Amerikkalainen musiikin professori ja hengellisen ylistysmusiikin asiantuntija Vernon Whaley kertoo istuneensa kuuntelemassa paneelikeskustelua tehokkaasta Jumalan palvonnasta ja ylistyksestä. Hän ihmetteli panelistien vastauksia, koska kaikki korostivat hyvän musiikin, taitavien johtajien ja sopivien soittimien merkitystä. Näissä vastauksissa oli palanen totuutta, mutta Whaleyn mielestä keskustelijat ohittivat kaikkein tärkeimmän asian: sen, että jumalanpalvelus ei ole musiikkia eikä musiikki itsessään ole mikään jumalanpalveluksen kriteeri.
Jumalanpalveluksessa ei ole kysymys suosittujen laulujen tai säkeiden käyttämisestä, ei myöskään katedraaliurkujen majesteettisista äänistä. Siinä ei ole kyse hienoista audiovisuaalisista systeemeistä eikä kenenkään erinomaisista taidoista.
Ja kuitenkin musiikin käyttäminen jumalanpalveluksen välineenä on korvaamattoman tärkeää. Siksi onkin syytä kysyä: miten musiikki voidaan yhdistää onnistuneesti jumalanpalvelukseen ja millaiseen musiikkiin on helppo yhtyä?
Raamatun musiikkiperiaatteita
Vanhassa ja Uudessa testamentissa on useita esimerkkejä musiikin käytöstä jumalanpalveluksessa: 1 ”Laulakaa Herralle uusi laulu, laulakaa hänen ylistystään pyhien seurakunnassa. Iloitkoon Israel tekijästään, riemuitkoot Siionin lapset kuninkaastaan! Ylistäkööt he hänen nimeään karkeloiden, ylistäkööt häntä rumpuja ja lyyraa soittaen.”2
”-- täyttykää Hengellä, puhuen toisillenne psalmein, kiitosvirsin ja hengellisin lauluin. Laulakaa ja soittakaa sydämestänne Herralle.” 3
Vanhassa testamentissa profeetat lauloivat ylistystä Jumalalle seurakunnan keskellä.4 Myös Jeesuksen opetuslapsista sanotaan, että he lauloivat ollessaan yhdessä koolla.5
Paavalin opetus Kolossalaiskirjeen kolmannessa luvussa sopii hyvin jumalanpalvelusmusiikin raamatulliseksi perusohjeeksi. Varsinkin kehotus säilyttää Kristuksen rauha ja Jumalan sana ovat hyviä ohjenuoria myös nykyajan lauluntekijöille ja musiikin esittäjille. 6
Jumalanpalveluksen perustana on Kristuksen rauha, jonka tulisi hallita ajatuksiamme sekä ohjata motiivejamme ja tapojamme. Rauhan säilyttäminen edellyttää, että uskova on uskon kautta yhdistetty Kristukseen, joka on rauhan lähde. Paavali liittää tähän yhteyteen myös kiittämisen: ”–– laulaen kiitollisina sydämissänne Jumalalle.” Rauha on Jumalan antama lahja, josta jokaisen kristityn tulisi olla jatkuvasti kiitollinen. Tämän rauhan tulisi ilmetä myös jumalanpalveluksen musiikissa.
Sen lisäksi seurakuntamusiikin tulisi olla täynnä Jumalan sanaa. Paavali neuvoo kristittyjä opettamaan toisiaan kaikella viisaudella psalmein, kiitosvirsin ja hengellisin lauluin.7 Psalmit viittaavat pyhien kirjoitusten laulamiseen ja kiitosvirret suuriin Raamatun opetuksiin. Hengelliset laulut antavat mahdollisuuden myös henkilökohtaisen todistuksen esittämiseen laulun muodossa.
Laulu hengellisten totuuksien välittäjänä
Raamatun tekstejä voidaan tuoda esille psalmien laulamisen kautta. Tosin uskonpuhdistaja Jean Calvin tulkitsi kehotuksen liian kirjaimellisesti eikä sallinut laulaa muuta kuin Vanhan testamentin psalmeja, koska hänen mielestään vain ne olivat aidosti inspiroituja. Ortodoksisessa kirkossa puolestaan lähes kaikki Raamatun tekstit lauletaan tai resitoidaan ilman säestystä.
