Tänä keväänä kastettuja Dimitri Salmista ja Tommi Lindströmiä yhdistää se, että kummallekaan kasteen ottaminen ei ollut hetken päähänpisto.
Rovaniemeläinen Dimitri Salminen, 20, mietti uskonratkaisun tekemistä koko viime kesän. Syksyllä hän päätti lopullisesti sanoa Jeesukselle ”kyllä”.
Aluksi Salminen ei ajatellut kasteen ottamista ollenkaan, ja sen jälkeen hän arveli, ettei ole vielä kasvanut uskossaan tarpeeksi voidakseen tulla kastetuksi.
Salminen oli jo täyttynyt Pyhällä Hengelläkin, kun pastori talvella erään kokouksen jälkeen tuli kysymään kasteelle menemisestä. Se rohkaisi.
– Silloin ajattelin, että täytyy kai sitä kasteella käydä, kun Raamatussa niin sanotaan. Sen jälkeen, kun minut oli kastettu, ymmärsin, että aivan turhaan pitkitin asiaa: Jeesus on ristillä tehnyt kaiken puolestani, en voisi itsestäni tehdä parempaa. Armo on se, joka kantaa, Salminen kertoo.
– Koin pelastusvarmuuden ja rauha tuli sisimpääni. Enää en hätäillyt, olenko tarpeeksi hyvä.
Salminen oli kastettu vauvana luterilaisessa seurakunnassa. Niin oli myös lahtelainen Tommi Lindström. Uskovassa kodissa varttunut Lindström kasvoi jo lapsena sisälle uskoon, ja se on aina ollut luonnollinen osa hänen elämäänsä. Kristillisen kasteen olemus alkoi kuitenkin pohdituttaa viisikymppistä miestä pari vuotta sitten.
– Joku kysyi mielipidettäni asiasta, ja se herätti miettimään sitä, miten Paavalin opetus yhdestä kasteesta (Ef. 4:5) suhteutuu lapsikasteeseen. Viime syksynä erään vapaakirkollisen pastorin kanssa käymäni keskustelu sitten naksautti palikat kohdalleen; sain vastauksen kysymyksiini, Lindström toteaa.
”Siinä se oli”
Salmisen ja Lindströmin kasteet vastaavat monilta osin alkuseurakunnan kastekertomuksia, mutta myös eroavuuksia löytyy.
Eroavuuksista merkittävin on ajallinen viive. Ensimmäisten kristittyjen elämässä kaste tapahtui hyvin pian kääntymyksen jälkeen; kaste oli keskeinen osa kuultuun evankeliumiin annettua vastausta – lähes samaan tapaan kuin kädennosto ja syntisen rukouksen rukoileminen nykyajan evankeliointikokouksissa.
Yhteistä Salmisen, Lindströmin ja varhaisten kristittyjen kasteille on puolestaan juuri se, että myös Salmiselle ja Lindströmille kaste toimi uskonvastauksena: kastetta oli edeltänyt evankeliumin kuuleminen ja uskon syntyminen, ja upottamalla toimitettu kaste tapahtui henkilön omasta aloitteesta tai vähintäänkin hänen suostumuksestaan.
Julkinen, vahvasti vertauskuvallinen kastetapahtuma oli näkyvä merkki siitä, että ihminen oli kääntynyt kristityksi ja halusi sitoutua uuteen uskoonsa.
Tommi Lindströmin viimesyksyinen kastekeskustelu liittyi juuri tähän.
– Ymmärsin, että Raamatussa kaste on julkinen vihkiytyminen ja tunnustautuminen Jeesukseen. Siinä se oli. Eikä se ollut ollenkaan lakihenkistä.
Tärkeä tekstiyhteys
Edellä mainitut kasteen ulottuvuudet ovat osa myös esimerkiksi luterilaisessa ja katolisessa kirkossa toimitettavia aikuiskasteita.
Näiden kirkkojen kasteteologiassa on silti perinteisesti keskitytty enemmän niihin raamatunkohtiin, joissa kastetapahtuman yhteydessä mainitaan pelastuminen (1. Piet. 3:20–21), syntien anteeksiantamus (Ap. t. 2:38; 22:16; Hepr. 10:22), Kristukseen pukeutuminen (Gal. 3:27), vanhurskauttaminen (1. Kor. 6:11; Tit. 3:4–7), sisäinen uudistus ja uudestisyntyminen (Joh. 3:5; Tit. 3:4–7; Kol. 2:11–12; Room. 6:3–10) sekä Pyhän Hengen lahjan saaminen (Ap.t. 2:38).
Näitä jakeita tulkittaessa on tärkeää huomioida kyseisten kirjoitusten muu sisältö sekä tiedot niiden taustasta. Vain siten kastejakeetkin saavat oikean sisällön.
Esimerkiksi Roomalaiskirje, jossa Paavali liittää kasteen sisäiseen uudistukseen ja synnin vallasta vapautumiseen, on useimpien muiden Paavalin kirjeiden tavoin kirjoitettu henkilöille, joista vähintäänkin useimmat olivat kääntyneet Jeesuksen seuraajiksi aikuisina tai nuorina. Ajoituksellisten seikkojen lisäksi tämä käy ilmi heti kastemainintaa seuraavasta tekstijaksosta (Room. 6:16–23), jossa Paavali muistuttaa kuulijoitaan näiden entisestä paheellisesta elämästä.
Näiden taustatietojen vuoksi tähän ja käytännössä kaikkiin muihinkin edellä mainittuihin kastejakeisiin voidaan sisäänlukea vain sen verran ”sakramentalismia” kuin sitä evankeliumin kuulemisen kautta uskoon tulleen ja sen jälkeen kastetta itse pyytäneen henkilön kasteessa voi olla.
Pelastuksen kokonaisuus
Nykyaikaisessa raamatuntutkimuksessa ollaan hyvin yksimielisiä siitä, että kristityksi tuleminen ja pelastus muodostavat Uudessa testamentissa kokonaisuuden, johon sisältyy laaja joukko eri ulottuvuuksia: evankeliumin kuuleminen, usko Jeesukseen, katumus, kaste, syntien anteeksisaaminen, vanhurskauttaminen, uudestisyntyminen, uskon tunnustaminen, Pyhän Hengen lahjan saaminen ja kristittyjen yhteisöön eli Kristuksen ruumiiseen liittyminen.
Silti Raamatun teksteissä näistä ulottuvuuksista mainitaan yleensä kerrallaan vain osa. Teksteissä saatetaan puhua kasteesta ja syntien anteeksiantamuksesta mainitsematta esimerkiksi uskoa (kuten Pietari helluntaisaarnassaan, Ap. t. 2:38) tai pelastuksesta ja uskon tunnustamisesta mainitsematta kastetta ja katumusta (kuten Paavali Roomalaiskirjeessä, Room. 10:8–10).
Tämä ei kuitenkaan johdu siitä, että Uuden testamentin pelastusoppi olisi sekavaa, vaan siitä, että pelastuksen ”kokonaispaketti” oli varhaisille kristityille niin selvä, ettei sen jokaista kulmaa tarvinnut erikseen mainita – kaikki tiesivät niiden kuuluvan asiaan joka tapauksessa.
