Helluntailiikkeen teologinen kehitys – "Teologiaa on liikkeen parissa aina tehty, vaikka se on ollutkin hyvin ei-akateemista"
Helluntailiikkeen historia osoittaa, että se on ollut aktiivinen spritualiteetissaan, ahkera evankeliumin julistamisessa ja intohimoinen lähetystyössään. Se on myös suosinut henkilökohtaisia todistuksia, lauluja sekä rukouksia evankeliumin tulkinnan välineenä. Näin sen piirissä ei perinteisesti ole laajemmin syvennytty sofistikoituun teologiseen tutkimukseen ja pohdintaan. Helluntailiikkeessä jumalanpalveluselämä, evankeliointi ja kristillinen palvelutyö ovat olleet etusijalla teologiaan nähden, ja monien mielestä niin sen tulee ollakin, sillä Uusi testamentti keskittyy seurakunnan todistukseen, jumalanpalvelukseen ja työhön eikä yleisesti ottaen tuo esiin formaaleja opillisia julkilausumia, paitsi kun opilliset riidat tekevät sen välttämättömäksi.
Teologian asema ja merkitys
Teologia on helluntailiikkeessä merkinnyt ja vieläkin paljolti merkitsee lähinnä Raamatun sanoman selventämistä niin yksittäisen kristityn, seurakuntaelämän kuin lähetyksen vahvistamiseksi. Luultavimmin tästä syystä myös akateemisesti koulutetumpien helluntailaisten keskuudessa traditionaalinen raamattuteologia on ollut paljon suositumpaa kuin abstraktimpi ja filosofisesti orientoitunut systemaattinen teologia.
"Ei-akateemisen teologian merkitystä ei saa väheksyä."
Ei voida kuitenkaan sanoa, että helluntailaiset olisivat olleet välinpitämättömiä teologiaa kohtaan. Teologiaa on helluntailiikkeen parissa aina tehty, vaikka voidaankin osoittaa sen olleen hyvin ei-akateemista. Ei voida myöskään väittää, että tällainen ei-akateeminen helluntaiteologia aina ja välttämättä hylkäisi eksegeettisen työn ja teologisen reflektion erilaisia teologisia aiheita käsitellessään.
Koska helluntaiteologia ei usein ole lähestymistavassaan tietoisen kriittistä, kontekstuaalista tai metodologista, monet helluntaiteologit ovat pyrkineet painottamaan vähintäänkin vahvaa eksegeettistä työskentelyä ja jossain määrin systemaattista teologista pohdintaa. Niinpä tällaisen ei-akateemisen teologian merkitystä ei voi eikä saa väheksyä, sillä helluntailiikkeen narratiivinen ja draamallinen teologia voi tarjota edelleen merkittävän ”äänen” nykyiselle teologiselle keskustelulle.
Yritys teologian tekemisen ja samalla vapaan hengellisen elämän yhdistämiseen näkyy jo esimerkiksi siinä, kun Azusa-kadun tapahtumia johtaessaan William J. Seymour saattoi puhua liikuttavasti ja laajasti oppilauselmia välttäen rakkauden merkityksestä kristityn elämässä. Kuitenkin samanaikaisesti hänen johdollaan Azusa-missio julkaisi ”virallisen” opillisen julkilausuman Apostolic Faith -lehden kannen sisäsivulla. Vähän myöhemmin lehti julisti, että kaikki, jotka kunnioittivat Kristuksen verta, olivat veljiä keskenään, mutta varoitti samalla, että ”emme hyväksy mitään [teologisia] virheitä, vaikka ne näyttäisivät kuinka houkuttelevilta ja makeilta”.
Toisessa yhteydessä Seymour totesi, että ”opillinen epäpuhtaus on verrattavissa hengelliseen haureuteen”. Helluntailiikkeen piirissä on alusta lähtien pyritty muistuttamaan, että opillinen tieto on välttämätöntä kristityn luonteen kehittymiseksi, ja että vahvat uskomukset luovat vahvan luonteen.
"Teologiakin voi tulla esteeksi Hengen toiminnalle."
Alusta lähtien helluntailaisuudessa on kiinnitetty varsin vahvasti huomiota teologisiin näkemyksiin, jopa niin paljon, että teologiset eroavaisuudet särkivät niin seurakuntia kuin ystävyyssuhteita. Toimittuaan 1900-luvun alussa kolme vuosikymmentä Yhdysvalloissa Pentecostal Holiness Church -kirkkokunnan johtajana J. H. King joutui surullisena toteamaan, että ”riidat, kiistat, jakautumiset, hämmennys ja taistelut tuomioistuimissa” olivat saattaneet hänet henkilökohtaisesti ”lähes täydellisen avuttomuuden tilaan”.