Karismaattisten ja herätyskristillisten seurakuntien jumalanpalveluksissa on tullut nykyään tavaksi laulaa lyhyitä säkeitä tai ylistyskuoroja. Samalla kun tämä käytäntö on aktivoinut joitakin seurakuntalaisia, jotkut ovat väsyneet samojen sanojen toistamiseen. Pelkkä ylistyskuorojen laulattaminen on myös johtanut virsien ja hengellisten laulujen laulamisen vähenemiseen. Tästä kehityksestä on syytä huolestua, sillä juuri niiden välityksellä lukemattomat sukupolvet ovat saaneet ammentaa opetusta lauluihin sisältyvistä suurista hengellisistä totuuksista. Monet virret ja hengelliset laulut ovat osoittautuneet vuosien saatossa ajattomiksi aarteiksi.8 Sen sijaan jotkin nykyaikaiset ylistyssäkeet ovat jääneet ”kertakäyttötavaran” tasolle muun muassa siksi, että niistä on saattanut puuttua teologista syvyyttä. Juuri tästä syystä pelkkien säkeiden laulattamista on myös arvosteltu.
Hyvä nyrkkisääntö olisikin, että jos ylistyskuoroja halutaan käyttää, niitä tulisi laulaa mieluummin hengellisten laulujen ohessa.
Musiikin tarkoitus ja käyttö kirkon historiassa
Paavalin mukaan jumalanpalvelusmusiikin tarkoituksena on ”laulaa ja soittaa koko sydämestä Herralle”.9 Jumalanpalvelusmusiikilla on voimakas yhteisöllinen merkitys. Voimme opettaa ja rohkaista lauluillamme toinen toistamme sekä nauttia muiden kauniista musiikkiesityksistä. Meidän tulee kuitenkin muistaa, että yleisömme on ennen kaikkea Jumala. Yksityiset ja yhteiset ylistyslaulut pitää aina osoittaa ensisijaisesti hänelle.
Varhaiskirkossa musiikin tehtäväksi nähtiin myöhemmin Jumalan ylistämisen lisäksi uskovien sielun ilahduttaminen ja vahvistaminen. Kirkkoisä Johannes Khrysostomos (344–407) korosti musiikin tärkeyttä ihmissielulle. Hän totesi: ”Sillä ei mikään, ei yhtään mikään, rakenna sielua, siivitä sitä, vapauta samalla tavoin ruumiillisuuden kahleista, tee sielua kykeneväksi yleviin ajatuksiin ja salli sen halveksia kaikkea maallista kuin musiikin melodia ja rytmin täyttämä jumalallinen laulu.”
Kirkon historiassa on ollut aikoja, jolloin riviseurakuntalaisilta on kielletty julkinen laulaminen jumalanpalveluksissa. Toisella ja kolmannella vuosisadalla alettiin puolestaan epäillä naisten sopivuutta laulujen esittäjiksi. 300-luvulla jumalanpalveluksesta poistettiin kaikki, mikä muistutti maallista ilonpitoa ja muiden uskontojen tapoja. Antiikin Kreikassa käytettyä lyyraa muistuttavaa kitharaa lukuun ottamatta kaikki soittimet kiellettiin, samoin rytminen taputus ja tanssi.
Keskiaikaista jumalanpalvelusmusiikkia hallitsi gregoriaaninen kirkkolaulu, mutta sitä saivat esittää ainoastaan papit. Se oli yksiäänistä laulua ilman säestystä. Tämä arvokas ja juhlallinen musiikkilaji alkoi kehittyä 800-luvulla ja levisi nopeasti läntisen kirkon alueelle.
Vuonna 1415 Konstanzin kirkolliskokous julisti, että jos maallikoilta on kielletty saarnaaminen ja Raamatun tulkitseminen, vielä enemmän heiltä tulee kieltää julkinen laulaminen kirkossa. Kun katolisen kirkon johtajat suunnittelivat jumalanpalveluksen uudistamista, he antoivat ohjeet myös musiikin käytöstä Trenton kirkolliskokouksessa (1545–1563). Heidän mielestään kirkkomusiikki oli liian hienoa ja koristeellista yksinkertaista jumalanpalvelusta varten.
Harva tulee ajatelleeksi, että kautta aikojen kristittyjen musiikkiesityksillä ja yhteislauluilla on ollut muitakin kuulijoita kuin Jumala ja ihmiset. Myös sielunvihollinen joukkoineen on seurannut esityksiämme. Ylistävän seurakunnan onkin syytä varautua siihen, että vihollisen aktiivisuus lisääntyy erityisesti silloin, kun seurakunta ryhtyy kiitollisin sydämin ja tosissaan laulamaan ja soittamaan ylistystä Herralle. Jumalalle osoitettu ylistys saa vihollisen raivostumaan. Ehkä juuri siksi erimielisyydet ja riidat ovatkin usein kohdistuneet juuri ylistysmusiikkiin. Vihollinen pyrkii hämärtämään näkökykyämme niin, ettemme olisi enää Hengen kontrolloimia vaan meitä alkaisikin ohjata lihallinen mielemme, oma egomme.10
Vihollinen voi onnistua sotkemaan asiat silloin, kun on kyse musiikin tyylistä ja esittämistavoista. Vernon Whaleyn kommentti onkin huomionarvoinen: ”Ylistys ja palvonta ovat kristityn ainoat aseet, joita Saatana ei pysty jäljittelemään.”