Tästä syystä Uudesta testamentista ei ole mahdollisuutta tislata erilleen vain kastetta ja pelastuksen lahjoja ja väittää kasteriitin tuottavan ne ikään kuin mekaanisesti ilman evankeliumin kuulemisen myötä syntynyttä henkilökohtaista uskoa. Toisaalta Raamatusta ei ole myöskään mahdollista poimia vain sisäistä uskonratkaisua ja pelastuksen lahjoja ja sivuuttaa kaste: Uusi testamentti ei tunne ajatusta kastamattomasta seurakunnan jäsenestä.
Tähän pelastuksen kokonaisuuteen viitataan myös Helluntaiseurakunnan uskon pääkohdat -asiakirjassa: ”Jeesuksen asettama kaste liittyy Jumalan pelastustyöhön. –– Kaste on toimitettava uskoa tunnustavalle henkilölle –– Tämän vuoksi näemme, että raamatullinen kaste otetaan uskon ehdon toteuduttua eli kaste seuraa ihmiselle lahjoitettua uskoa.”
Näissä sanoissa voi kuulla painotettavan myös mahdollisimman tiivistä ajallista yhteyttä uskon syntymisen ja kasteen välillä.
Suomen kaltaisessa lapsikasteympäristössä monien kastettavien kasteelle meno viivästyy, koska asian jäsentäminen vaatii aikaa. Toisinaan viive voi kuitenkin johtua myös seurakunnasta: kastetilaisuuden järjestämiseen saattaa liittyä esteitä, ja joskus pidetään viisaana odottaa ennen kuin kiirehditään kastamaan esimerkiksi riippuvuuksista kärsineitä ihmisiä tai kovin pieniä lapsia.
Vaikka nämä syyt ainakin osin ovat ymmärrettäviä, viiveet hämärtävät Raamatussa kasteelle annettua merkitystä.
Voimakasta symboliikkaa
Monissa baptistisissa yhteisöissä kasteen tunnustautumisulottuvuutta on korostettu niin voimakkaasti, että toimituksen muut merkitykset ovat lähes unohtuneet. Tämä on johtanut siihen, että koko baptistista kastenäkemystä on kritisoitu sisällön ohuudesta ja ihmistekoisuudesta.
Baptistisessa opetuskirjallisuudessa on kuitenkin eritelty useita kastetapahtumaan liittyviä psykologisia ja hengellisiä vaikutuksia, jotka kenties antavat myös selitystä sille, miksi Jumala on valinnut juuri julkisen veteen upottamisen portiksi perheyhteytensä jäsenyyteen.
Ensimmäinen näistä liittyy kastetoimituksen vahvaan vertauskuvallisuuteen: etenkin upottamalla toteutettuna se havainnollistaa pelastuksen ja jumalasuhteen olemusta erinomaisesti. Ensinnäkin vesi itsessään viittaa aineena puhtaaksi pesemiseen. Toiseksi kasteessa henkilö itse ei ”kastaudu” vaan hänet kastetaan: hänen on jättäydyttävä kastajan käsivarsille aivan kuin uskova jää elämässään Jumalan armon ja pelastustyön varaan. Kolmanneksi kaste symboloi Kristuksen hautaamista ja ylösnousemusta, ja toimii siten eräänlaisena samastumisriittinä Kristuksen kärsimykseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen.
Siellä missä käytetään erillistä kastepukua, kasteelle menevät lisäksi astuvat kasteveteen ”lahjavaatteissa”, kaikesta omastaan riisuutuneena, mikä jälleen toimii kuvana uskosta ilman omia ansioita tai tekoja. Ja onpa kastepuku nähty myös eräänlaisena univormuna, joka todistaa Kristuksen vallan alla olemisesta sekä tähän asemaan kuuluvista valtuuksista.
Osa tästä havainnollisuudesta perustuu baptistisen kasteen fyysiseen kokemuksellisuuteen. Helluntaivaikuttaja Toivo Haapala kirjoittaa tästä kirjasessaan Miksi kasteelle? (Aikamedia, 2006):
”Samoin kuin Jumalaa, vettä ei voi ottaa haltuun. Samoin kuin Jumalaa, vettä voi vain koskettaa – ja antautua veden kosketettavaksi. Kasteessa astutaan veteen, otetaan askel syvemmälle, lopulta upottaudutaan, antaudutaan veden haltuun, annetaan veden vallata. Samoin kuin rakastava Jumala näkee kaiken, valaisee kaiken, tietää meidät läpikotaisin, samoin vesi, kun sille antaudumme, tietää ja tuntee jokaisen kehomme osan.”
Dimitri Salminen koki fyysisen kastetoimituksen hengellisesti hyvin puhuttelevana.
– Kun menin veden alle ja sitten sieltä nousin, tuli olo, että Jeesuksen veri puhdisti minut kokonaan joka paikasta. Tuntui, että olen kokonaan puettu Jumalan vanhurskauteen ja valkeuteen ja puhtauteen. Vaikka olin saanut synnit anteeksi jo aiemmin, kaste vahvisti ja konkretisoi sen, Salminen kertoo.
Uskoa varjeleva kiintopiste
Salmisen kokemuksesta välittyy myös toinen baptistisen kastetoimitukseen merkitys ja anti: uskon ja seurakuntasuhteen vahvistuminen.
Havainnollisuuden lisäksi tätä palvelee tilanteen julkisuus. Moni uskova on kokenut, miten kaste lujittaa suhdetta Jumalaan ja uskovien yhteisöön – vähän samalla tavalla kuin julkinen avioliittoon sitoutuminen syventää suhdetta puolisoon ja entisestään lisää tosissaan olemisen tuntua. Eikä tämä vaikutus ole kiinni todistajajoukon suuruudesta.
Kolmas merkitys liittyy edelliseen: kaste varjelee uskoa, sillä se toimii eräänlaisena rajapyykkinä entisen elämän ja kristityn uuden elämän välillä. Kaste Jeesuksen nimeen vakuuttaa koko maailmalle, että kastettava on uuden herran palvelija, hänellä on uusi identiteetti, hän on nyt Herran oma. Välirikko maailmalliseen elämäntapaan voimistuu.
Neljänneksi kastetoimituksen on nähty toimivan jälkikäteen yhtenä uskonelämän kiintopisteenä. Epäilysten, pettymysten ja tappioiden hetkellä kokemus Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen kastetuksi tulemisesta muistuttaa uskovalle, että Jumala on kutsunut hänet yhteyteensä ja että hän saa levätä armossa ja luottaa Jumalan aloittamaan työhön.
Tässä mielessä kastetta on verrattu muinaisten juutalaisten pystyttämiin kiviröykkiöihin, jotka rakennettiin jonkin Jumalan pelastusteon muistoksi (esimerkiksi Joos. 4:5—7). Näiden röykkiöiden tavoin kastekin muistuttaa uskovaa Jumalan teoista.