Tämäkin kuvaa jotain siitä ehkä liiankin vakavasta, osin ehkä vinoutuneestakin suhtautumisesta helluntailaiseen ”dogmatiikkaan”, joka herätysliikkeen keskuudessa vallitsi. Oppi ei tosiaankaan ollut toisarvoista. Kuitenkin painopiste oli ja on varmasti edelleenkin kristityn elämässä ja vaelluksessa.
Kohti helluntailaista teologista ymmärrystä
Koska helluntailaisuus tavallaan lisäsi oman teologisen antinsa, opin Pyhän Hengen kasteesta, muuten laajalti hyväksyttyyn konservatiiviseen teologiaan, ei liikkeen piirissä koettu suurta tarvetta luoda kokonaista omaa dogmatiikkaa. Kiistatkin koskettivat yksittäisiä teologisia näkemyksiä, joista tietysti kysymys Jumalan olemuksesta oli yksi merkittävimmistä.
Kirjoitetun dogmatiikan puute jatkui lähes sellaisenaan ainakin 1950-luvulle saakka. Vasta viime vuosikymmenien aikana helluntailaisuuden piirissä on ollut laajemmin kasvavaa kiinnostusta ja painotusta helluntailaisuuden teologiselle tutkimiselle ja reflektoinnille. Myös helluntailaisten teologien määrä akateemisissa teologisissa laitoksissa on kasvanut merkittävästi.
Yhdysvaltalainen teologi French Arrington kiteyttää helluntailaisen teologian kehityksen historiallisesti ja kronologisesti kolmeen eri vaiheeseen.
Ensin oli eräänlainen määrittelyvaihe, jossa pyhitys- ja kolminaisuuskiistojen keskellä helluntailaiset pyrkivät luomaan ja määrittelemään teologiaansa suhteessa koettuihin uusiin kokemuksiin, siis Pyhän Hengen kasteeseen ja siihen liittyviin ilmiöihin.
Toisessa vaiheessa pyrittiin luomaan teologisia tekstejä liikkeen sananjulistajia ja pastoreita varten, jotka pääosin olivat kouluttamattomia. Tarkoituksena oli teroittaa heidän mieliinsä edellisessä vaiheessa hyväksytyt ”helluntailaiset uskontotuudet”.
Kolmatta vaihetta hän kuvaa niin sanotuksi puolustautumisen ajaksi, sillä monissa toisen maailmansodan jälkeen kirjoitetuissa teksteissä helluntaiteologit puolustivat näkemyksiään suhteessa muihin kristillisiin traditioihin. Esimerkiksi amerikkalainen Ernest S. Williams kolmiosaisessa teoksessaan Systematic Theology (1953) puolustautui varsin laajasti kalvinisteilta tullutta kritiikkiä vastaan, joka kohdistui paljolti helluntailaisuuden arminiolaissävytteiseen Raamatun tekstin tulkintaan. Tämänkaltainen puolustautuminen näkyy vielä tänäkin päivänä helluntaiteologiassa.
Monet helluntailaiset teologit ovat kuitenkin viime vuosien aikana pyrkineet jättämään nämä vaiheet taakseen ja siirtymään konstruktiiviseen ja luovaan teologiseen reflektioon ja pohdintaan. Samalla myös helluntailaisen hermeneutiikan (teorian tulkinnasta) määritteleminen on saanut jalansijaa.
Edelleen on paljolti nähtävissä, että teologia ei ole päämäärä itsessään. Teologin, niin kuin jokaisen kristityn, päämäärä tulee olla siirtyminen opillisen teorian ”tuolle puolen” Jumalan tekojen todelliseen kokemiseen. Näin helluntailainen ”empirismi” ja kokemuksellisuus on edelleen mukana kehittyvässä helluntailaisessa teologiassa.
Systemaattinen teologia
Ennen kuin tarkastelemme lähemmin klassiselle helluntailaisuudelle tyypillistä teologiaa ja hermeneutiikkaa, on syytä ymmärtää klassisen helluntailiikkeen ”systemaattisen teologian” luonnetta. Lähes koko 1900-luvun ajalta voidaan huomata, että helluntailiike on itse asiassa nojannut raamattukäsityksissään enemmän 1900-luvun alun fundamentalisteihin kuin omassa keskuudessaan kehittyneisiin hermeneuttisiin periaatteisiin.