Reformaatio palautti seurakuntalaulun
Uskonpuhdistajat palauttivat jumalanpalvelusta uudistaessaan myös seurakuntalaulun. Martti Luther ansioitui erityisesti virsien laatijana. Musikaalisesti lahjakkaana hän kykeni sekä sanoittamaan virsiä että luomaan niihin sävelen, joka oli lähellä tavallisen kirkkokansan makua.
Musiikkituotannossaan Luther oli tehokas. Hänen virsilleen oli ominaista selvä melodia, voimakas harmonia ja juhlallinen rytmi. Luther sai monesti voimakasta kritiikkiä papistolta, koska hän halusi edistää seurakuntalaulun käyttöä. Esimerkkeinä suuren suosion saavuttaneista Lutherin virsistä mainittakoon reformaation taistelulaulu Jumala ompi linnamme ja jouluvirsi Enkeli taivaan.
Jean Calvin puolestaan palautti jumalanpalvelukseen psalmien laulamisen, vaikka hän torjuikin maailmallisina kuorot ja säestysinstrumentit.
Myöhemmin seurakunnallista musiikkia edisti englantilainen Isaac Watts (1674–1748), jota pidetään englanninkielisessä maailmassa nykyaikaisen psalmija laulurunouden uranuurtajana. Watts julkaisi vuonna 1707 kirjan Hymns and Spiritual Songs (”Hymnit ja hengelliset laulut”), jonka vaikutuksesta Englannin vapaakirkollisista sanotaan tulleen laulava kansa.
Charles Wesley (1707–1788) jatkoi kansanomaista psalmi- ja laulurunoutta. Hänen laatimansa virsikokoelma on valtava, sillä hän sepitti peräti 6 000 virttä. Charles Wesley ja hänen veljensä John myös opettivat kansaa musiikin välityksellä. Wesleyn veljesten vaikutuksesta hengellisten laulujen sisältö muuttui herätyskristilliseksi ja samalla henkilökohtaista uskonkokemusta korostavaksi.
Toisaalta kansanomaisten tyylikeinojen käyttöä hengellisessä musiikissa myös arvosteltiin. Esimerkiksi baptistitaustainen sokea laulurunoilija Fanny Crosby (1820–1915), joka sepitti yli kaksituhatta laulua, ja metodistiherätykseen kuulunut laulaja ja säveltäjä Ira Sankey (1840–1908) kohtasivat niin voimakasta kritiikkiä, että heidän piti julkaista laulujaan peitenimillä. Hengellisen laulukirjan lauluista Fanny Crosbyn ehkä tunnetuimpia lauluja ovat Siunattu varmuus (nro 435) ja Kuule rukouksen, Jeesus (nro 486).
Uskonpuhdistuksesta lähtien evankeliset seurakunnat ovat yhdistäneet erilaisia musiikkityylejä jumalanpalveluksiinsa. Jokainen uusi sukupolvi ja vuosikymmen on tuonut mukanaan uusia ääniä, tyylejä, nyansseja ja tapoja. Ja poikkeuksetta jokaisesta uudesta asiasta on noussut myös hälyä ja kiistaa.
Musiikin nykyaikaisuudesta tai perinteellisyydestä ei kuitenkaan pitäisi tehdä ongelmaa, sillä Raamattu ei anna ohjeita siitä, minkälainen rytmi, harmonia, melodia, muoto tai tempo jumalanpalvelusmusiikissa pitäisi olla. Näiden sijasta Jumala on paljon kiinnostuneempi sydämen asenteestamme.
Jumalanpalveluksen musiikkiin liittyvä viestintä tärkeää
Ihmiset ilmaisevat mielellään huolensa oman musiikkiperintönsä säilymisestä. Perinteet itsessään eivät kuitenkaan takaa aitoa jumalanpalvelusta. Tosiasiassa jumalanpalveluksen tarkoitus, Jumalan korottaminen ja kunnioittaminen, ei toteudu, jos ensisijainen vaikuttimemme on tradition säilyttäminen.
Tradition ja uusien musiikkityylien törmätessä on etsitty kiihkeästi vastauksia esimerkiksi siihen, millainen musiikki sopii jumalanpalvelukseen. Jo reformaation aikana käytiin kiivasta keskustelua muun muassa urkujen soveliaisuudesta. Nykyisin taas keskustelu pyörii esimerkiksi tanssiesitysten ja rapmusiikin ympärillä.