Jumalan kohtaamisen odotusta
Vaikka edellä mainitut asiat ovat vahvasti psykologisia ja osin yhteisöllisiä, ne eivät ole pelkästään sitä – onhan kyse Jumalan synnyttämästä uskosta. Kun Jumala puhuu symbolin kautta, se on hengellistä.
Silti maailmalla monissa baptistisissa yhteisöissä kastetoimitukseen liitetään myös muunlaisen hengellisen vaikutuksen odotusta. Tällöin tarkoitetaan vähintään sellaista Jumalan kohtaamisen ja siunauksen odottamista, jota liittyy ehtoollisen nauttimiseen. Aivan samoin kuin ehtoollisessa Jumalan uskotaan kasteessakin lähentävän uskovaa itseensä ja lahjoittavan tälle jotakin. Tämän siunauksen sisältöä ei kuitenkaan ole haluttu määrittää ennalta, sillä Kristuksen ajatellaan koskettavan ihmistä aina haluamallaan tavalla.
Itse asiassa olisi erikoista, jos kasteeseen ei uskottaisi liittyvän mitään kosketusta evankeliumiin ja Jumalan siunaukseen – onhan kyse Jumalan säätämästä asiasta.
Baptistien ja helluntailaisten muiden kirkkojen kanssa käymissä kansainvälisissä dialogeissa on todettu, että tällaisessa merkityksessä osa baptistisen kasteen harjoittajista voisi puhua kasteesta jopa ”armonvälineenä”. Siinä, kuinka paljon kasteeseen tällaista hengellistä vaikutusta liitetään, on baptististen yhteisöjen välillä kuitenkin merkittäviä eroja.
Käytännön kokemus osoittaa, että kastetoimitukseen voi toisinaan liittyä fyysisen kokemuksellisuuden lisäksi hengellinen kokemus tai armolahjojen toimintaa.
– Kastetilanteessa en kokenut mitään erityistä, mutta seuraavina viikkoina koin voimakasta hyvän olon tunnetta, jota en ollut kokenut aiemmin. Olin kuin pilvissä. Nyt ajattelen, että kaste syvensi jumalasuhdettani, Tommi Lindström kuvaa.
Kaiken takana Jumala
Entä kritiikki baptistisen kasteen ihmistekoisuudesta? Baptistisissa kirkoissa ollaan yhtä mieltä siitä, että pelastusprosessin alkaja ja toteuttaja on pohjimmiltaan Jumala: hän kutsuu Henkensä ja Sanansa kautta ihmistä pelastukseen, herättää synnintunnon, auttaa ymmärtämään Kristuksen armon, johtaa uskonratkaisuun ja kannattelee ihmisen uskoa koko elämän ajan.
Tässä mielessä mielenkiintoinen huomio on baptistisen kasteen esiintyminen uskonvanhurskausoppia alleviivaavassa Galatalaiskirjeessä. Kuten Roomalaiskirjeen tapauksessa, myös Galatalaiskirjeen vastaanottajien enemmistö oli todennäköisesti pääosin ensimmäisen sukupolven kristittyjä, jotka olivat aikuisena tai nuorena kastattaneet itsensä vastauksena kuulemaansa evankeliumiin. Evankeliumi oli siis ensin synnyttänyt heissä uskon, mitä seurasi kasteen ottaminen.
Silti apostoli mainitsee baptistisen kasteen lahjavanhurskauteen perustuvan uudenlaisen jumalasuhteen askelmana (Gal. 3:27). Paavalilla kasteeseen ei toisin sanoen liittynyt omavanhurskauden häivääkään.
Onko siis baptistien, helluntailaisten, kristinuskoon kääntyneiden maahanmuuttajien tai uskoon tulleiden ja kastetta pyytävien ateistiperheiden nuorten kaste jotenkin uskonvanhurskausopin vastainen, ihmistekoinen tai väärä? Ei ole.
Myöskään Tommi Lindström ja Dimitri Salminen eivät allekirjoita väitettä kasteesta jonkinlaisena omavanhurskauden tekona tai epäuskon ilmauksena.
– Raamatussa ihmistä kehotetaan kastattamaan itsensä. Kasteelle meneminen on luonnollisesti ihmisen teko, mutta kaste itsessään ei ole ihmistekoinen vaan Jumalan asettama, Lindström pohtii.
Kohti kiihkotonta
keskustelutapaa
Samalla kun Uusi testamentti ja muut varhaiset kristilliset tekstit antavat kaikki syyt pitää kiinni baptistisesta kastekäytännöstä ja edistää sen leviämistä, on muistettava, että nykyajan kirkollinen tilanne ei täysin vastaa alkuseurakunnan asetelmaa.
Suomessakin elää suuri joukko luterilaisia ja muiden kirkkojen uskonystäviä, joita edellä esitetty baptistinen kastenäkemys ei ainakaan vielä ole vakuuttanut. Ja silti Jumala toimii voimakkaasti heidän keskuudessaan.
Vähintäänkin tästä syystä aggressiivisten kastetaisteluiden soisi olevan menneisyyttä ainakin baptististen kirkkojen taholta. Omaa näkemystä voi puolustaa kiihkottakin ja ilman ylimielisyyttä.
Kristillisen Gospel Riders -moottoripyöräkerhon aktiivina Lindströmillä on jo pitkään ollut uskonystäviä kasteopetukseltaan erilaisista kirkoista. Eikä suhtautuminen muihin uskoviin muuttunut kasteen myötäkään.
– En edelleenkään katso ketään alas- enkä ylöspäin. Gospel Riderseissa me puhumme siitä, mikä meitä yhdistää: moottoripyöristä ja Kristuksesta, Lindström toteaa.
Heikki Salmela
Mallia sataluvun seurakunnilta
Useimpien suomalaisten vapaakristillisten yhteisöjen kastekäytäntö poikkeaa Uuden testamentin tavasta kastaa uskovat välittömästi kääntymyksen jälkeen. Sen sijaan yhtymäkohtia löytyy toisen vuosisadan seurakuntien kanssa. Tuolloin baptistinen kastenäkemys oli edelleen vallitseva, mutta kastetta edeltävän kasteopetuksen rooli korostui.
Tätä kehitystä kuvataan teoksessa Johdatus varhaisen kirkon teologiaan (Kirjapaja, 2005):
”Kastettavan kannalta kaste oli vastaus sanomaan, jonka oli vastaanottanut. Kirkon teologian kannalta kaste oli paljon enemmän. Oli tarpeen kertoa kastettavalle, mitä kaikkea kaste ja sen jälkeen nautittava eukaristia ovat. Syntyi kaste- eli katekumeeniopetuksen tarve (katekumeenilla tarkoitettiin kasteoppilasta). Koska opetus vei aikaa, kristillisen sanoman vastaanottamisen ja kastehetken väliin jäi jatkuvasti kasvava ajanjakso. Uskosta suoraan kasteeseen johtanut tie piteni vuosisatojen kuluessa niin, että 200-luvulla mainitaan peräti kolmevuotinen opetusjakso ennen kastetta.”