Yhdysvalloissa helluntailiikkeen piirissä toimintansa aloittaneet raamattukoulut tarvitsivat varsin pian opetusmateriaalia käyttöönsä. Kyseessä oli paljolti materiaali, jossa pyrittiin kokoavasti esittämään Raamatun perustotuuksia. Tähän tarpeeseen vastaus löytyi nimenomaan sen ajan ”raamattufundamentalistien” keskuudesta, siitäkin huolimatta, että fundamentalistit olivat varsin äänekäs muotoutuvaa helluntailaisuutta ja sen piirissä harjoitettua teologiaa kritisoinut joukko. Fundamentalismia ja klassista helluntailaisuutta yhdisti kuitenkin yhteinen näkemys Raamatun auktoriteetista ja molempien sitoutumisesta muutamiin Raamatun ”kardinaalitotuuksiin”.
Näin klassisen helluntailaisuuden piirissä muodostetut niin sanotut systemaattisen teologian julkaisut olivat käytännössä Raamatun temaattista järjestämistä ja sen esittämistä systemaattisessa muodossa sen sijaan, että olisi esimerkiksi millään tavalla ”kriittisesti” pyritty löytämään Raamatun tekstien ja kirjoittajien uniikit teemat.
Niinpä klassisessa helluntailiikkeessä systemaattinen teologia ei ole tarkoittanut niinkään sitä yleisesti ymmärrettyä teologista metodia, jossa pyritään luomaan vakuuttava määritelmä kristillisestä uskosta systemaattisesti läpi käyden ja pohtien eri Raamatun teemoja – yhteydessä niin kirjoituksiin, kristillisen kirkon traditioon kuin kunkin ajan kulttuuriseen ja seurakunnalliseen kontekstiin. Raamatun oppeja esittelevät teokset olivatkin pääasiallisesti varsin abstrakteja ja luonteeltaan tietosanakirjamaisia.
Siitä huolimatta, että tällaiset julkaisut ovat olleet varsin laajasti käytössä Yhdysvalloissa ja muuallakin helluntailiikkeen raamattukouluissa ja seminaareissa, on muotoutuneen ”helluntaiakateemisuuden” rinnalla aina kulkenut eräänlainen alkuperäinen helluntaiteologian maallikkosuuntaus.
Teologiaa Hengen johdossa
Helluntaiteologian maallikkosuuntaus muodostui enemmänkin
kokemuksellisesta spiritualiteetista, johon on kuulunut seurakuntayhteisön keskellä todistuspuheenvuoroja, saarnoja, herätyskokouksia ja lauluja sekä kokemuksia henkikasteesta monine muotoineen. Myös henkilökohtainen Raamatun lukeminen ja rukoukseen sidottu hartauselämä on ollut osa sitä.
Helluntailiikkeen teologia onkin käytännössä ollut ja on edelleen alistettuna Paavalin kehotukselle olla ”sammuttamatta Henkeä”. Teologiakin voi siis näin ajateltuna tulla esteeksi Hengen toiminnalle.
Azusa-kadun vaikuttajien ja muiden ensimmäisten helluntailaisten tapaan tällaista Hengen toiminnan sammumista ”kauhistuu” tämänkin päivän helluntailainen, joka ajattelee, että ”kirjain kuolettaa mutta Henki tekee eläväksi”.
Edellä sanottua ei pidä ymmärtää väärin ja negatiivisena, sillä ehkä juuri tällainen kristinuskon dogmaattisuuden ja käytännön kristillisyyden yhdistelmä on luonut ne puitteet, joiden sisällä helluntailiike on voinut kasvaa ja levitä maailmanlaajuiseksi, merkittäväksi kristilliseksi suunnaksi yhdessä vuosisadassa. Siitä huolimatta, että varsinaista systemaattista helluntaiteologiaa ei ole tähän päivään mennessä kirjoitettu, teologialla on aina ollut merkittävä paikkansa myös helluntailaisessa spiritualiteetissa.
Petri Mäkilä
Kirjoittaja on Ristin Voitto -lehden päätoimittaja. Teksti on toinen osa klassisen helluntailaisuuden historiaa ja teologista kehitystä kuvaavaa sarjaa.
