutta ennustettiin uhrieläinten maksasta. Enteitä, tähtikartt...
(18.4.2023) Daavid, Iisain poika ja kuningas Salomon isä, syntyi ja kasvoi Betlehemissä, kunnes koitti aika astua Jumalan valmistamaan suunnitelmaan...
OpetusTanja Närhi (11.4.2023) Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman v...
OpetusTanja Närhi Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman varustukseksi...
Liikkeen vainoojasta sen aktiiviksi kääntynyt tarsolainen fariseus Saulus toteaa 50-luvun puolessavälissä Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta: ”Ol...
OpetusSara Saarela Paavali kehottaa Galatalaiskirjeessä: ”Jos me Hengessä elämme, vaeltakaamme myös Hengessä” (5:25).1 Paavalille Pyhä Henki ei ole sivuseikka tai jonkinlainen lisä, vaan se on se t...
OpetusNiilo Närhi (16.3.2023) Joosefin ja hänen perheensä vaiheisiin Ensimmäisen Mooseksen kirjan loppuosassa on käytetty peräti neljätoista lukua.1 Se viestittää, että kertomus sisältää jotain aja...
(7.3.2023) Nuori tai muuten ylivirittynyt usko voi nähdä paholaisia sielläkin, missä niitä ei välttämättä ole. Toisaalta monille Sielunvihollisen rooli on kutistunut j...
OpetusLassi Mäkinen (1.3.2023) Jumala loi kaiken shalom-tilaan. Vallitsi täydellinen rauha, turva, hyvinvointi, terveys ja eheys. Syntiinlankeemuksessa tämä rikkoutui, ja yhä edelleen synti rikkoo...
OpetusSara Saarela (22.02.2023) Maailmassamme on tarjolla monenlaisia kertomuksia siitä, keitä me olemme, mikä on elämän tarkoitus, miten maailma on tullut olemaan ja niin edelleen. Jeesuksen seura...
OpetusVille Kalaniemi Kristikunnalla on paastoon liittyvä rikas hengellinen perintö. Paasto oli osa Mestarimme elämää. Se kuului tärkeänä osana ensimmäisten kristittyjen ja alkuseurakunnan elämänta...
OpetusEsko Matikainen (2.2.2023) Apostoli Paavali kirjoittaa Jumalan salaisuudesta: ”Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille,...
OpetusSara Saarela Seurakunnissa kolmiyhteistä Jumalaa lähestytään usein Uuden testamentin, etenkin Jeesuksen, kautta. Tämä on hyvä tapa, koska Raamattu itse sanoo, että Poika Jumala näyttää Isä Ju...
OpetusElina Rautio Kuka hän on, joka ajanlaskun sai alkamaan? Syrjittyjen viereen hän jäi istumaan. Kuka hän on, joka kertoi valtakunnasta, jossa jokainen on arvokas? Nämä Iltan Kuka hän o...
OpetusRisto Huttunen (30.12.2022) Tilaisuudessa, jossa tulin uskoon, koin suurta iloa, kun ymmärsin saaneeni suuren syntitaakkani anteeksi. Tuo ilo herätti minussa välittömästi halun antaa om...
OpetusAnniina Jakonen Mitä tekoa me olemme? Miksi Jumala oli valmis näkemään ihmiskunnan puolesta niin suuren vaivan ja uhrauksen, että hän lähetti ainoan Poikansa kärsimään ja kuolemaan puolestamm...
OpetusLassi Mäkinen The Passion of the Christ -elokuvan loppukohtauksessa Jeesuksen kuolinhetkellä taivaasta putoaa yksi pisara, kuin kyynel. Osuessaan maahan se saa maan järisemään ja te...
Joskus uskoontulon yhteydessä voi olla helppoa ottaa vastaan Jeesus ja hänen anteeksiantonsa, mutta seurakunnan rooli jää ymmärtämättä. Siitäkin huolimatta, että Raama...
OpetusTomi Kuosmanen Jos pappani Wiljam Kuosmanen olisi vuosikymmeniä sitten puhujamatkoillaan kehunut olevansa ylpeä vaimostaan, lapsistaan tai seurakunnastaan, palautevyöry olisi saattanut olla m...
Jeesus käskee lähetyskäskyssä menemään kaikkialle maailmaan ja tekemään opetuslapsia. Juutalaisille opetuslapseus oli ilmiönä tuttu, olihan heidän keskuudessaan esimerkik...
