Kun ihanteet hajoavat

Uskonelämän korkeat päämäärät kumpuavat ensisijaisesti Raamatusta. Silti yksistään vuorisaarnan sanoma voi tuntua inhimillisesti tavoittamattomalta. Harva kokee pystyvänsä kaikissa elämäntilanteissa sellaiseen pyhään huolettomuuteen, johon Jeesus kehotti ottaen esimerkiksi taivaan linnut ja kedon kukat?1

Myös apostoli Paavalin opetukset tähtäävät niin korkealle, että niiden pintapuolinen lukeminen voi tuntua arkitodellisuudelle vieraalta. Hän kirjoittaa korinttilaisille kihlanneensa heidät yhdelle ainoalle miehelle asettaakseen Kristuksen eteen puhtaan neitsyen. Samalla hän kirjeissään peittelemättä puuttuu Korintin seurakunnassa esiintyneisiin vakaviin puutteisiin.2 Ihanteiden ja arkitodellisuuden välillä täytyy siksi olla silta, joka ylittää inhimillisen heikkouden kuilun.

Raamatun henkilötkin pettyivät

Karismaattista hengellisyyttä on usein syytetty siitä, että se liian suoraviivaisesti tähtää Raamatun korkeimpiin tavoitteisiin ja lupauksiin ottamatta huomioon arjen rosoisuutta. Korkeat tavoitteet saavat aikaan innostusta ja joskus suorastaan euforisia tunnekokemuksia, mutta niiden varjopuoli on se, että ne voivat ajaa epäonnistuneen syvään pettymykseen.

Monet kirkot ovat ratkaisseet ongelman madaltamalla ihanteet mahdollisimman maanläheisiksi. Se on ihmistä myötäilevä ratkaisu, joka ei niin helposti tuota pettymyksiä, mutta ei myöskään innoita eikä kannusta ihmistä hengelliseen kasvuun.

Raamatun kertomuksista löytyy laaja kirjo ihmisiä, jotka joutuivat kokemaan unelmiensa hajoamisen tai ainakin syvältä riipaisevia pettymyksiä. Joosefin uneksimiset häntä kumartaneista lyhteistä ja taivaankappaleista romuttuivat perusteellisesti kuivan kaivon pohjalla ja myöhemmin faaraon vankilassa.

Job menetti hurskaudestaan huolimatta hetkessä kaiken sen, mistä hän oli iloinnut: omaisuutensa, lapsensa ja lopuksi terveytensäkin. Joona ei kestänyt sitä nöyryytystä, ettei hänen profetiansa Niinivestä toteutunutkaan, vaikka kaiken takana oli Jumalan armollisuus. Jeesusta radikaalisti seuraamaan lähteneet opetuslapset pettyivät omiin odotuksiinsa Jumalan valtakunnasta. Pettymys ei silti jäänyt uskonelämän viimeiseksi vaiheeksi.

Ihmissuhteet koetinkivenä

Yleisimmät kristityn kokemista pettymyksistä liittyvät ihmissuhteisiin. Luottamus Jumalan lasten keskuudessa vallitsevaan rakkauteen saa aikaan luottamusta, laajentaa ystäväpiiriä ja antaa monen elämään paljon sisältöä. Kun elämään tulee todellisia koetuksia, ei ystävien taholta välttämättä löydykään tukea.

Muutamat menestyjät, jotka parhaina päivinään olivat jatkuvasti tunkeilevan ystäväjoukon piirittämiä, kertovat joutuneensa yllättävän epäonnen kuten taloudellisen vararikon jälkeen totaaliseen yksinäisyyteen.

Masentavaa voi olla myös se, että uskova törmää ihailemissaan kristityissä ominaisuuksiin, joita ei ikinä olisi osannut odottaa. Psalmin kirjoittaja kuvaa riipaisevasti tällaista pettymystä: ”Ei minua herjaa vihollinen – sen minä kestäisin. Eikä minua vastaan mahtaile vihamieheni – häneltä voisin piiloutua. Ei, vaan se olet sinä, vertaiseni ihminen, ystäväni ja tuttavani, jonka kanssa olimme suloisessa sovussa ja vaelsimme yhdessä Jumalan huoneeseen väentungoksessa.” 3

Lähellä sattuu eniten

Kipeimmät ihmissuhdepettymykset liittyvät usein perhesuhteisiin. Myös kristittyjen avioliitot ovat nykyisin kovalla koetuksella. Yksikään pari ei mene vihkialttarille erotakseen. Silti eroja tapahtuu, eikä eron kokemus uskovien keskuudessa ole yhtään helpompi kuin profaanissa maailmassa. Leimautumisen pelko ja eron mukana häiriintyneet ihmissuhteet voivat tehdä seurakuntaelämään osallistumisen kohtuuttomalta tuntuvaksi ponnistukseksi.