Kirjallisuutta:
Jouko Ruohomäki: Karismaattisuuden kutsu. Aikamedia 2009.
Petri Mäkilä: Helluntailainen. Aikamedia 2019.
Timo Pokki: Uskon empirismi. STKS 2005.
Donald W. Dayton: Theological roots of pentecostalism. 1987.
Douglas Jacobsen: Thinking in the Spirit. 2003.
French L. Arrington: Christian doctrine 1-3 – A Pentecostal perspective. 1992–1994.
1800-luvun lopulta lähtien kristityt ympäri maailmaa ovat työskennelleet kristittyjen yhteyden puolesta. On pidetty kirkolliskokouksia ja muodostettu...
Opetus1.4.2024 | Samuel Tedder En lakkaa ihmettelemästä sitä, että täältä pienestä maasta Pohjolassa – maailman näkökulmasta laidalta – Jumala on ihmeellisesti lähettänyt ihmisiä antamaan itsensä j...
Juutalaisten pääsiäisjuhlan heprealainen nimi pesah tarkoittaa ohi kulkemista. Nimi tulee siitä, että pääsiäisyönä Jumalan lähettämä tuomion enkeli kulki Egyptin...
Opetus24.3.2023 | Janne Saarela Pitkäperjantain murhe vaihtui kolmannen päivän aamuna hämmästykseen ja riemuun, kun Jeesuksen hauta löydettiin tyhjänä. On mahdollista listata kuusi vankkaa tosiasia...
Opetus13.3.2024 | Merja Hakala Sitten Jeesus nousi vuorelle. Hän käski luokseen ne, jotka hän oli valinnut, ja he lähtivät hänen mukaansa. Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan lähettääks...
OpetusDaniel Hug | 6.3.2024 Kuulemme usein kertomuksia siitä, kuinka ihmiset löytävät Jeesuksen ja heidän elämänsä muuttuu. Jotkut tulevat uskoon dramaattisesti ja näkyvästi, kuten esimerkiksi Juokse, p...
Opetus29.2.2024 | Onni Haapala Kamelinkarvoihin pukeutunut ja villimehiläisten hunajaa ravinnokseen syönyt profeetta Johannes Kastaja kulki Jeesuksen edellä julistaen: Kääntykää, sillä taivasten va...
Istuin sängylläni. Olin alkanut harjoitella Jumalan äänen kuuntelemista niin, että kirjoitin päiväkirjaani kysymyksiä. Sitten tarkoitukseni oli kuunnella ja kirj...
Opetus4.2.2023 | Anniina Jakonen Raamattua voi hyvällä syyllä sanoa bestselleriksi ja klassikoksi, sillä se on maailman myydyin, levinnein, siteeratuin ja käännetyin kirja. Tilastojen mukaan koko R...
Opetus30.1.2024 | Gordon D. Fee, Douglas Stuart Nuoruudessamme tutustuimme Raamattuun niin, että siitä luettiin vain yksittäisiä jakeita tai osia ja näin etsittiin Jumalalta ”päivän sanaa”. Ajatelt...
Millä tavalla miellämme Jeesuksen? On hyvä pysähtyä miettimään, mitä hän kertoi itsestään. Edellisessä osassa pureuduimme siihen, mitä tarkoittaa, että...
Opetus20.12.2023 | Elina Rautio Huoneessa kaikuu kimeä itku. Kippuralle koukistuneet jalat ja kädet heiluvat ilmassa, pikkuruinen suu hamuaa ruokaa. Vauvan olemus rauhoittuu, kun äiti kietoo lapsen...
Raamatun yksi tärkeimmistä muutoskuvauksista on Israelin kansan muuttuminen erämaavaelluksen jälkimainingeissa muukalaisista omistajiksi. Muukalaisuusidentite...
Opetus30.11.2023 | Gordon D. Fee, Douglas StuartTehdäänpä seuraavat asiat selviksi: Raamattu ei ole pelkästään jokin jumalallinen ohjekirja. Se ei ole kultakaivos lupauksista, joihin tulee uskoa, eikä se ol...
Raamatun lehdillä profeetta Elia tupsahtaa näyttämölle ilman juuri minkäänlaista esittelyä. Tiedämme hänestä kuitenkin jotain hyvin tärkeää: Elia palvelee Israelin Jumalaa (engla...