Vallitsevaksi kastekäytännöksi myöhemmin muodostunutta vastasyntyneiden lasten kastamista alkoi nykytutkimuksen mukaan esiintyä vähitellen vasta toisen vuosisadan loppupuolella. Näin on päätelty muun muassa kirkkoisä Tertullianuksen noin vuoden 200 aikoihin julkaisemasta kastekirjasta, jossa hän erikseen kieltää tuomasta pieniä lapsia kasteelle ja kehottaa kastamaan heidät vasta, kun he ovat kasvaneet ja heille on opetettu, mistä kasteessa on kysymys.
Baptistinen kaste toisin sanoen säilyi varhaisessa kristikunnassa vielä pitkään sen jälkeen, kun ensimmäinen lähetysvaihe oli jäänyt taakse ja kristilliset yhteisöt olivat vakiintuneet. Edes Uuden testamentin maininnat perhekuntakasteista, joihin lapsikasteen kannattajat ovat perinteisesti vedonneet, eivät himmennä tätä kuvaa.
Jossakin yhteyksissä baptistisen kastenäkemyksen ongelmana on pidetty sitä, missä iässä uskovassa kodissa kasvanut, uskoa ilmaiseva lapsi olisi paras kastaa. ”Ongelma” ei kuitenkaan ole uusi: saman kysymyksen kanssa elettiin varhaisessa kristikunnassa vielä pitkään apostolisen ajan jälkeenkin.
Kommentti:
Maallistuminen yhteisenä haasteena
Baptistisissa liikkeissä lapsikastekäytäntöä on toisinaan kritisoitu sillä, että se näyttää johtavan sylilapsia kastavan kirkkokunnan maallistumiseen – tilanteeseen, jossa suurin osa kastetuista elää seurakuntayhteyden ulkopuolella eikä usko yhteisön tunnustuksen mukaisesti. Näin näyttäisi tapahtuneen yleisesti ainakin länsimaiden suurissa protestanttikirkoissa.
Silti maallistumisen haaste ei ole vain lapsikastekirkkojen ongelma: nimikristillisyyttä esiintyy myös baptistista kastetta toteuttavissa yhteisöissä. Ja valitettavasti myös Suomessa.
Ekumeenisissa yhteyksissä on terveellisesti todettu, että kaikilla kirkoilla on parannettavaa kristillisessä kasvatuksessa. Myös niiden, jotka ovat kerran todistaneet uskostaan kasteellaan, on kasvettava uskossaan.
Mitä itse kasteen merkityksen ymmärtämiseen tulee, baptistisissa liikkeissä sitä olisi mahdollista vahvistaa jo pelkästään sanoittamalla kastetoimituksen rikasta symboliikkaa. Mitä luontevin ympäristö tähän on juuri kastejumalanpalvelus.
Pikavisiitti17.4.2024 | Markku Sandberg Koulutyössäni Pirkanmaalla ja koko Suomessa sain joka päivä uusia arvokkaita kohtaamisia alkuna muulle koulutyölleni ympäri maailmaa.
Pikavisiitti22.2.2024 | Elina Rautio Olen Sofia Ziessler-Korppi, diplomi-insinööri ja kehitysmaatutkimuksen maisteri, kolmen pienen pojan äiti, vapaa kirjoittaja, valokuvaaja ja intohimoinen maalaaja...
Pikavisiitti8.2.2024 | Milla Löfman, Onni Haapala Seurakuntamme historian alkuaikoina paikalliset ja muualta tulleet uskovat julistivat evankeliumia ja pitivät kokouksia kodeissa sekä telttamajojen suoji...
Paikkakuntamme on nimetty suuren maailman malliin Kyy Yorkiksi. Noin 1 200 asukkaan Kyyjärvi sijaitsee kolmen maakunnan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanma...
Pikavisiitti25.1.2024 | Anniina Jakonen Tein viime helmikuussa historiaa hiihtämällä ensimmäisenä lyhytkasvuisena Finlandia-hiihdossa 62 kilometrin matkan. Työkaverini olivat ilmoittaneet minut kisaan sy...
Pikavisiitti16.1.2024 | Milla Löfman, Veera Hug Seurakuntamme perusti aikoinaan Veikko Lähde tultuaan muuraamaan Törnävän sairaalaa ja todettuaan, että paikkakunnalle tarvitaan sellainen hengellinen kesk...
Pikavisiitti19.12.2023 | Eero Ketola Tulin uskoon hengellisessä tilaisuudessa Paimiossa vuonna 1994 ja liityin hieman myöhemmin Salon helluntaiseurakuntaan.
Pikavisiitti26.10.2023 | Mira Kariluoto Juureni ovat Lahden seudulla, mutta olen asunut noin viisitoista vuotta ulkomailla lähetystyön merkeissä. Tapasin vaimoni opiskellessani raamattukoulussa Hollannis...
Pikavisiitti13.10.2023 | Hanna Hietanen Olen Adayah Van den Venne. Muutin Belgiasta Suomeen vähän yli vuosi sitten. Asun Korpilahdella isäni, äitini ja veljeni kanssa. Meillä oli hyvä syy muuttaa Suomeen...
Pikavisiitti22.9.2023 | Elina Rautio Olen asuinyhteisövalmentaja ja arkkitehti, kahden lapsen äiti ja kirkkovenesoudun Suomen mestari. Luonteeltani olen toimeenpanija: toimin ensin ja mietin vasta sitten...
Pikavisiitti13.9.2023 | Milla Löfman Olemme Jorma ja Tarja, kolmen pojan vanhemmat ja kuuden lapsenlapsen isovanhemmat. Yksi pojistamme on saateltu taivaaseen liikenneonnettomuuden seurauksena hänen olle...
Lapsuudessani kirjasto oli noin 60 metrin päässä kotoani, joten sieltä tuli luettua kaikki Viisikot ja Tarzanit. Nykyään on puhuttelevaa lukea kirjoja ihmisistä, jotk...
Tulin uskoon teini-ikäisenä. Olin mukana Kouvolan helluntaiseurakunnan järjestämällä kesäleirillä Suvirannassa, jossa eräässä iltatilaisuudessa puolestani ruk...
Olen 23-vuotias oululainen tapahtumatekniikka-alan yrittäjä ja musiikkikasvatuksen kandidaattiopiskelija. Perheeseeni kuuluvat vaimoni Ruut ja koiramme Matti...
PikavisiittiMilla Löfman (5.5.2023) Olen 11-vuotias Jade ja asun Sydneyssä äitini, isäni ja isoveljeni kanssa. Luonteeltani olen iloinen, hauska, kekseliäs ja avulias.
PikavisiittiMira Kariluoto Olen Lilja. Harrastan pianonsoittoa ja uintia. Tykkään olla kavereiden kanssa ulkona. Tykkään myös lukea. Lempiruokani on sushi ja lempiherkkuni jäätelö. Olen 152 senttimetriä...
Kun katson peiliin, näen yllättävän paljon elämänkokemusta. Korvien välissä tunnen olevani vielä pojankloppi, mutta tuntemus sopii huonosti yhteen peilikuvan kans...