Musiikkityylien sijaan olisi kuitenkin syytä pohtia musiikkiin liittyvää viestintää, sillä oikea viestiminen on jumalanpalveluksessa tärkeää. Yhtäältä viestinnän kohde on Jumala: Minä laulan Jumalalle, rukoilen ja ylistän häntä, ilmaisen rakkauttani ja annan kaiken palvonnan Jumalalle. Myös Pyhä Henki auttaa meitä viestimään Jumalalle asioitamme: ”–– Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanattomin huokauksin. –– Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien puolesta.”11 Kun palvomme Jumalaa, tunnemme hänen antamansa rauhan, tarkoituksen, ilon ja tyydytyksen.12
Viestinnän toisena kohteena ovat ihmiset, joille viestimme myös laulujen välityksellä. Jumalanpalveluksen johtajan tulisi viestiä asiansa niin, että ihmiset lähtevät mukaan palvontaan. Tämä edellyttää yhteiselle palvonnalle ominaisten raamatullisten periaatteiden, käytäntöjen ja prosessien ymmärrettävää selittämistä, kuten apostoli Paavali teki: ”Minun tulee rukoilla hengelläni mutta myös ymmärrykselläni. Minun tulee laulaa kiitosta hengelläni mutta myös ymmärrykselläni.” 13
Yhteinen jumalanpalvelus on suunniteltava siten, että ihmiset voivat mieltää sen Raamatun periaatteiden mukaiseksi. Siksi erityisesti johtajien tulee kehittää viestintätaitojaan. Koska musiikin johtajat ja musiikkipastorit ovat pastoraalisessa tehtävässä, heidän velvollisuutensa lauman paimenina on huolehtia, että seurakunnan jäsenet ymmärtävät, mitä heidän tulisi tehdä jumalanpalveluksessa.
Jos jumalanpalvelusmusiikin tavat, muodot ja tarkoitus on viestitty puutteellisesti seurakunnan jäsenille, alkaa voimakas kritiikki. Todennäköisesti kritiikin syy ei kuitenkaan ole Jumalan ylistäminen vaan siihen liittyvien tapojen, muotojen ja tarkoituksen puutteellinen viestintä.
Kirjoittaja on teologian tohtori sekä eläkkeellä oleva lähetystyöntekijä, Iso Kirja -opiston vararehtori ja Global University Finlandin rehtori.
Artikkeli on toimitettu artikkeli kirjoittajan teoksesta "Kutsu ylistämään ja palvomaan. Jumalanpalveluksen historiaa ja nykypäivää". (Aikamedia, 2016)
1800-luvun lopulta lähtien kristityt ympäri maailmaa ovat työskennelleet kristittyjen yhteyden puolesta. On pidetty kirkolliskokouksia ja muodostettu...
Opetus1.4.2024 | Samuel Tedder En lakkaa ihmettelemästä sitä, että täältä pienestä maasta Pohjolassa – maailman näkökulmasta laidalta – Jumala on ihmeellisesti lähettänyt ihmisiä antamaan itsensä j...
Juutalaisten pääsiäisjuhlan heprealainen nimi pesah tarkoittaa ohi kulkemista. Nimi tulee siitä, että pääsiäisyönä Jumalan lähettämä tuomion enkeli kulki Egyptin...
Opetus24.3.2023 | Janne Saarela Pitkäperjantain murhe vaihtui kolmannen päivän aamuna hämmästykseen ja riemuun, kun Jeesuksen hauta löydettiin tyhjänä. On mahdollista listata kuusi vankkaa tosiasia...
Opetus13.3.2024 | Merja Hakala Sitten Jeesus nousi vuorelle. Hän käski luokseen ne, jotka hän oli valinnut, ja he lähtivät hänen mukaansa. Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan lähettääks...
OpetusDaniel Hug | 6.3.2024 Kuulemme usein kertomuksia siitä, kuinka ihmiset löytävät Jeesuksen ja heidän elämänsä muuttuu. Jotkut tulevat uskoon dramaattisesti ja näkyvästi, kuten esimerkiksi Juokse, p...
Opetus29.2.2024 | Onni Haapala Kamelinkarvoihin pukeutunut ja villimehiläisten hunajaa ravinnokseen syönyt profeetta Johannes Kastaja kulki Jeesuksen edellä julistaen: Kääntykää, sillä taivasten va...
Istuin sängylläni. Olin alkanut harjoitella Jumalan äänen kuuntelemista niin, että kirjoitin päiväkirjaani kysymyksiä. Sitten tarkoitukseni oli kuunnella ja kirj...
Opetus4.2.2023 | Anniina Jakonen Raamattua voi hyvällä syyllä sanoa bestselleriksi ja klassikoksi, sillä se on maailman myydyin, levinnein, siteeratuin ja käännetyin kirja. Tilastojen mukaan koko R...