Opetus7.11.2023 | Anniina Jakonen Onnelliset, aina kuolemaan asti niin myötä- kuin vastoinkäymisissä kestävät avioliitot tuntuvat käyvän yhä harvinaisemmiksi. Myös muut lähi-ihmissuhteemme kokevat...
Opetus1.11.2023 | Onni Haapala Te olette maailman valo. Ylhäällä vuorella oleva kaupunki ei voi olla kätkössä. Eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle vaan lampunjalkaan, ja niin se l...
Opetus26.10.2023 | Samuel Kuusela Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, m...
Opetus20.10.2023 | Ville Anttila Nämä ovat myös ne kaksi asiaa, joihin keskittymällä tullaan paremmin voivaksi yhteisöksi. Kaksisuuntainen rakkaus on siis sekä hedelmä että juuri. ...
Opetus13.10.2023 | Tanja Närhi Jumalalla on missio tässä maailmassa, ja teologiassa sitä kutsutaan termillä missio Dei. Tämä Jumalan missio lävistää koko Raamatun, ja sen päämäärä on Kristuksen ris...
Opetus2.10.2023 | Martti Ahvenainen Joskus sanotaan, ettei meidän tarvitse seurata aikoja vaan keskittyä pelkästään evankeliointiin. Aikojen seuraaminen ei kuitenkaan estä evankeliointia, päinvasto...
Opetus27.9.2023 | Tomi Kuosmanen Viime kuukausina yhteiskunnallinen keskustelu on laittanut meidät ajattelemaan, mitä on erilaisuuden hyväksyminen ja mitä rasismilla tarkoitetaan. Moni meistä laitt...
Opetus16.9.2023 | Juhani Karvinen Ihmisillä on yleensä jonkinlainen käsitys Jumalasta ja Jeesuksesta, mutta kun aletaan puhua Pyhästä Hengestä, he eivät yleensä ymmärrä, mistä on kysymys. Jotkut al...
Opetus6.9.2023 | Niilo Närhi On vaikuttavaa lukea Jumalan sytyttämien lähetysihmisten maailman valloittamiseen tähtääviä sitaatteja. Yksi aikansa ihmisiä haastaneista oli Oswald J. Smith, joka peru...
Opetus31.8.2023 | Tuula Palola Päästyään luvattuun maahan Israelin ”kansa palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä Joosuan jälkeen” (Tuom. 2:7)...
OpetusMarko Jauhiainen | 22.8.2023 Seurakuntayhteyden kannalta haitallisten ongelmien saralla oman osa-alueensa muodostavat tapaukset, joissa ihailtu, näennäisesti Jumalan vahvassa johdossa ja siunaukse...
OpetusSamuel Kuusela Jumalan valtakunta on hyvin erilainen kuin maalliset valtakunnat. Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epä...
OpetusOnni Haapala | 15.8.2023 Miltä tuntuukaan saada uudet silmälasit! Näemme jälleen kirkkaasti, sillä näön puutteet on huomattu tarkastuksessa ja parannuskeinoksi on tehty oikeanlaiset silmälasit. Väl...
OpetusOnni Haapala | 21.7.2023 Kukin Paavalin kuvaama varustuksen osa saa hengellisen merkityksen; totuuden vyö, pelastuksen kypärä, hengen miekka, vanhurskauden haarniska, uskon kilpi ja alttiuden kengä...
Opetus18.7.2023 | Jon Dunn Kun Jeesus Johanneksen evankeliumissa (luku 10) sanoi olevansa hyvä paimen, hän puhui aikansa uskonnollisille johtajille aiheesta, joka oli heille hyvin tuttu. Jeesuksen...
Vesikaste kuuluu Kristuksen opin alkeisiin. Uudestisyntynyt kristitty tunnustautuu ja sitoutuu siinä uuteen elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Kasteen jälkeen häne...
Raamattukouluaikoina teimme säännöllisesti piloja toisillemme. Kerran löysin myslini seasta koiranruokaa. Pitkän salapoliisityön jälkeen sain syyllisen selville ja kesku...
OpetusTanja Närhi Ihminen on kaikkina aikoina etsinyt elämäänsä johdatusta ja suuntaa valintoihinsa. Muinaisessa Mesopotamiassa tulevaisuutta ennustettiin uhrieläinten maksasta. Enteitä, tähtikartt...
(18.4.2023) Daavid, Iisain poika ja kuningas Salomon isä, syntyi ja kasvoi Betlehemissä, kunnes koitti aika astua Jumalan valmistamaan suunnitelmaan...