Olen kolmen ärrän mies: rohkea, rauhallinen ja rakastava. Perheeseeni kuuluvat vaimoni Outi, 16-, 14- ja 10-vuotiaat lapsemme sekä owczarek podhalanski -rotuinen koira...
Olen tokaluokkalainen Aura. Perheeseeni kuuluvat Sanna-äiti, Jake-iskä ja isosisko Emma. Luonteeltani olen hauska. Jos kaverillani on joku hätänä, yritän saada sen iloise...
PikavisiittiElina Rautio Olen kolmekymppinen aviomies ja 1,5-vuotiaan pojan isä. Olen kutsumukseltani pastori, mutta työskentelen tällä hetkellä vastaavana ohjaajana kuntouttavan työtoiminnan pajalla...
PikavisiittiHenna Saarinen (3.2.2023) Huhtikuussa meille syntyy ensimmäinen lapsi, ja alkuvuosi onkin ollut mukavaa valmistautumista uuteen elämänvaiheeseen.
PikavisiittiMarika Anttila Päädyin Helsingin Saalemiin pikkuveljeni kaverin kautta, joka aina kehui Saalemin leirejä. Osallistuin 14-vuotiaana varhaisnuorille tarkoitetulle Life-leirille. Sen aikana Juma...
PikavisiittiMira Kariluoto Juureni ovat pohjoisessa. Saamelaisuus on sellainen osa minua, mistä olen kiitollinen ja ylpeä. Se on arkea ja tavallista elämää luonnon ja yhteisön keskellä. ...
PikavisiittiElina Rautio Synnyin vuosi isäni uskoontulon jälkeen. Isä vei minua ja siskoani pyhäkouluun, leireille ja Juhannuskonffaan. Parikymppisenä, yksinäisenä pienen tytön yksinhuoltajana juominen t...
Olen 36-vuotias sosiaalisen ja hengellisen työkentän monitoimitekijä. Intohimojani ovat ihmiselämän ihmettely, kirjoittaminen, valokuvaaminen ja muut visu...
Olen kristillisestä lehti- ja kirjallisuustyöstä innostuva jyväskyläläinen. Kotoisin olen Keuruulta. Asumme mieheni kanssa nykyisin kahdestaan, koska kaksi aikuista la...
PikavisiittiHeli Markkunen Rakkaimpia lapsuusmuistojani ovat Kangasniemen helluntaiseurakunnan järjestämät lasten kesäleirit Pismissä. Asuimme niihin aikoihin Suomen käsivarressa, Enontekiöllä, ja kesät...
En koskaan unohda hetkeä, kun ihastukseni ja tuleva vaimoni vastasi rakkaudentunnustukseeni positiivisesti – enkä sitä, että olen saanut tulla jo lapsena uskoon ja ole...
PikavisiittiAnssi Tiittanen En koskaan unohda hetkeä, kun pieni keskostyttömme pääsi kotiin ja pakkastalvessa piti miettiä, mistä löytyy riittävän pieniä ja lämpimiä vaatteita. ...
Minusta tuli valokuvataiteilija Jumalan armosta ja suunnitelmasta. Lahjani ovat tulleet enemmän esille sitä mukaa, kun olen eheytynyt ja on vapautunut voimavaroja luod...
En koskaan unohda hetkeä, kun kohtasin Jumalan ensimmäisen kerran pikkupoikana Ruotsissa. Minulla oli valtava pelkotila päällä ja päätin pyytää Jumalalta apua. En ol...
Musiikki on kuulunut perheemme arkeen ja juhlaan pikkutytöstä asti ja on tärkeää edelleen. Olen aina harrastanut kuorolaulua. Tällä hetkellä laulan Seinäjoella toimivassa Pop...
PikavisiittiHeli Markkunen Yksi parhaita lukukokemuksiani on Valtter Luodon kirja Merta päin, jonka luin jo nuorena. Jumala uudisti lähetyskutsuni lukiessani tätä kirjaa. Minua kosketti se, kuinka nuoret...
PikavisiittiHeli Markkunen Lapsuuden haaveammattini oli rokkitähti tai autokauppias. Minua on aina kiehtonut, miten yhdistää toisiinsa voimakkaat sanat ja kaunis melodia. Musiikin esittäminen on kulloise...
PikavisiittiMinni Heinilä Asun Yhdysvalloissa Kaliforniassa, missä olen ollut vaihto-oppilaana tämän lukuvuoden. Olen aina unelmoinut opiskelusta ulkomailla. Pari vuotta sitten olin Slovakiassa Erasmus-v...
PikavisiittiHeli Markkunen Yksi rakkaimmista lapsuusmuistoistani liittyy leppoisiin perheen parissa vietettyihin koti-iltoihin, kun saunan jälkeen istuskelimme toisinaan takkatulen ääressä ja paistoimme...
PikavisiittiHeli Markkunen Innostuin piirtämisestä heti, kun kynä pysyi kädessäni. Pienestä saakka olen suunnitellut, haaveillut ja mieltänyt kokonaisuuksia piirtämällä. Usein selittäessäni jotakin mutki...
PikavisiittiHeli Markkunen Yksi rakkaimmista lapsuusmuistoistani liittyy joka lauantaiseen kylpyrituaaliin. Koska meitä oli iso katras, kaksi kerrallaan sai mennä isoon paljuun, joka oli täynnä kuumaa sa...
PikavisiittiHeli Markkunen Rakkaimpiin lapsuusmuistoihini lukeutuvat isän kanssa tehnyt kalastusretket. Isä istui tervatun veneen perätuhdolla vetämässä uistinta. Minä soudin venettä tyynellä järvellä ka...
PikavisiittiHeli Markkunen Rakkaimpia lapsuusmuistojani ovat ne tilanteet, kun lähdimme vanhempieni ja sisarusteni kanssa usein iltaisin ajelemaan autolla pitkin Keski-Suomen pikkuteitä. Ajoimme välillä...
PikavisiittiRuut Ahonen Opiskelen Diakissa sosionomiksi ja diakoniksi. Haluaisin tukea ammattini kautta niitä, joilla on elämässään vaikeaa. Haaveilen omasta EP:stä. Musiikki on minulle luonteva...
PikavisiittiElina Rautio Tulin uskoon pääsiäisenä 2014 voimakkaan kokemuksen kautta. Havahduttuani todellisuuteen tajusin, että minulla olisi pitkä matka sellaiseksi ihmiseksi, joka minun kuuluu tässä ma...
PikavisiittiAnniina Jakonen Olen 33-vuotias paljasjalkainen kuopiolainen. Työskentelen sosionomina Diakonissalaitoksella ja kuulun Tukikohta-seurakuntaan. Perheeseeni kuuluvat vaimo sekä 2-, 9- ja 11-vuo...
PikavisiittiHeli Markkunen Innostun elämäntarinoista, joissa Jumala on ihmeellisellä tavallaan ollut selvästi pelissä mukana. Lisäksi olen aivan tohkeissani huikeista tarinoista ja tavoista, joilla...
Yksi rakkaimmista lapsuusmuistoistani on se, kun isäni otti usein ison perheraamatun esille ja luki sitä minulle ja pikkusiskolleni. Muistan vieläkin kuvia siitä. Se...