Kristityn elämässä on paljon kiusauksia ja koettelemuksia. Kiusauksia tulee joka päivä, ja ne voivat olla suuria tai pieniä, ulkoisia tai sisäisiä. Kiusaukset ovat melko y...
Alkuvuodesta esikoispoikamme Huugo kuoli vajaan neljän vuoden iässä. Talven ajan toistuneet infektiot olivat tuhonneet valtaosan keuhkoista, jotka olivat harvi...
OpetusRon Mehl Oletko koskaan kuullut kymmentä käskyä kuvattavan rakkauskirjeeksi, lempeän sydämelliseksi sanomaksi suoraan Jumalalta? Ehkä et. Kuitenkin olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että käsk...
OpetusJuhani Karvinen Paavali kirjoittaa Herrasta Jeesuksesta: ”Joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodo...
OpetusJanne Saarela Jesajan kirjan luvusta 40 eteenpäin kansalla on tuplaongelma. Ensimmäinen ongelma on maallinen: kansan pitäisi palata takaisin omaan maahansa. Jumalan vastaus tähän haaste...
Jesajan kirjan tärkeyttä Raamatussa on vaikea liioitella. Teologialtaan teos on Vanhan testamentin Mount Everest, eikä liene sattumaa, että Uudessa testamentissa ainoast...
OpetusAnniina Jakonen Yhdysvalloissa tehtiin eläinkoe, jossa tutkittiin hiirten motivaatiota ja kestävyyttä eri olosuhteissa. Aluksi hiiret jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän hiiret laite...
OpetusLeevi Launonen Seurakunnan täti ihmettelee uskovia nuoria, jotka ovat laittaneet kasvoihinsa lävistyksiä ja käsivarsiinsa näyttäviä tatuointeja. Yläkoululainen kertoo kotona, että Setan edust...
OpetusMarko Halttunen Habakukin tunnuslause näkyy myös apostoli Paavalin julistuksessa Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa: ”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itse...
OpetusRick Warren Pauli Parkkinen avasi Länsirannan seurakunnan kirkkoneuvoston kuukausikokouksen täsmälleen klo 19. ”Meillä on tänään pitkä asialista, joten on parasta, että aloitamme heti”, Pauli...
OpetusMatti Niemelä Herätyskristillisenä liikkeenä helluntailaisuutta kutsutaan toisinaan kokemus- tai ratkaisukristillisyydeksi. Helluntailiikkeessä korostetaan omakohtaista us...
OpetusAnniina Jakonen Vuorisaarnassaan Jeesus kehottaa omiaan kokoamaan aarteita taivaaseen.1 Raamattu muistuttaa myös sen arvioinnista, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaist...
OpetusDavid Petts Pyhän Hengen saamisen merkitys näkyy korostetusti siinä, että Paavali kysyy välittömästi Efesokseen saavuttuaan sieltä löytämiltään opetuslapsilta: Saitteko Pyhän Hengen, kun tuli...
OpetusNiilo Närhi Danielin kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäiset kuusi lukua sisältävät enimmäkseen Danielin ja hänen kolmen toverinsa kokemuksia. Luvut 6–12 sisältävät apokalyptisia näkyjä ja...
OpetusKlaus Korhonen Vanhan liiton aikana siunaamiseen liittyi usein profeetallinen ulottuvuus. Siunaaja lausui sanoja, jotka olivat merkityksellisiä siunattavan henkilön tai kokonaisen...
OpetusAri-Pekka Niemelä Kuten olemme huomanneet, raha on välttämätön osa luomisjärjestykseen kuuluvan tehtävämme toteuttamista. Rahan avulla voimme luoda k...
OpetusNiilo Närhi Danielin kirjan kertomukset pakkosiirtolaisiksi joutuneiden nuorten juutalaispoikien rohkeudesta ovat puhutelleet ja innoittaneet Herraan turvaavia säilyttämään uskollisuutensa Ju...
OpetusJuhani Karvinen Ihmiskunnan kulttuuripiirit ovat täynnä erilaisia jumalia. Esimerkiksi hindulaisuudessa jumalia tiedetään olevan miljoonittain. Maailmassa on kuitenkin olemassa kolme yk...
OpetusValtter Luoto Kun Jeesusta tultiin vangitsemaan Kidronin puron toisella puolella olevasta puutarhasta, missä hän juuri tuolloin oleskeli opetuslastensa kanssa, ei Jeesus paennut,...
OpetusJouko Ruohomäki Rukous on uhraamisen ohella vanhin jumalanpalveluksen muoto. Rukous on edelleen olennainen osa sekä yksilöllistä että yhteisöllistä jumalan...