OpetusTanja Närhi (11.4.2023) Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman v...
OpetusTanja Närhi Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman varustukseksi...
Liikkeen vainoojasta sen aktiiviksi kääntynyt tarsolainen fariseus Saulus toteaa 50-luvun puolessavälissä Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta: ”Ol...
OpetusSara Saarela Paavali kehottaa Galatalaiskirjeessä: ”Jos me Hengessä elämme, vaeltakaamme myös Hengessä” (5:25).1 Paavalille Pyhä Henki ei ole sivuseikka tai jonkinlainen lisä, vaan se on se t...
OpetusNiilo Närhi (16.3.2023) Joosefin ja hänen perheensä vaiheisiin Ensimmäisen Mooseksen kirjan loppuosassa on käytetty peräti neljätoista lukua.1 Se viestittää, että kertomus sisältää jotain aja...
(7.3.2023) Nuori tai muuten ylivirittynyt usko voi nähdä paholaisia sielläkin, missä niitä ei välttämättä ole. Toisaalta monille Sielunvihollisen rooli on kutistunut j...
OpetusLassi Mäkinen (1.3.2023) Jumala loi kaiken shalom-tilaan. Vallitsi täydellinen rauha, turva, hyvinvointi, terveys ja eheys. Syntiinlankeemuksessa tämä rikkoutui, ja yhä edelleen synti rikkoo...
OpetusSara Saarela (22.02.2023) Maailmassamme on tarjolla monenlaisia kertomuksia siitä, keitä me olemme, mikä on elämän tarkoitus, miten maailma on tullut olemaan ja niin edelleen. Jeesuksen seura...
OpetusVille Kalaniemi Kristikunnalla on paastoon liittyvä rikas hengellinen perintö. Paasto oli osa Mestarimme elämää. Se kuului tärkeänä osana ensimmäisten kristittyjen ja alkuseurakunnan elämänta...
OpetusEsko Matikainen (2.2.2023) Apostoli Paavali kirjoittaa Jumalan salaisuudesta: ”Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille,...
OpetusSara Saarela Seurakunnissa kolmiyhteistä Jumalaa lähestytään usein Uuden testamentin, etenkin Jeesuksen, kautta. Tämä on hyvä tapa, koska Raamattu itse sanoo, että Poika Jumala näyttää Isä Ju...
OpetusElina Rautio Kuka hän on, joka ajanlaskun sai alkamaan? Syrjittyjen viereen hän jäi istumaan. Kuka hän on, joka kertoi valtakunnasta, jossa jokainen on arvokas? Nämä Iltan Kuka hän o...
OpetusRisto Huttunen (30.12.2022) Tilaisuudessa, jossa tulin uskoon, koin suurta iloa, kun ymmärsin saaneeni suuren syntitaakkani anteeksi. Tuo ilo herätti minussa välittömästi halun antaa om...
OpetusAnniina Jakonen Mitä tekoa me olemme? Miksi Jumala oli valmis näkemään ihmiskunnan puolesta niin suuren vaivan ja uhrauksen, että hän lähetti ainoan Poikansa kärsimään ja kuolemaan puolestamm...
OpetusLassi Mäkinen The Passion of the Christ -elokuvan loppukohtauksessa Jeesuksen kuolinhetkellä taivaasta putoaa yksi pisara, kuin kyynel. Osuessaan maahan se saa maan järisemään ja te...
Joskus uskoontulon yhteydessä voi olla helppoa ottaa vastaan Jeesus ja hänen anteeksiantonsa, mutta seurakunnan rooli jää ymmärtämättä. Siitäkin huolimatta, että Raama...
OpetusTomi Kuosmanen Jos pappani Wiljam Kuosmanen olisi vuosikymmeniä sitten puhujamatkoillaan kehunut olevansa ylpeä vaimostaan, lapsistaan tai seurakunnastaan, palautevyöry olisi saattanut olla m...
Jeesus käskee lähetyskäskyssä menemään kaikkialle maailmaan ja tekemään opetuslapsia. Juutalaisille opetuslapseus oli ilmiönä tuttu, olihan heidän keskuudessaan esimerkik...
Kristityn elämässä on paljon kiusauksia ja koettelemuksia. Kiusauksia tulee joka päivä, ja ne voivat olla suuria tai pieniä, ulkoisia tai sisäisiä. Kiusaukset ovat melko y...