PikavisiittiHankin museokortin sen jälkeen, kun palasin Suomeen Roomasta, jossa vietin vuoden opiskelemassa kieltä ja kulttuuria. Ihastuin kaupungin kymmeniin museoihin ja gallerioihin. Kun sitten palasi...
PikavisiittiOlen Daniel Huttunen, huumorintajuinen ja empaattinen jalkapalloilija. Asun Seinäjoella, ja perheeseeni kuuluvat äiti, isä, isosisko ja kaksi pikkuveljeä. ...
PikavisiittiTulin uskoon 14-vuotiaana Korson helluntaiseurakunnan järjestämällä kesäleirillä. Olin mennyt sinne mummini mieliksi eikä minulla ollut mitään aikomusta tulla uskoon. Eräässä rukoustilanteess...
PikavisiittiOlen sosiaalinen ja toimelias isoäiti sekä vapaaehtoistyöntekijä Helsingin Saalem-seurakunnasta. Työskentelin seurakunnan emäntänä vuosina 1991–2001. Sen jä...
PikavisiittiSuurin unelmani jo nuoresta asti oli saada oma perhe ja paljon lapsia. Unelmani sai alkusysäyksen, kun tapasin 16-vuotiaana kesätöissä IK-opiston Mutteri-kioskilla...
PikavisiittiAsun mieheni Miikan ja kolmen tyttäremme kanssa San Javierissa, Espanjan itärannikolla. Muutimme tänne Toivakasta, Keski-Suomesta, reilut kaksi vuotta sitten lähetystyöhön. Seu...
PikavisiittiOpiskelin aluksi teologiksi mutta päädyin ekonomiksi. Siinäkin työssä olen saanut kokea Jumalan johdatusta. Esimerkiksi kun nelisen vuotta sitten mieti...
PikavisiittiTällä hetkellä iloitsen elämänvaiheesta, jossa 7-, 9- ja 10-vuotiaat lapsemme ovat siinä iässä, että heidän kanssaan voi jo tehdä kaikkea kivaa, mutta jossa vanhempien seura vielä voittaa suo...
PikavisiittiOmien lahjojen löytäminen on mahtavaa. On uskomatonta löytää itsestään taitoja, joista voi huomata, että ne ovat Jumalan antamia. Samalla uskon lahjojen löytämisen olevan matka, joka tule...
PikavisiittiOlen elämänmyönteinen, sosiaalinen ja huonolla huumorilla varustettu 27-vuotias musiikin opiskelija Sibelius-Akatemiasta Helsingistä. Tosin juuriltani olen jämsäläinen ja teen...
PikavisiittiAloitin tänä syksynä yläkoulun, ja se on ollut tosi kivaa. Tykkään oikeastaan kaikesta: oppitunneista, tauoista ja ruokailuista. Liikka on lempiaineeni, mutta ka...
PikavisiittiTulin uskoon 15-vuotiaana. Kaksi vuotta sen jälkeen minulle profetoitiin, että tekisin töitä köyhien ja sairaiden parissa. Parikymppisenä löy...
PikavisiittiSeurakunta on minulle kuin toinen koti, josta löytyvät tärkeimmät ystävyyssuhteet, esirukoilijoita ja mahdollisuus palvella yhdessä. Kasvoin Uuraisten helluntaiseurakunnassa, j...
PikavisiittiLapsuuden haaveammattini oli leipuri. Olen aina ollut kiinnostunut ruoanlaitosta ja leipomisesta. Jo lapsena tykkäsin karjalanpiirakoiden tekemisestä ja erityisesti niiden rypyttämisestä. ...
PikavisiittiLapsuuden haaveammattini oli ammattijääkiekkoilija NHL:ssä. Pari junnuvuosien joukkuekaveriani pelaakin nykyään siellä, mutta itse lopetin jääkiekon jo ala-asteella. Teini-ikäisenä kiinnostui...
PikavisiittiMinua innostaa artistien ja nykyisin myös puhujien taustavoimana toimiminen. Tuotamme konserttikiertueita ja keikkamyyntiä kristilliseen arvomaailmaan pohjautuvan ohjelmatoimistoni kautta....
PikavisiittiEn koskaan unohda hetkeä, kun 2006 Juhannuskonffassa Marko Selkomaan iltatilaisuudessa Pyhä Henki kosketti minua voimakkaasti. Sillä latauksella jaksoin pitkän matkaa.
...
PikavisiittiKeski-Suomen helluntaiseurakuntien koulupastori Riikka "Riksu" Siltala tahtoisi olla nuorille se aikuinen, jollaista itse olisi tarvinnut nuorena.
PikavisiittiBelgiasta Uuraisille kotiutuneen Saarijärven helluntaiseurakunnan lapsityöntekijän Sven Loosenin mielestä uskossa eläminen on elintärkeää – ja hauskaa.
PikavisiittiUudenkaupungin helluntaiseurakunnan pastori Odetta Lee-Simmons haluaa rohkaista toisia kulkemaan juuri sitä polkua, joka heille on tarkoitettu.
UutisetLapsuuden haaveammattini oli diplomaatti. Minulla on pienestä pitäen ollut jonkinlainen maailmanparantajan kutsumus, jota on vaikea määritellä. Onneksi se kanavoitui vaimoni myötävaikutuksest...
PikavisiittiLapsuuden haaveammattini oli opettaja. Sitä minusta ei tullut, mutta olen saanut olla lasten opettajana pyhäkouluissa, kerhoissa, leireillä ja Jippii-kuorossa.
PikavisiittiItävallassa asuva Tiia-Maria Heikkilä ilahtuu siitä, kun saa kohdata erilaisia ihmisiä ja löytää heihin yhteyden esimerkiksi huumorin kautta.
PikavisiittiGlobaalikasvatuksen koordinaattori Iina Mattila on etätyöaikana torjunut irrallisuuden tunnetta muun muassa tekemällä kollegoiden kanssa näytelmän Zoomissa.
PikavisiittiErika Niemelän kärsivällisyys on kehittynyt korona-aikana lasten koulutehtävien äärellä.
En koskaan unohda hetkeä, kun olin 19-vuotiaana juuri palanut puolivuotiselta rinkkareissulta maailmalta...
PikavisiittiKokkolalainen Jaana Kallio nauttii työstään varhaiskasvatusopettajana englanninkielisessä kielikylpyesikoulussa - lasten avoimuus, luottamus ja oppimishalu koskettavat.
PikavisiittiSara Vesterinen nauttii spontaaneista keskusteluista.
Vapaa-ajalla harrastan kuntosalilla käyntiä. Tykkään kovasti myös lukemisesta, vaikka se monesti arkena saattaa jäädäkin melko vähäiselle. Aj...
PikavisiittiLuontokuvaaja Hannu Siitonen tervehtii aamulenkeillään kuukkeleita.
Minusta tuli luontoihminen, kun kiinnostuin pihan oravista ihan pienenä poikana. Sitten aloin seurata lintujen elämää pihapiiri...
PikavisiittiMusiikki on aina ollut osa Päivi Marjaana Salokarin palvelustehtävää.