Opetus30.1.2024 | Gordon D. Fee, Douglas Stuart Nuoruudessamme tutustuimme Raamattuun niin, että siitä luettiin vain yksittäisiä jakeita tai osia ja näin etsittiin Jumalalta ”päivän sanaa”. Ajatelt...
Millä tavalla miellämme Jeesuksen? On hyvä pysähtyä miettimään, mitä hän kertoi itsestään. Edellisessä osassa pureuduimme siihen, mitä tarkoittaa, että...
Opetus20.12.2023 | Elina Rautio Huoneessa kaikuu kimeä itku. Kippuralle koukistuneet jalat ja kädet heiluvat ilmassa, pikkuruinen suu hamuaa ruokaa. Vauvan olemus rauhoittuu, kun äiti kietoo lapsen...
Raamatun yksi tärkeimmistä muutoskuvauksista on Israelin kansan muuttuminen erämaavaelluksen jälkimainingeissa muukalaisista omistajiksi. Muukalaisuusidentite...
Opetus30.11.2023 | Gordon D. Fee, Douglas StuartTehdäänpä seuraavat asiat selviksi: Raamattu ei ole pelkästään jokin jumalallinen ohjekirja. Se ei ole kultakaivos lupauksista, joihin tulee uskoa, eikä se ol...
Raamatun lehdillä profeetta Elia tupsahtaa näyttämölle ilman juuri minkäänlaista esittelyä. Tiedämme hänestä kuitenkin jotain hyvin tärkeää: Elia palvelee Israelin Jumalaa (engla...
Opetus7.11.2023 | Anniina Jakonen Onnelliset, aina kuolemaan asti niin myötä- kuin vastoinkäymisissä kestävät avioliitot tuntuvat käyvän yhä harvinaisemmiksi. Myös muut lähi-ihmissuhteemme kokevat...
Opetus1.11.2023 | Onni Haapala Te olette maailman valo. Ylhäällä vuorella oleva kaupunki ei voi olla kätkössä. Eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle vaan lampunjalkaan, ja niin se l...
Opetus26.10.2023 | Samuel Kuusela Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, m...
Opetus20.10.2023 | Ville Anttila Nämä ovat myös ne kaksi asiaa, joihin keskittymällä tullaan paremmin voivaksi yhteisöksi. Kaksisuuntainen rakkaus on siis sekä hedelmä että juuri. ...
Opetus13.10.2023 | Tanja Närhi Jumalalla on missio tässä maailmassa, ja teologiassa sitä kutsutaan termillä missio Dei. Tämä Jumalan missio lävistää koko Raamatun, ja sen päämäärä on Kristuksen ris...
Opetus2.10.2023 | Martti Ahvenainen Joskus sanotaan, ettei meidän tarvitse seurata aikoja vaan keskittyä pelkästään evankeliointiin. Aikojen seuraaminen ei kuitenkaan estä evankeliointia, päinvasto...
Opetus27.9.2023 | Tomi Kuosmanen Viime kuukausina yhteiskunnallinen keskustelu on laittanut meidät ajattelemaan, mitä on erilaisuuden hyväksyminen ja mitä rasismilla tarkoitetaan. Moni meistä laitt...
Opetus16.9.2023 | Juhani Karvinen Ihmisillä on yleensä jonkinlainen käsitys Jumalasta ja Jeesuksesta, mutta kun aletaan puhua Pyhästä Hengestä, he eivät yleensä ymmärrä, mistä on kysymys. Jotkut al...
Opetus6.9.2023 | Niilo Närhi On vaikuttavaa lukea Jumalan sytyttämien lähetysihmisten maailman valloittamiseen tähtääviä sitaatteja. Yksi aikansa ihmisiä haastaneista oli Oswald J. Smith, joka peru...
Opetus31.8.2023 | Tuula Palola Päästyään luvattuun maahan Israelin ”kansa palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä Joosuan jälkeen” (Tuom. 2:7)...
OpetusMarko Jauhiainen | 22.8.2023 Seurakuntayhteyden kannalta haitallisten ongelmien saralla oman osa-alueensa muodostavat tapaukset, joissa ihailtu, näennäisesti Jumalan vahvassa johdossa ja siunaukse...
OpetusSamuel Kuusela Jumalan valtakunta on hyvin erilainen kuin maalliset valtakunnat. Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epä...
OpetusOnni Haapala | 15.8.2023 Miltä tuntuukaan saada uudet silmälasit! Näemme jälleen kirkkaasti, sillä näön puutteet on huomattu tarkastuksessa ja parannuskeinoksi on tehty oikeanlaiset silmälasit. Väl...
OpetusOnni Haapala | 21.7.2023 Kukin Paavalin kuvaama varustuksen osa saa hengellisen merkityksen; totuuden vyö, pelastuksen kypärä, hengen miekka, vanhurskauden haarniska, uskon kilpi ja alttiuden kengä...