Alkuvuodesta esikoispoikamme Huugo kuoli vajaan neljän vuoden iässä. Talven ajan toistuneet infektiot olivat tuhonneet valtaosan keuhkoista, jotka olivat harvi...
OpetusRon Mehl Oletko koskaan kuullut kymmentä käskyä kuvattavan rakkauskirjeeksi, lempeän sydämelliseksi sanomaksi suoraan Jumalalta? Ehkä et. Kuitenkin olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että käsk...
OpetusJuhani Karvinen Paavali kirjoittaa Herrasta Jeesuksesta: ”Joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodo...
OpetusJanne Saarela Jesajan kirjan luvusta 40 eteenpäin kansalla on tuplaongelma. Ensimmäinen ongelma on maallinen: kansan pitäisi palata takaisin omaan maahansa. Jumalan vastaus tähän haaste...
Jesajan kirjan tärkeyttä Raamatussa on vaikea liioitella. Teologialtaan teos on Vanhan testamentin Mount Everest, eikä liene sattumaa, että Uudessa testamentissa ainoast...
OpetusAnniina Jakonen Yhdysvalloissa tehtiin eläinkoe, jossa tutkittiin hiirten motivaatiota ja kestävyyttä eri olosuhteissa. Aluksi hiiret jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän hiiret laite...
OpetusLeevi Launonen Seurakunnan täti ihmettelee uskovia nuoria, jotka ovat laittaneet kasvoihinsa lävistyksiä ja käsivarsiinsa näyttäviä tatuointeja. Yläkoululainen kertoo kotona, että Setan edust...
OpetusMarko Halttunen Habakukin tunnuslause näkyy myös apostoli Paavalin julistuksessa Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa: ”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itse...
OpetusRick Warren Pauli Parkkinen avasi Länsirannan seurakunnan kirkkoneuvoston kuukausikokouksen täsmälleen klo 19. ”Meillä on tänään pitkä asialista, joten on parasta, että aloitamme heti”, Pauli...
OpetusMatti Niemelä Herätyskristillisenä liikkeenä helluntailaisuutta kutsutaan toisinaan kokemus- tai ratkaisukristillisyydeksi. Helluntailiikkeessä korostetaan omakohtaista us...
OpetusAnniina Jakonen Vuorisaarnassaan Jeesus kehottaa omiaan kokoamaan aarteita taivaaseen.1 Raamattu muistuttaa myös sen arvioinnista, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaist...
OpetusDavid Petts Pyhän Hengen saamisen merkitys näkyy korostetusti siinä, että Paavali kysyy välittömästi Efesokseen saavuttuaan sieltä löytämiltään opetuslapsilta: Saitteko Pyhän Hengen, kun tuli...
OpetusNiilo Närhi Danielin kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäiset kuusi lukua sisältävät enimmäkseen Danielin ja hänen kolmen toverinsa kokemuksia. Luvut 6–12 sisältävät apokalyptisia näkyjä ja...
OpetusKlaus Korhonen Vanhan liiton aikana siunaamiseen liittyi usein profeetallinen ulottuvuus. Siunaaja lausui sanoja, jotka olivat merkityksellisiä siunattavan henkilön tai kokonaisen...
OpetusAri-Pekka Niemelä Kuten olemme huomanneet, raha on välttämätön osa luomisjärjestykseen kuuluvan tehtävämme toteuttamista. Rahan avulla voimme luoda k...
OpetusNiilo Närhi Danielin kirjan kertomukset pakkosiirtolaisiksi joutuneiden nuorten juutalaispoikien rohkeudesta ovat puhutelleet ja innoittaneet Herraan turvaavia säilyttämään uskollisuutensa Ju...
OpetusJuhani Karvinen Ihmiskunnan kulttuuripiirit ovat täynnä erilaisia jumalia. Esimerkiksi hindulaisuudessa jumalia tiedetään olevan miljoonittain. Maailmassa on kuitenkin olemassa kolme yk...
OpetusValtter Luoto Kun Jeesusta tultiin vangitsemaan Kidronin puron toisella puolella olevasta puutarhasta, missä hän juuri tuolloin oleskeli opetuslastensa kanssa, ei Jeesus paennut,...
OpetusJouko Ruohomäki Rukous on uhraamisen ohella vanhin jumalanpalveluksen muoto. Rukous on edelleen olennainen osa sekä yksilöllistä että yhteisöllistä jumalan...