Perheeseeni kuuluvat aviopuoliso Jouko, lapset Daniel (26) ja Sara (27), hänen puolisonsa Johnathan Peter ja heid...
PikavisiittiAri Talja unelmoi siitä, että saisi nähdä monien ihmisten elämän muuttuvan evankeliumin voiman vaikutuksesta.
Lapsuuden haaveammattini oli poliisi tai asianajaja. Kun olin tullut uskoon 19-vuotia...
PikavisiittiFidalla logistiikkapäällikkönä työskentelevä Jukka Kärkkäinen iloitsee siitä, että vointi sallii taas lentopallon pelaamisen paikallissarjassa – rukouksessa on voimaa.
PikavisiittiMC Ogen ja Ristinkantajien musiikki on Spotifyssa tavoittanut noin 40 000 kuulijaa.
Suoritan siviilipalvelusta Lappeenrannan vapaaseurakunnassa. Nuortentyö ja ViaDia-työmuoto, jossa avustan...
PikavisiittiVauhdikkaan arjen keskellä elävä Jenni Laasonen arvostaa rauhallisia kävelylenkkejä luonnon helmassa.
Kun katson peiliin, näen tarmokkaan ja ehjistä yöunista haaveilevan naisen. Hänellä on lempeä...
PikavisiittiMaarit Kattilakoski nauttii Israelin-matkoista ja iloitsee tätinä olemisesta.
Antoisinta tehtävässäni Jerusalemin Raamattukodin ystävät ry:n Suomen työn koordinaattorina on kertoa työn tukijoille...
PikavisiittiLinzissä asuva Hanna Vuorinen ei pelkää tarttua haasteisiin.
Seurakuntien lapsi- ja perhetyö on yksi tärkeä avain seurakuntien kasvuun. Kun uskovat perheet alkavat elää uskoa todeksi omassa arjes...
PikavisiittiViulistina Helsingin Saalemin seurakuntaorkesterissa, LaHarim-yhtyeessä, Tuomasmessujen kokoonpanoissa – musiikki on Tapio Huhtasaaren palvelutehtävä.Viimeisin esiintymiseni oli Turun Kristillise...
PikavisiittiVirpi Mesiäislehto iloitsee naiseuteen ja vammaisuuteen liittyvien tabujen vähittäisestä murtumisesta työalueellaan itäisessä Afrikassa. Lapsena ajattelin, että minusta tulee isona opettaja...
PikavisiittiKesässä parasta on, kun ei ole
koulua ja on lämmintä. Kesän kohokohtia ovat kuitenkin aina Saalemin leirit.
Niillä pääsee viettämään aikaa kavereiden kanssa ja oppimaan lisää Jumalasta.
...
PikavisiittiVuosikymmenet orkesterisoittajana ja johtajana ovat kerryttäneet Gösta Ölanderin nuottivarastoja: materiaalia on pienen musiikkikirjaston verran.
PikavisiittiJärjestelmäarkkitehti ja vanhimmistoveli Jooram Mäkinen ottaa tehtävänsä vakavasti, vaikka elämässä muuten on koko ajan jokin vitsi meneillään.
PikavisiittiMuusikko Asta Kokkarinen käy kesäisin laulamassa kadulla. Samalla hän kuuntelee ohikulkijoiden murheita ja rukoilee heidän puolestaan, jos he niin toivovat.
PikavisiittiJumala on luonut jokaisen omaksi kuvakseen. Meidän on helppoa nähdä ihminen Jumalan kuvana silloin, kun hän syntyy terveenä, kasvaa, perustaa perheen, tekee työnsä ja lopulta viettää hyvän vanhuuden...
PikavisiittiEspoossa helluntaiseurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä palvellut Marianna Tiainen odottaa innokkaasti, minne Jumala seuraavaksi hänen perheensä johtaa.
PikavisiittiSuomen mestaruuden voittanut SPV:n salibandyvalmentaja Tommy Koponen haluaa tuoda huippu-urheiluun kristillisiä arvoja ja ainutlaatuista yhteishenkeä.
PikavisiittiKirjailija-kuvataiteilija Kaisu Rissanen on elämänsä aikana kirjoittanut noin 75 kirjaa ja kirjasta sekä maalannut tauluja ainakin yhtä kauan.
PikavisiittiTimo Luoto on ollut yhtä kauan naimisissa kuin hän on soittanut rumpuja Exit-yhtyeessä. Tänä vuonna rinnakkaiseloa tulee täyteen 30 vuotta.
PikavisiittiTiina Matela tietää, että monet kadehtivat opettajien lomia mutta eivät heidän työtään. Rakkain arkirutiinini olisi ehdottomasti ottaa iltapäivätorkut. Perheemme viisivuotias Hugo kuitenkin estää t...
PikavisiittiPirjo Backman on oppinut, että kuunteleminen on tie toisen ihmisen arvostamiseen.Rakkain arkirutiinini on pitää huolta koirastani, kun muut huollettavat ovat jo lentäneet pesästä pois.
PikavisiittiRukouksen miehenä tunnettu Turun helluntaiseurakunnan pastori Pekka Havupalo kaipaa maahan uutta uskonpuhdistusta, jossa Raamattu on horjumatonta Jumalan sanaa.
PikavisiittiMeribiologi ja kuntavaikuttaja Jere Riikonen nauttii vaeltelusta turistina omassa kotikaupungissaan. Merellä hän pohtii vastauksia luomakunnan suuriin kysymyksiin.
Pikavisiitti70-vuotisjuhlia viettävä Thorleif Johansson tunnetaan kokeilijana ja kehittelijänä. Kuumailmapalloilu on yksi viime vuosien rakkaista lajeista.
En koskaan unohda hetkeä, jolloin... hetkinen, un...
PikavisiittiEspoonlahden helluntaiseurakunnan evankelista ja Uudellamaalla lukuisten seurakuntien kanssa tavoittavaa hengellistä työtä tekevän Citymissionin toiminnanjohtaja Ali Niemelä pakkaa peräkärryn tä...
PikavisiittiMiikkapekka Heikkilä opiskelee toista vuotta journalismia ja näytteli Turun helluntaiseurakunnassa esitetyssä Peset pois -musikaalissa Pietaria. Hänen perheeseensä kuuluu vanhempien lisäksi kaksi pikk...
PikavisiittiLäänintaiteilija Mertsi Lindgren toivoo, että kiireestä huolimatta tänä keväänä olisi aikaa huomata luonnon kauneus. Hän rakastaa stand up –komiikkaa. – Koomikot osaavat taitavasti tuoda vakaviinkin a...
PikavisiittiLukion ensimmäistä luokkaa käyvä Loviisa Köykkä haluaisi oppia puhumaan espanjaa, stressaamaan vähemmän ja elämään täysillä tässä hetkessä.
Pori on hieno kaupunki, koska se on kotikaupunkini. S...
PikavisiittiTapio Huttunen on eläkkeellä oleva valokuvaaja ja helluntaiseurakunnan aktiivi Enontekiöltä. Hän piti pitkään yhtä Suomen pohjoisimmista valokuvaamoista. Huttusella ja hänen Pirjo-vaimollaan on...