Lapset voivat olla vanhemmilleen suurin ilon ja ylpeyden aihe. Toisaalta lapsiin liittyvä menetys tai pettymys voi enemmän kuin mikään muu koetella isää ja äitiä. Valtter Luoto kiinnittääkin kirjassaan Job – kärsivä hurskas (Aikamedia 2015) huomiota Jobin vaimoon, joka epätoivossaan kehotti miestään kiroamaan Jumalan: ”Ennen kuin liian nopeasti syytämme Jobin vaimoa epäuskosta Jumalaa kohtaan ja kiusaajan ajatuksille antautumisesta, on syytä muistaa hänen asemansa.” Vaimona ja äitinä koettelemukset ylittivät hänen kestokykynsä.

Kyynistymisen vaara

Pettymysten seuraukset eivät aina ole ulospäin näkyviä tai dramaattisia. Pettymys tai toinen toistaan seuraavat pettymykset vaikuttavat ihmisen elämänasenteeseen hivuttavan taudin tavoin. Kristitty voi altistua kyynistymiseen, jolloin suhtautuminen kaikkeen ennen kiehtovaan ja innostavaan muuttuu kyseenalaistavaksi ja epäluuloiseksi. Kyynistyminen onkin eräänlainen seurakuntaelämän aktivistien ammattitauti. Aktiivisuus ja ”kova meno” voi alkaa tuntua sietämättömältä.

Tarpeeksi seurakuntaelämän epäkohtia nähtyään ihminen voi joko vetäytyä kaikesta pois tai jatkaa omat tuntonsa turruttaneena ja samalla alkuperäisen ilonsa menettäneenä. Ruotsalainen uskonnonpsykologian professori Owe Wikström sanoo kirjassaan  Häikäisevä pimeys (Kirjapaja 1994) näistä ihmisistä: ”–– kristillinen sanoma on heidän kokemuspiirissään pinnallistunut arkipäiväiseksi ´hauskanpidoksi´ ja markkinoiden ohjaamaksi viihteeksi. –– He etsivät ryhdikästä ja selkeää hengellisyyttä, joka ei ´käytä Jumalaa hyväkseen´ lohdutuksen tai tarkoituksen löytämiseksi. –– Heidän mielestään puhe Jeesuksen persoonasta on käynyt ohueksi ja tyhjäksi.” Tyypillistä tälle turhautuneelle asenteelle on, että se tosiasioita todetessaan ei kuitenkaan kykene tarjoamaan ratkaisua saati innostamaan toisia.

Arvokkaat rakennuskivet

Raamatun ja monien vaikeita elämänvaiheita läpi käyneiden kristittyjen esimerkit osoittavat, että elämän syvimmistä pettymyksistä ei tarvitse muodostua ihanteiden ja arvojen hautausmaata. Elämän vaikeimmista kokemuksista voi tulla arvokkaita rakennuskiviä uuteen elämänasenteeseen.

Apostoli Paavali kuvailee kaunistelemattomasti pettymyksiä, joita hän joutui kokemaan juuri silloin, kun hän oli elämänsä loppusuoralla ja olisi tarvinnut rohkaisua. Lähimmät olivat hänet unohtaneet, ja vastustajat yrittivät tehdä tyhjäksi hänen elämäntyönsä. Masentavien kokemusten keskeltä hän kuitenkin huudahtaa: ”Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen ymmärryksen hengen.”4 Paavali kokosi yhteen kokemansa Jumalan voiman ja rakkauden sekä oman terveen ymmärryksensä. Niiden voimasta hän kykeni näkemään yli oman rajoittuneen horisonttinsa.

Armo muuttaa näkökulman

Vuorivaelluksen harrastajat tuntevat sen vapauttavan kokemuksen, joka syntyy matkan taittuessa ylöspäin. Ylemmiltä tasanteilta kaikki taakse jäänyt alkaa näyttää yhä pienemmältä. Ennen tärkeältä tuntunut ihmisten maailma alkaa menettää otettaan. Eteen avautuvat laajemmat näkymät. Raikkaat tuulet puhaltavat pois laaksoissa olleen ahtauden. Tässä tunteessa ei kuitenkaan ole ylpeyttä, sillä valtavien vuorten keskellä ihminen ei voi muuta kuin nöyrtyä tunnustamaan oman pienuutensa.