OpetusElina Rautio Kirjailija ja kirjallisuuden tutkija C.S. Lewis kertoo teoksessaan Ilon yllättämä (Kirjapaja 2013) uskoontulostaan. Hän kuvaa prosessia Jumalan väsytystaisteluksi, jossa ”Suuri K...
OpetusPetri Mäkilä Ennen vanhaan käytettiin paljon niin sanottuja mannalappuja, joissa oli jokin raamatunlause. Lappuja poimittiin niitä täynnä olleesta astiasta. Väheksymättä yhtään lukijan mahdol...
OpetusAnniina Jakonen Muutaman viime vuoden aikana meille on tullut valitettavan tutuksi koko maailmaa koskettava uhka, jota tuskin kukaan olisi toivonut. Ympärillämme tuntuu olevan jatkuvaa levott...
OpetusMarko Halttunen Hesekielin aikainen suurvalta Babylon kuningas Nebukadnessarin johdolla oli aloittanut aggressiivisen laajentumispolitiikkansa kohti länttä. Se oli tehnyt ensimmäisen hyökkäyk...
OpetusElina Rautio ”Uuvuttaa. Mikään ei innosta. Tunnen itseni tarpeettomaksi marionetiksi, jonka tekemisillä ei ole mitään vaikutusta muihin ihmisiin. Silti täytyy vain painaa eteenpäin, koska eva...
OpetusJanne Saarela Pietaria ei tunnettu alun perin Pietarina, vaan hän sai syntymänimekseen tuon ajan suosituimman juutalaisen miehen nimen, Simon. Myöhemmin Jeesus antoi hänelle aramean...
OpetusRisto Kauppinen Pelastus on uskosta1; pelastus on parannuksen kautta2; pelastus on tunnustuksen kautta3; pelastus on uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta4; pelastus...
Ne raamatulliset esimerkit paastosta, jotka ovat tutuimpia, tuntuvat nostavan paaston riman korkeuksiin, joihin on mahdotonta yltää. Jeesus oli syömättä neljäkymme...
OpetusNapoleon osoitti kerran Kiinan karttaa ja totesi: ”Siinä on nukkuva jättiläinen. Jos se joskus herää, sitä ei pysäytä mikään.” Näin on myös seurakunnan kohdalla.
OpetusJoulun ja kaamoksen keskellä valot ilahduttavat ihmisten mieliä. Tunnelmaa ovat luomassa kuusen kynttilät, ikkunoissa ja talojen seinillä roikkuvat värivalot ja tietysti perinteiset kyn...
OpetusHalu tietää tulevaisuus on yleisinhimillinen. Esimerkiksi assyrialaiseen, noin vuodelta 2800 ekr. peräisin olevaan savitauluun on kaiverrettu sanat: ”Meidän maamme rappeutuu nä...
Opetus”Jalat pidän mullassa maailman, katseellani taivasta tavoitan –– ”, laulaa Pekka Simojoki laulussaan Kahden maan kansalainen. Laulun sanat kuvaavat hyvin kristity...
OpetusJumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus. Se ei ole vain yksi toimintamuoto toisten joukossa vaan pikemminkin sydän, josta virtaa uutta voimaa koko seurakunnan elämään. ...
OpetusIhminen tekee joka päivä tuhansia valintoja. Eri lähteiden mukaan päivittäisten päätösten määrä vaihtelee muutamasta tuhannesta aina 35 000:een saakka. Pelkästään ruokaa k...
OpetusUskova elää tässä ajassa katsellen kolmeen suuntaan – taaksepäin
menneeseen, eteenpäin tulevaisuuteen ja näkymättömään maailmaan, jonka
kautta Jumala hallitsee.
OpetusMies tuli uskoon herätyskokouksessa, jossa puhuja kehotti valvomaan lakkaamatta. Kolmen päivän päästä mies käveli saarnaajan juttusille ja sanoi, ettei hänestä olisi...
OpetusNykyisin ei taida olla kovinkaan muodikasta puhua uskoville vastoinkäymisten kestämisestä ja yleensä kestämisestä loppuun asti. Raamatussa...
OpetusJumalan Henki, Pyhä Henki, on ollut mukana kaikessa Jumalan toiminnassa. Luomistapahtumassa ”Jumalan henki liikkui vetten päällä”.1 Sen jälkeen lähti liikkeelle Jumalan luova sana. I...