PikavisiittiMarko Halttunen on Iso Kirja ry:n johtaja ja Juhannuskonferenssiisäntä, joka on työskennellyt myös pastorina. Hän opiskeli teologian BA-tutkinnon Continental Theological Seminaryssa Brysselissä...
PikavisiittiWilliam Atkinson on brittiläinen tohtori ja raamatunopettaja ja Euroopan helluntailaiteologien järjestön EPTAn (European Pentecostal Theological Association) puheenjohtaja. Hän työskentelee tunn...
PikavisiittiTansaniassa lapsuutensa viettänyt Mika Karjalainen on kotiutunut Savoon. Suomalaisessa kulttuurissa hän arvostaa erityisesti ihmisten rehellisyyttä ja vaatimattomuutta.
PikavisiittiAriel Neulaniemi on muusikko ja Radio Dein aamuääni, joka juontaa Parempi Huomen -ohjelman lisäksi muun muassa debatteja. Arielin musiikkia voi kuunnella osoitteessa Fb.com/ArielVirallinen
PikavisiittiTanja Selkälä on intoa täynnä oleva muskaritäti ja Chariots-laulaja mutta ennen muuta vaimo ja kolmen koululaisen äiti. Perhe menetti esikoisensa jo ennen tämän syntymää. Vaikka syksy 2003 herättää tä...
PikavisiittiTitta Jakonen on terveydenhoitaja, joka työskentelee kehitysyhteistyöntekijänä Laosissa. Kuvassa hän seuraa jalkapalloturnauksen finaalia Savan Centre -nuorisokeskuksella. – Kaikki ovat elämässä oppij...
PikavisiittiInkeri Riihinen on saarijärveläinen opettaja, joka kuuluu helluntaiseurakuntien Toinen Toisellemme -avioliittotyön johtoryhmään. Viime talven hän työskenteli vastaanottokeskuksessa.
PikavisiittiDavid Lehtimäki on kevytmoottoripyörän omistava Royal Rangers- eli rangeriohjaaja Järvenpäästä. David puhuu toisena kotikielenään ruotsia, mistä on hänen mukaansa ollut hyötyä muun muassa rangereiden...
PikavisiittiEvankelista-opiskelija Ilkka Kujala nauttii purjehduksesta ja syvällisistä keskusteluista. Kujala on tullut tunnetuksi Operaatio Joulun lapsi -kampanjan koordinaattorina.
PikavisiittiAnneli Karras on eläkkeellä oleva helsinkiläinen seurakunta-aktiivi, joka teki pitkän työuran Fidan humanitaarisen avun päällikkönä. Vapaa-ajalla hän on toiminut muun muassa Hyvä Sanoma ry:n vam...
PikavisiittiMatias Villberg on kohta 25-vuotias radiotoimittaja. Tällä hetkellä hän pitää ”raamattubreikkiä” Ison Kirjan Follow-opetuslapseuskoulussa tyttöystävänsä kanssa ja on jo ehtinyt heittää opiston frisbee...
PikavisiittiElina Salmiselle yksi elämän rikkauksista on keski-ikäistyvät tyttökaverit. Tällä hetkellä voin kirjoittaa ihan hyvällä mielellä vaikka maton raidoista ja rakkaudesta, ja silti näen, että Jumala...
PikavisiittiAnitta Sarén ärsyyntyy
törttöilevistä kuskeista
ja piristyy turinatuokion
avulla. Perheeni mielestä olen hauska,
säätäjä, stressaaja, tavaroiden löytäjä
ja hukkaaja sekä ihan hyvä
kokki...
PikavisiittiJori Asikainen on kalastusta, bassonsoittoa ja kristillisen Lelulaatikko-lastenohjelman juontamista harrastava äänentoistoalan ammattilainen, joka asuu vaimonsa kanssa Askolassa. Hän aloitti keväällä...
PikavisiittiJuha Pekka ”JP” Laitinen on viisikymppinen syntyperäinen keuruulainen. Hän tekee työkseen tietokonehommia sairaalaympäristössä. Laitinen harrastaa musiikkia, vanhoja autoja, mökkeilyä, luonnossa kävel...
PikavisiittiTuula Portin työskentelee sairaalateologina ja keikkailee laulajana. Hän julkaisi viime vuonna esikoislevynsä Risti vain jäljelle jää (Aikamedia). Portin tunnetaan myös vuoden 1986 Miss Suomena....
PikavisiittiSampsa Simpanen on koomikko, jonka perheeseen kuuluu ”kolme alle 10-vuotiasta lasta ja yksi täysi-ikäinen vaimo”. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa helluntaiseurakunnissa, luterilaisessa kirkos...
PikavisiittiKainuussa asuva maailmankansalainen kuuntelee korpien kuiskintaa ja Jumalan puhetta. Heikki Penttinen kuuluu Sotkamon helluntaiseurakunnan vanhimmistoon ja on entinen lähetystyöntekijä.
PikavisiittiJyrki Liukkonen on kuopiolainen muusikko ja nuorisopastori, joka on näyttänyt aina samalta. Liukkonen on myös äitienpäivää odotteleva aviomies ja seitsemän lapsen isä.
PikavisiittiHeli Ahvenainen-Saaristo säestää hengellisen musiikin huippusolisteja. Vastaviritetty flyygeli on suuri nautinto.Yksi Heli Ahvenainen-Saariston viime vuosien sydämen projekteista on ollut ruandalaisla...
PikavisiittiSatakuntalainen kirjailija, koulutyöntekijä, kansalaissodan asiantuntija ja rutikuivan huumorin mestari Jukka Mäkinen rakastaa puhua puuta heinää.
PikavisiittiMirja Vehosmaa on tulimummoiksi kutsutun julistajaparin toinen osapuoli. Hänen perheeseensä kuuluvat aviomies Lauri, kaksi lasta ja viisi lastenlasta, jotka ovat kaikki poikia ja ”harvinaisen komeita”...
PikavisiittiChristian Valtanen, 31, on urheiluun erikoistunut valo- ja videokuvaaja. Valtasen repertuaariin ovat kuuluneet muun muassa muutamat viimeisimmät olympialaiset.
PikavisiittiHanna Pasanen on Iso Kirja -opiston pääemäntä. Hän asuu Keuruulla, ja perheeseen kuuluvat puolison lisäksi 8- ja 6-vuotiaat pojat, 3-vuotias tyttö sekä seitsenkuinen koiranpentu.
PikavisiittiKangasalla asuva laulaja-lauluntekijä Pekka Simojoki, 58, on Suomen tunnetuimpia kristittyjä artisteja. Hän on julkaissut eri kokoonpanojen kanssa noin 70 äänitettä ja tehnyt yli 700 laulua joko...
PikavisiittiPikaluistelijana tunnettu Mika Poutala ehti jo laittaa uransa hyllylle Sotshin olympialaisten jälkeen, mutta luistin on alkanut taas kulkea. Viime vuonna julkaistu elämänohjekirja Mitä menestyminen va...