Opetus18.7.2023 | Jon Dunn Kun Jeesus Johanneksen evankeliumissa (luku 10) sanoi olevansa hyvä paimen, hän puhui aikansa uskonnollisille johtajille aiheesta, joka oli heille hyvin tuttu. Jeesuksen...
Vesikaste kuuluu Kristuksen opin alkeisiin. Uudestisyntynyt kristitty tunnustautuu ja sitoutuu siinä uuteen elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Kasteen jälkeen häne...
Raamattukouluaikoina teimme säännöllisesti piloja toisillemme. Kerran löysin myslini seasta koiranruokaa. Pitkän salapoliisityön jälkeen sain syyllisen selville ja kesku...
OpetusTanja Närhi Ihminen on kaikkina aikoina etsinyt elämäänsä johdatusta ja suuntaa valintoihinsa. Muinaisessa Mesopotamiassa tulevaisuutta ennustettiin uhrieläinten maksasta. Enteitä, tähtikartt...
(18.4.2023) Daavid, Iisain poika ja kuningas Salomon isä, syntyi ja kasvoi Betlehemissä, kunnes koitti aika astua Jumalan valmistamaan suunnitelmaan...
OpetusTanja Närhi (11.4.2023) Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman v...
OpetusTanja Närhi Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman varustukseksi...
Liikkeen vainoojasta sen aktiiviksi kääntynyt tarsolainen fariseus Saulus toteaa 50-luvun puolessavälissä Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta: ”Ol...
OpetusSara Saarela Paavali kehottaa Galatalaiskirjeessä: ”Jos me Hengessä elämme, vaeltakaamme myös Hengessä” (5:25).1 Paavalille Pyhä Henki ei ole sivuseikka tai jonkinlainen lisä, vaan se on se t...
OpetusNiilo Närhi (16.3.2023) Joosefin ja hänen perheensä vaiheisiin Ensimmäisen Mooseksen kirjan loppuosassa on käytetty peräti neljätoista lukua.1 Se viestittää, että kertomus sisältää jotain aja...
(7.3.2023) Nuori tai muuten ylivirittynyt usko voi nähdä paholaisia sielläkin, missä niitä ei välttämättä ole. Toisaalta monille Sielunvihollisen rooli on kutistunut j...
OpetusLassi Mäkinen (1.3.2023) Jumala loi kaiken shalom-tilaan. Vallitsi täydellinen rauha, turva, hyvinvointi, terveys ja eheys. Syntiinlankeemuksessa tämä rikkoutui, ja yhä edelleen synti rikkoo...
OpetusSara Saarela (22.02.2023) Maailmassamme on tarjolla monenlaisia kertomuksia siitä, keitä me olemme, mikä on elämän tarkoitus, miten maailma on tullut olemaan ja niin edelleen. Jeesuksen seura...
OpetusVille Kalaniemi Kristikunnalla on paastoon liittyvä rikas hengellinen perintö. Paasto oli osa Mestarimme elämää. Se kuului tärkeänä osana ensimmäisten kristittyjen ja alkuseurakunnan elämänta...
OpetusEsko Matikainen (2.2.2023) Apostoli Paavali kirjoittaa Jumalan salaisuudesta: ”Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille,...
OpetusSara Saarela Seurakunnissa kolmiyhteistä Jumalaa lähestytään usein Uuden testamentin, etenkin Jeesuksen, kautta. Tämä on hyvä tapa, koska Raamattu itse sanoo, että Poika Jumala näyttää Isä Ju...
OpetusElina Rautio Kuka hän on, joka ajanlaskun sai alkamaan? Syrjittyjen viereen hän jäi istumaan. Kuka hän on, joka kertoi valtakunnasta, jossa jokainen on arvokas? Nämä Iltan Kuka hän o...
OpetusRisto Huttunen (30.12.2022) Tilaisuudessa, jossa tulin uskoon, koin suurta iloa, kun ymmärsin saaneeni suuren syntitaakkani anteeksi. Tuo ilo herätti minussa välittömästi halun antaa om...
OpetusAnniina Jakonen Mitä tekoa me olemme? Miksi Jumala oli valmis näkemään ihmiskunnan puolesta niin suuren vaivan ja uhrauksen, että hän lähetti ainoan Poikansa kärsimään ja kuolemaan puolestamm...
OpetusLassi Mäkinen The Passion of the Christ -elokuvan loppukohtauksessa Jeesuksen kuolinhetkellä taivaasta putoaa yksi pisara, kuin kyynel. Osuessaan maahan se saa maan järisemään ja te...
Joskus uskoontulon yhteydessä voi olla helppoa ottaa vastaan Jeesus ja hänen anteeksiantonsa, mutta seurakunnan rooli jää ymmärtämättä. Siitäkin huolimatta, että Raama...