Ihanteita ei ole syytä haudata pettymyksen tai riittämättömyyden vuoksi. Jumalan armo on silta, joka ylittää korkeiden ihanteiden ja arkitodellisuuden välisen kuilun. Jumalan armon kokeminen saa aikaan armollisuutta toisia mutta myös omaa itseä kohtaan.

Uusi testamentti puhuu enenevästä ja lisääntyvästä armosta5, mikä viittaa siihen, että hengellinen kasvu on kasvavaa armon kokemista. Armon vaikutuksesta pettymysten aikaan saamat haavat voivat parantua ja jopa muuttua arvokkaaksi pääomaksi.

Stanley Jones toteaakin kristityn kasvusta kirjassaan Kärsivien Kristus (WSOY 1961): ”Ei mitään heitetä pois. Se kaikki saatetaan korkeampiin muotoihin. Kristinusko on ainoa uskonto, joka ei heitä mitään pois – ei edes pettymyksiä, tuskaa ja kärsimystä.”


Viitteet:
1) Matt. 6:25–30.
2) 2. Kor. 11:2.
3) Ps. 55:13–15.
4) 2. Tim. 1:7.
5) 2. Kor. 4:15; 2. Piet. 1:2.



Klaus Korhonen

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva helluntaipastori, joka työskentelee lähetystehtävissä Keski-Euroopassa.







Pettynyt pastori


Amerikkalainen Bob George kertoo turhautumisestaan seurakunnan pastorina.

”Oli maanantaiaamu, kun ajoin moottoritietä Dallasiin niin täyteen ahdetun kalenterin kanssa kuin vain ajatella saattaa. Jälleen kerran silmäni olivat täyttyneet kyynelistä, kun liikkumatta istuin kiinni liikennekaaoksessa. Hämmentäväksi tilanteeni teki se, että olin tehnyt kaikki ”oikeat asiat”, jotka minun kristillisen maailman mielestä tulikin tehdä. Luin antaumuksella Raamattua, tunsin satoja raamatunkohtia ulkoa, todistin kohtaamilleni ihmisille ja rukoilin säännöllisesti. Kokoaikainen kristillinen palvelustyöni oli todellakin kokoaikaista.

Kyyneleet valuivat poskilleni, kun ajattelin ohitse juossutta elämääni. Kaikki tämä ei yksinkertaisesti tarjonnut elämälleni tarkoitusta. Vielä muutamia vuosia sitten elämäni kristittynä oli ollut dynaamista, elävää ja jännittävää. Tänään se oli vielä kaoottisempaa kuin moottoritien liikenne; paikoilleen juuttunutta, ei pääsyä eteenpäin.”

Bob George kertoo, kuinka Jumala muistutti häntä Mac-nimisestä energisestä liikemiehestä, jonka hän oli saanut johtaa elävään uskoon. Oltuaan vuosia vain ulkoisesti mukana kirkkonsa toiminnassa tämä todisti nyt koskettavasti löytämästään lapsenomaisesta uskosta. George kertoo esitelleensä Macin seurakuntansa pastorille, jotta nämä tutustuisivat.

”’Bob, tämähän on uskomatonta’, pastori huudahti! ’Tämä mies on yksi kaupunkimme menestyneimpiä liikemiehiä! Meidän täytyy löytää tälle miehelle tekemistä. Meidän on hyödynnettävä hänen kykynsä.’ En koskaan unohda, miten Mac kyyneleet silmissä ja ääni värähtäen vastasi: ’Herra pastori, minä en tarvitse toimintaa. Minä tarvitsen Jumalaa.’”

Liikemiehen vastausta ajatellessaan Bob George kertoo tajunneensa, että hänen oma hengellinen elämänsä oli muuttunut enemmän työksi kuin suhteeksi. Kaiken toiminnan keskellä hänen elävä suhteensa Kristukseen oli vähitellen latistunut uskonnoksi. Bob George kertoo kirjassaan siitä vapaudesta ja elämänilosta, jonka hän löysi omistaessaan Jumalan armon ja rakkauden.



Otteet kirjasta Classic Christianity. Harvest House Publishers
Eugene 1989.


Lukijalta
40/201

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan