Kasvuvaiheissa tarvitaan erilaista ymmärrystä ja aikuisen läsnäoloa
Miten lapsen usko kehittyy?
Perusturvan
vahvistaminen on sylilasten ja taaperoikäisten vanhempien keskeisiä
tehtäviä. Lapsen turvallisuudentunne vahvistuu arkisissa tilanteissa, kun
hänen fyysisiin tarpeisiinsa vastataan. Kokiessaan aikuisen iloitsevan hänen
seurastaan lapsi oppii luottamaan siihen, että hän on turvassa. Tämän
kokemuksen pohjalle hän rakentaa aikanaan myös omaa jumalasuhdettaan.
Pieni lapsi uskoo siihen, mihin hänelle tärkeät aikuisetkin
uskovat. Lapsi muistaa ennen muuta tunnelmat. Hän liittää myös Jumalaan niitä
tunnelmia, joita hän aistii perheen hartaushetkissä ja hengellisissä
tilaisuuksissa.
Leikki-ikäisillä on vahva usko
Yli kolmivuotiaat alkavat opetella leikkimään yhdessä.
Samalla he harjoittelevat sosiaalisia taitoja. Lapsen toimintaa on hyvä ohjata
kannustamisella ja myönteisellä palautteella.
Pieni lapsi tarvitsee aikuista olemaan läsnä ja tarvittaessa
ohjaamaan leikkejä toisten lasten kanssa. Jos lapsi kohtelee muita väärin,
siitä tulee huomauttaa ja antaa malli oikeasta toimintatavasta.
Leikki-ikäinen haluaa miellyttää vanhempiaan ja tehdä
heidät iloisiksi. Ohjaamisen kautta lapsi voi oppia hyviä tapoja ilolla, ilman
pelkoa rangaistuksista.
Lapsi yhdistää vanhempiensa ohjaavan kasvatusmallin myös
käsitykseensä Jumalasta, jota hän niin ikään haluaa ilahduttaa. Hän luottaa,
että isä rakastaa, vaikkei lapsi aina osaakaan käyttäytyä oikein.
Leikki-ikäinen lapsi on luontaisesti kiinnostunut kaikesta
ja esittää innokkaasti kysymyksiä. On tärkeää vastata juuri siihen, mitä lapsi
kysyy ja mikä häntä kiinnostaa. Aina ei ole kuitenkaan olemassa varmoja
vastauksia, ja silloin voi myöntää, ettei tiedä. Lasten hengellisiä
kysymyksiä, kuten ”Onko taivaassa jäätelöä?”, ”Mihin kuolleet lemmikit
menevät?” tai ”Miten enkelit lentävät?” voi kuitenkin pohtia yhdessä.
Uskovat vanhemmat ovat leikki-ikäiselle lapselle tärkeä
tuki oman uskonelämän kehittymisessä. Tässä iässä lapsi uskoo vahvasti, että
Jumala vastaa rukouksiin ja hänen apuunsa on helppoa turvautua.
Raamatunkertomukset ovat luonteva osa lapsen leikkejä, jos
hänelle on kerrottu niistä innostavasti.
Koululaiset tarvitsevat samanhenkisiä kavereita
Koulu tuo lapsen elämään uusia vaikuttajia. Jos opettajan ja
kavereiden arvomaailmat poikkeavat kodin arvomaailmasta, se herättää lapsessa
kysymyksiä. Silloin on tärkeää, että vanhemmat ehtivät kuunnella ja pohtia
niitä yhdessä lapsen kanssa.
Koulunsa aloittavan lapsen usko on edelleen vahva ja vilpitön,
mutta hän tarvitsee sen tueksi entistä enemmän ikätovereita, jotka jakavat
saman uskon. Kouluikäisellä on suuri tarve kuulua ryhmään, ja siksi on tärkeää
vaalia lapsen kaverisuhteita myös seurakunnan sisällä.
Kouluikäinen jaksaa kuunnella leikki-ikäistä kauemmin opetusta,
mutta hänellä on edelleen suuri tarve toimia aktiivisesti. Pyhäkouluissa ja
kerhoissa onkin viisasta rakentaa opetus mieluummin liikkumisen ja tekemisen
lomaan kuin istuttaa lapset pitkäksi ajaksi kuuntelemaan hiljaa.
Pienellä koululaisella on edelleen tarve kuulla kiitosta ja
kannustusta, ja hän nauttii saadessaan auttaa muita.
Keskustelevat varkit
Varkki-ikäinen pohtii ja kyselee. Koska murrosiän
mielialamyrskyt eivät ole vielä alkaneet, hänen kanssaan on usein helppoa
jutella. Tässä iässä onkin viisasta varata aikaa yhdessä puuhasteluun ja
jutusteluun.
Varkki on kiinnostunut kuulemaan tosiasioita ja hyvin
perusteltua opetusta uskonsa tueksi, jotta hän voi perustella uskoaan kaveripiirissään.
Varhaisnuori kaipaa kuitenkin enemmän yhdessä pohdiskelua kuin koulumaista
opettamista. Hän tarvitsee vanhempiensa tukea myös viisaiden valintojen
tekemiseen.
Keskilapsuudessa valitaan elämän suunta, jota seurataan murrosiässä.
Tässä iässä lapsen usko voi muuttua omakohtaiseksi ja persoonalliseksi
suhteeksi Jumalaan tai jäädä vain yhdeksi varhaislapsuuden turvallisuustekijöistä
ja muistoista.
Seurakunnan varkkitoiminnalla voi olla lapselle tärkeä
merkitys, ja siksi häntä on hyvä kannustaa lähtemään siihen mukaan.
Kyseenalaistavat murkut
Murrosiässä koetellaan usein perusteellisesti vanhempien
arvomaailmaa. Kun nuori on saanut kotoa mallin ja eväät omien valintojen
tekemiseen, murrosiässä hän arvioi ja ehkä kyseenalaistaakin aiemmin kokemansa
ja oppimansa. Niin nuoren kuuluukin tehdä, koska parhaimmillaan hän päätyy pitämään
sen, mitä on oppinut. Silloin hän ei enää usko vain siksi, että vanhemmat
uskovat, vaan usko perustuu omaan päätökseen.
Vaikka murrosikäinen usein haastaa vanhempiaan ja heidän
asettamiaan rajoja, hän tarvitsee edelleen vakaat ja sanojensa mittaiset
vanhemmat. Aikuistuvat nuoret kertovat usein, että loppujen lopuksi he
kuitenkin arvostivat vanhempiensa asettamia rajoja, vaikka ne murrosiässä
tuntuivatkin ärsyttäviltä.
Kun vanhemmat eivät horju perustelluista rajoista, nuori
kokee oman epävarmuutensa ja kaaoksensa keskellä, että on olemassa jotakin
luotettavaa. Vanhemmilta vaaditaankin rohkeutta olla välillä kelju ja tyhmä.
Vaikka ei ole helppoa olla erilainen kuin ”kaikkien muiden vanhemmat”, kuten
murkku usein asian ilmaisee, se on kuitenkin osa vanhemmuutta.
Entä jos lapsi valitsee toisen tien?
Jumala on antanut meille vapaan tahdon valita, uskommeko häneen
ja elämmekö hänen yhteydessään. Siten kukaan vanhempi ei voi siirtää uskoa
lapsiinsa.
Terve usko kasvaa vain vapauden ilmapiirissä. Pakottava ja
samalla ahdistava uskonnollinen ilmapiiri voi saada aikaan juuri
päinvastaisen valinnan, jolloin lapsi ei aikuisena halua olla enää missään
tekemisissä uskonasioiden kanssa.
Toinen vaihtoehto on jatkaa vanhempien vaatimalla linjalla
ja elää ankaraa, lakihenkistä uskonelämää. Sen seuraukset ovat kuitenkin
tuhoisat, koska lakihenkisessä kodissa ei koeta hyväksyvää, pyyteetöntä
rakkautta.
Lähes jokainen perhe kohtaa tilanteen, jossa lapsi ei enää
halua tulla mukaan seurakunnan tilaisuuksiin. Silloin kannattaa kuunnella
lasta ja pyrkiä selvittämään, onko taustalla jokin erityinen syy, josta
haluttomuus johtuu. Asiasta kannattaa keskustella ajoissa eikä vasta
sunnuntaiaamuna, jolloin pitäisi jo olla matkalla jumalanpalvelukseen.
Toisinaan myös jokin mieluisa tekeminen jumalanpalveluksen
jälkeen voi auttaa.
Kristiina ja
Markku Virkkilä
Artikkeli on katkelma Elina Raution toimittamasta
kirjasta Suhteista siiville – vanhemman opas (Aikamedia, 2018).
Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea. Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä. Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus? 1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja. Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...