Laskiaisella on kuitenkin syvällisempikin merkitys. Kevään juhlapäivälle tyypillisillä tavoilla on pitkälle ulottuvat juuret suomalaisessa kansanperinteessä, mutta juurakon lonkeroiden seuraaminen pidemmälle paljastaa kyseessä olevan alun perin kristillinen juhla. Ensimmäisiä laskiaisia vietettiin nimittäin katolisella keskiajalla. Laskiaisena ”laskeuduttiin” paastoon, josta ”päästiin” pääsiäisenä.
Katolisessa perinteessä paaston aika tarkoitti lihan syömisestä kieltäytymistä. Nykyään katolisissa maissa laskiaista vietetään riehakkaissa tunnelmissa lähinnä erilaisten karnevaalien muodossa. Sana karnevaali tulee latinan ilmaisusta carne vale eli hyvästit lihalle.
Suomalaisen laskiaisen kulttuuriperinne näyttää syntyneen kristinuskon ja kansanperinteiden sekoittuessa keskenään: kun paaston vaatimus maassamme lakkasi, laskiaista alettiin viettää lähinnä työn juhlana. Mukaan tulivat nopeasti monenlaiset vanhan kansan uskomukset, taiat ja tavat. Maatalousyhteiskunnassa laskiaisen tavoilla uskottiin olevan vaikutus tulevan kesän tai jopa koko vuoden onneen.
Kansanperinnettä ja taikauskoa
Vanhan ajan yhteiskunnassa laskiainen oli erityisesti naisten työkauden loppu ja uuden alku. Suurin osa tavoista ja uskomuksista liittyikin ajan naisten tyypillisiin töihin ja elämänpiiriin: pellavaan, hamppuun, villaan, karjanhoitoon sekä pihapiirin hyötykasveihin.
Laskiaispäivänä askareet lopetettiin varhain, ja ohjelmaan kuului mäenlaskua, saunomista sekä yltäkylläistä syömistä. Laskiaisena naiset jättivät muutoin nutturalle sidotut hiuksensa auki kammaten niitä alituiseen, jotta kesän pellavista kasvaisi pitkiä ja kauniita. Pulkkamäessä huudettiin kotitaloon pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, nauriita kuin lautasia, räätiköitä kuin nurkanpäitä.
Sauna lämmitettiin varhain, ja talon väellä oli tapana kilpailla siitä, ketkä ehtivät lauteille ensimmäisinä. Miesten voitto lupaili tulevalle vuodelle sonnivasikoita, naisten puolestaan lehmäisiä. Saunominen tapahtui hiljaisuudessa, sillä höpöttämisen uskottiin edesauttavan runsasta hyttyskesää.
Laskiaisen ruoassa oli ennen kaikkea rasvaa. Rasvasta kiiltelevien sormien ja suupielten uskottiin lupailevan lihavia ja hyvin lypsäviä kotieläimiä. Erityisen tärkeää oli syödä paljon, sillä laskiaistiistain runsauden uskottiin jatkuvan koko vuoden.
Paastonaika alkaa laskiaisesta
Laskiaiseen liittyvät uskomukset ovat jääneet historiaan: tämän päivän laskiainen on useimmille lähinnä iloinen ulkoilupäivä, jolloin lasketaan mäkeä ja nautitaan laskiaisen ruokaperinteeseen kuuluvia herkkuja, kuten hernekeittoa ja laskiaispullia hyvässä seurassa.
Kirkkovuodessa laskiaista vietetään paastonajan alkaessa, seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Laskiaisen juhlapäiviä ovat laskiaissunnuntai ja sen jälkeen vietettävä laskiaistiistai. Laskiaissunnuntain raamatuntekstit kertovat siitä, miten Jeesuksen matka kohti Jerusalemia ja pääsiäisen tapahtumia alkaa.
Paasto kuuluu myös luterilaiseen perinteeseen, mutta ei välttämättä tarkoita tietyistä ruoista pidättäytymistä: paastonaika kehottaa jokaista hiljentymään ja tutkimaan Jumalan pyhyyttä ja rakkautta, joka näkyy Kristuksen kärsimyksessä ja kuolemassa.
Paastoon liittyy myös syntien ja tähän maailmaan kiintymisen katumus. Paastonaika kutsuu meitä etsimään uutta, kasvamaan vastuullisempaan elämäntapaan ja luopumaan omastamme hädänalaisten lähimmäisten hyväksi.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...