OpetusTomi Kuosmanen Jos pappani Wiljam Kuosmanen olisi vuosikymmeniä sitten puhujamatkoillaan kehunut olevansa ylpeä vaimostaan, lapsistaan tai seurakunnastaan, palautevyöry olisi saattanut olla m...
Jeesus käskee lähetyskäskyssä menemään kaikkialle maailmaan ja tekemään opetuslapsia. Juutalaisille opetuslapseus oli ilmiönä tuttu, olihan heidän keskuudessaan esimerkik...
Kristityn elämässä on paljon kiusauksia ja koettelemuksia. Kiusauksia tulee joka päivä, ja ne voivat olla suuria tai pieniä, ulkoisia tai sisäisiä. Kiusaukset ovat melko y...
Alkuvuodesta esikoispoikamme Huugo kuoli vajaan neljän vuoden iässä. Talven ajan toistuneet infektiot olivat tuhonneet valtaosan keuhkoista, jotka olivat harvi...
OpetusRon Mehl Oletko koskaan kuullut kymmentä käskyä kuvattavan rakkauskirjeeksi, lempeän sydämelliseksi sanomaksi suoraan Jumalalta? Ehkä et. Kuitenkin olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että käsk...
OpetusJuhani Karvinen Paavali kirjoittaa Herrasta Jeesuksesta: ”Joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodo...
OpetusJanne Saarela Jesajan kirjan luvusta 40 eteenpäin kansalla on tuplaongelma. Ensimmäinen ongelma on maallinen: kansan pitäisi palata takaisin omaan maahansa. Jumalan vastaus tähän haaste...
Jesajan kirjan tärkeyttä Raamatussa on vaikea liioitella. Teologialtaan teos on Vanhan testamentin Mount Everest, eikä liene sattumaa, että Uudessa testamentissa ainoast...
OpetusAnniina Jakonen Yhdysvalloissa tehtiin eläinkoe, jossa tutkittiin hiirten motivaatiota ja kestävyyttä eri olosuhteissa. Aluksi hiiret jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän hiiret laite...
OpetusLeevi Launonen Seurakunnan täti ihmettelee uskovia nuoria, jotka ovat laittaneet kasvoihinsa lävistyksiä ja käsivarsiinsa näyttäviä tatuointeja. Yläkoululainen kertoo kotona, että Setan edust...
OpetusMarko Halttunen Habakukin tunnuslause näkyy myös apostoli Paavalin julistuksessa Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa: ”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itse...
OpetusRick Warren Pauli Parkkinen avasi Länsirannan seurakunnan kirkkoneuvoston kuukausikokouksen täsmälleen klo 19. ”Meillä on tänään pitkä asialista, joten on parasta, että aloitamme heti”, Pauli...
OpetusMatti Niemelä Herätyskristillisenä liikkeenä helluntailaisuutta kutsutaan toisinaan kokemus- tai ratkaisukristillisyydeksi. Helluntailiikkeessä korostetaan omakohtaista us...
OpetusAnniina Jakonen Vuorisaarnassaan Jeesus kehottaa omiaan kokoamaan aarteita taivaaseen.1 Raamattu muistuttaa myös sen arvioinnista, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaist...
OpetusDavid Petts Pyhän Hengen saamisen merkitys näkyy korostetusti siinä, että Paavali kysyy välittömästi Efesokseen saavuttuaan sieltä löytämiltään opetuslapsilta: Saitteko Pyhän Hengen, kun tuli...
OpetusNiilo Närhi Danielin kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäiset kuusi lukua sisältävät enimmäkseen Danielin ja hänen kolmen toverinsa kokemuksia. Luvut 6–12 sisältävät apokalyptisia näkyjä ja...
OpetusKlaus Korhonen Vanhan liiton aikana siunaamiseen liittyi usein profeetallinen ulottuvuus. Siunaaja lausui sanoja, jotka olivat merkityksellisiä siunattavan henkilön tai kokonaisen...
OpetusAri-Pekka Niemelä Kuten olemme huomanneet, raha on välttämätön osa luomisjärjestykseen kuuluvan tehtävämme toteuttamista. Rahan avulla voimme luoda k...
OpetusNiilo Närhi Danielin kirjan kertomukset pakkosiirtolaisiksi joutuneiden nuorten juutalaispoikien rohkeudesta ovat puhutelleet ja innoittaneet Herraan turvaavia säilyttämään uskollisuutensa Ju...
OpetusJuhani Karvinen Ihmiskunnan kulttuuripiirit ovat täynnä erilaisia jumalia. Esimerkiksi hindulaisuudessa jumalia tiedetään olevan miljoonittain. Maailmassa on kuitenkin olemassa kolme yk...