OpetusElina Rautio Kirjailija ja kirjallisuuden tutkija C.S. Lewis kertoo teoksessaan Ilon yllättämä (Kirjapaja 2013) uskoontulostaan. Hän kuvaa prosessia Jumalan väsytystaisteluksi, jossa ”Suuri K...
OpetusPetri Mäkilä Ennen vanhaan käytettiin paljon niin sanottuja mannalappuja, joissa oli jokin raamatunlause. Lappuja poimittiin niitä täynnä olleesta astiasta. Väheksymättä yhtään lukijan mahdol...
OpetusAnniina Jakonen Muutaman viime vuoden aikana meille on tullut valitettavan tutuksi koko maailmaa koskettava uhka, jota tuskin kukaan olisi toivonut. Ympärillämme tuntuu olevan jatkuvaa levott...
OpetusMarko Halttunen Hesekielin aikainen suurvalta Babylon kuningas Nebukadnessarin johdolla oli aloittanut aggressiivisen laajentumispolitiikkansa kohti länttä. Se oli tehnyt ensimmäisen hyökkäyk...
OpetusElina Rautio ”Uuvuttaa. Mikään ei innosta. Tunnen itseni tarpeettomaksi marionetiksi, jonka tekemisillä ei ole mitään vaikutusta muihin ihmisiin. Silti täytyy vain painaa eteenpäin, koska eva...
OpetusJanne Saarela Pietaria ei tunnettu alun perin Pietarina, vaan hän sai syntymänimekseen tuon ajan suosituimman juutalaisen miehen nimen, Simon. Myöhemmin Jeesus antoi hänelle aramean...
OpetusRisto Kauppinen Pelastus on uskosta1; pelastus on parannuksen kautta2; pelastus on tunnustuksen kautta3; pelastus on uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta4; pelastus...
Ne raamatulliset esimerkit paastosta, jotka ovat tutuimpia, tuntuvat nostavan paaston riman korkeuksiin, joihin on mahdotonta yltää. Jeesus oli syömättä neljäkymme...
OpetusNapoleon osoitti kerran Kiinan karttaa ja totesi: ”Siinä on nukkuva jättiläinen. Jos se joskus herää, sitä ei pysäytä mikään.” Näin on myös seurakunnan kohdalla.
OpetusJoulun ja kaamoksen keskellä valot ilahduttavat ihmisten mieliä. Tunnelmaa ovat luomassa kuusen kynttilät, ikkunoissa ja talojen seinillä roikkuvat värivalot ja tietysti perinteiset kyn...
OpetusHalu tietää tulevaisuus on yleisinhimillinen. Esimerkiksi assyrialaiseen, noin vuodelta 2800 ekr. peräisin olevaan savitauluun on kaiverrettu sanat: ”Meidän maamme rappeutuu nä...
Opetus”Jalat pidän mullassa maailman, katseellani taivasta tavoitan –– ”, laulaa Pekka Simojoki laulussaan Kahden maan kansalainen. Laulun sanat kuvaavat hyvin kristity...
OpetusJumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus. Se ei ole vain yksi toimintamuoto toisten joukossa vaan pikemminkin sydän, josta virtaa uutta voimaa koko seurakunnan elämään. ...
OpetusIhminen tekee joka päivä tuhansia valintoja. Eri lähteiden mukaan päivittäisten päätösten määrä vaihtelee muutamasta tuhannesta aina 35 000:een saakka. Pelkästään ruokaa k...
OpetusUskova elää tässä ajassa katsellen kolmeen suuntaan – taaksepäin
menneeseen, eteenpäin tulevaisuuteen ja näkymättömään maailmaan, jonka
kautta Jumala hallitsee.
OpetusMies tuli uskoon herätyskokouksessa, jossa puhuja kehotti valvomaan lakkaamatta. Kolmen päivän päästä mies käveli saarnaajan juttusille ja sanoi, ettei hänestä olisi...
OpetusNykyisin ei taida olla kovinkaan muodikasta puhua uskoville vastoinkäymisten kestämisestä ja yleensä kestämisestä loppuun asti. Raamatussa...
OpetusJumalan Henki, Pyhä Henki, on ollut mukana kaikessa Jumalan toiminnassa. Luomistapahtumassa ”Jumalan henki liikkui vetten päällä”.1 Sen jälkeen lähti liikkeelle Jumalan luova sana. I...