OpetusValtter Luoto Kun Jeesusta tultiin vangitsemaan Kidronin puron toisella puolella olevasta puutarhasta, missä hän juuri tuolloin oleskeli opetuslastensa kanssa, ei Jeesus paennut,...
OpetusJouko Ruohomäki Rukous on uhraamisen ohella vanhin jumalanpalveluksen muoto. Rukous on edelleen olennainen osa sekä yksilöllistä että yhteisöllistä jumalan...
OpetusElina Rautio Kirjailija ja kirjallisuuden tutkija C.S. Lewis kertoo teoksessaan Ilon yllättämä (Kirjapaja 2013) uskoontulostaan. Hän kuvaa prosessia Jumalan väsytystaisteluksi, jossa ”Suuri K...
OpetusPetri Mäkilä Ennen vanhaan käytettiin paljon niin sanottuja mannalappuja, joissa oli jokin raamatunlause. Lappuja poimittiin niitä täynnä olleesta astiasta. Väheksymättä yhtään lukijan mahdol...
OpetusAnniina Jakonen Muutaman viime vuoden aikana meille on tullut valitettavan tutuksi koko maailmaa koskettava uhka, jota tuskin kukaan olisi toivonut. Ympärillämme tuntuu olevan jatkuvaa levott...
OpetusMarko Halttunen Hesekielin aikainen suurvalta Babylon kuningas Nebukadnessarin johdolla oli aloittanut aggressiivisen laajentumispolitiikkansa kohti länttä. Se oli tehnyt ensimmäisen hyökkäyk...
OpetusElina Rautio ”Uuvuttaa. Mikään ei innosta. Tunnen itseni tarpeettomaksi marionetiksi, jonka tekemisillä ei ole mitään vaikutusta muihin ihmisiin. Silti täytyy vain painaa eteenpäin, koska eva...
OpetusJanne Saarela Pietaria ei tunnettu alun perin Pietarina, vaan hän sai syntymänimekseen tuon ajan suosituimman juutalaisen miehen nimen, Simon. Myöhemmin Jeesus antoi hänelle aramean...
OpetusRisto Kauppinen Pelastus on uskosta1; pelastus on parannuksen kautta2; pelastus on tunnustuksen kautta3; pelastus on uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta4; pelastus...
Ne raamatulliset esimerkit paastosta, jotka ovat tutuimpia, tuntuvat nostavan paaston riman korkeuksiin, joihin on mahdotonta yltää. Jeesus oli syömättä neljäkymme...
OpetusNapoleon osoitti kerran Kiinan karttaa ja totesi: ”Siinä on nukkuva jättiläinen. Jos se joskus herää, sitä ei pysäytä mikään.” Näin on myös seurakunnan kohdalla.
OpetusJoulun ja kaamoksen keskellä valot ilahduttavat ihmisten mieliä. Tunnelmaa ovat luomassa kuusen kynttilät, ikkunoissa ja talojen seinillä roikkuvat värivalot ja tietysti perinteiset kyn...
OpetusHalu tietää tulevaisuus on yleisinhimillinen. Esimerkiksi assyrialaiseen, noin vuodelta 2800 ekr. peräisin olevaan savitauluun on kaiverrettu sanat: ”Meidän maamme rappeutuu nä...
Opetus”Jalat pidän mullassa maailman, katseellani taivasta tavoitan –– ”, laulaa Pekka Simojoki laulussaan Kahden maan kansalainen. Laulun sanat kuvaavat hyvin kristity...
OpetusJumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus. Se ei ole vain yksi toimintamuoto toisten joukossa vaan pikemminkin sydän, josta virtaa uutta voimaa koko seurakunnan elämään. ...
OpetusIhminen tekee joka päivä tuhansia valintoja. Eri lähteiden mukaan päivittäisten päätösten määrä vaihtelee muutamasta tuhannesta aina 35 000:een saakka. Pelkästään ruokaa k...
OpetusUskova elää tässä ajassa katsellen kolmeen suuntaan – taaksepäin
menneeseen, eteenpäin tulevaisuuteen ja näkymättömään maailmaan, jonka
kautta Jumala hallitsee.
OpetusMies tuli uskoon herätyskokouksessa, jossa puhuja kehotti valvomaan lakkaamatta. Kolmen päivän päästä mies käveli saarnaajan juttusille ja sanoi, ettei hänestä olisi...
OpetusNykyisin ei taida olla kovinkaan muodikasta puhua uskoville vastoinkäymisten kestämisestä ja yleensä kestämisestä loppuun asti. Raamatussa...
OpetusJumalan Henki, Pyhä Henki, on ollut mukana kaikessa Jumalan toiminnassa. Luomistapahtumassa ”Jumalan henki liikkui vetten päällä”.1 Sen jälkeen lähti liikkeelle Jumalan luova sana. I...