Helluntailiikkeen kehitysyhteistyönpioneerit ovat poissa

Pääministeri Kalevi Sorsa, Kalevi Helimäki (keskellä) ja Pauli Rantanen neuvottelevat valtioneuvoston kansliassa Homa Bayn lastenkodin rakentamisesta vuonna 1977. Kuva: Bengt Andersson
Pääministeri Kalevi Sorsa, Kalevi Helimäki (keskellä) ja Pauli Rantanen neuvottelevat valtioneuvoston kansliassa Homa Bayn lastenkodin rakentamisesta vuonna 1977. Kuva: Bengt Andersson
Kolmannen maailman ongelmat alkoivat näkyä suomalaisessa mediassa 1970-luvun alussa. Myös solidaarisuusliike aktivoitui silloin taistelemaan kehitysmaiden epäoikeudenmukaisuutta vastaan.

Maamme lähetysjärjestöt olivat tehneet jo vuosikymmeniä ruohonjuuritason työtä niin Afrikassa kuin Aasiassakin, ja siihen oli kuulunut osana sosiaalinen työ. Pelastussanoma oli kaikunut selkeänä, mutta sen lisäksi oli perustettu myös kouluja, orpokoteja ja klinikoita. Köyhien auttamista ja eriarvoisuuden murtamista oli pidetty luonnollisena osana lähetystyötä.

Myös helluntaiseurakunnissa syntyi uudenlaista halua toimia kehitysmaissa. Yhä useampi hyvän koulutuksen saanut ammatti-ihminen koki kutsua lähteä palvelemaan omalla ammattitaidollaan kehitysmaiden ihmisiä.

Valtion tukea vuodesta 1974

1970-luvun alkupuolella heräsi keskustelu siitä, olisiko myös lähetysjärjestöjen mahdollista saada valtion tukea sosiaaliseen työhön ja kehitysyhteistyöhankkeisiin. Helluntailaisetkin lähtivät mukaan selvitystyöhön, jonka seurauksena syntyi Lähetyksen Kehitysapu eli LKA. Siitä piti ensin tulla yhteiskristillinen järjestö, mutta lopulta se päätyi helluntailiikkeen omaksi kehitysyhteistyöjärjestöksi.

Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston apulaispäällikkönä toiminut Martti Ahtisaari  ehdotti vuonna 1973 lähetysjärjestöille, että ne tekisivät omat hanke-esityksensä valtionavun saamiseksi. Näin tapahtuikin, ja myös Suomen Vapaa Ulkolähetys ry (nykyisin Fida International) sai vuonna 1974 ensimmäisen valtionavustuksen. Vaikka avustussumma 46 000 markkaa oli varsin vaatimaton, se oli merkittävä päänavaus nyt jo yli 40 vuotta kestäneelle valtion tuelle ja yhteistyölle ulkoministeriön kanssa.

Martti Ahtisaari oli seurannut henkilökohtaisesti Suomen Lähetysseuran työtä Namibiassa ja todennut siihen liittyen: ”Lähetystyö on parasta kehitysyhteistyötä. Se jättää yhteiskuntiin pysyvän jäljen ja kehityksen siemenen. Kun ihmisissä herää tulevaisuuden toivo, he saavat todellisen motivaation kestäviin muutoksiin.”

Kolmen miehen tuloksellinen työ

Alusta alkaen helluntailiikkeessä ilmeni myös vahvaa periaatteellista vastustusta Lähetyksen Kehitysavun toimintaa kohtaan. LKA:n puuhamiehinä oli kuitenkin vahvoja seurakuntaihmisiä, kuten hiljattain edesmenneet, Helsingin Saalem-seurakuntaan kuuluneet ekonomi Kalevi Helimäki ja lääkäri Vilho Kivikangas. He vaikuttivat ratkaisevasti siihen, että avustustyö saatiin käyntiin ja helluntailiikkeen valtiosuhteet toimimaan. He eivät myöskään sortuneet siihen ”teologiseen kikkailuun”, jota esiintyi usein vastustajien joukossa.

Helimäen ja Kivikankaan lisäksi tässä yhteydessä on mainittava myös Pauli Rantanen, jolla oli merkittävä rooli LKA:n ja nykyisen Fidan kirpputoritoiminnan kehittämisessä. Alun perin tämä toiminta suunniteltiin kehitysyhteistyön omarahoitusosuuden keräämiseen, mutta kirpputoreilla on ollut myös tärkeä yhteiskunnallinen merkitys, ja ne ovat luoneet helluntailiikkeelle myönteistä imagoa.

Myöhemmin kirpputorit muutettiin Lähetystoreiksi, jolloin niiden tuottoja voitiin ohjata myös lähetystoimintoihin.

Helimäen, Kivikankaan ja Rantasen aktiivinen ja esimerkillinen toiminta herättää helluntailiikkeen keskuudessa monia lämpimiä muistoja. Ne saivat myös minut kirjoittamaan tämän artikkelin. Kalevi Helimäki rekrytoi minut ja vaimoni Tansaniaan vuonna 1989. Vilho Kivikankaan elämäkertateoksessa (Vilho Kivikangas & Leevi Launonen: Tohtori  Hyvätahto, Aikamedia 2014) on mielenkiintoisia kuvauksia siitä, kuinka helluntaiseurakunnissa pelättiin aluksi lähetystyön ohjautuvan valtion tuen myötä väärille raiteille. Näitä uhkakuvia on sittemmin nostettu esille aina näihin päiviin asti.

Nyt yli 40 vuoden jälkeen voidaan kuitenkin todeta, että helluntailiikkeen kehitysyhteistyö on tuottanut valtavasti tulosta. Se näkyy myös monien kohdemaiden seurakuntien vahvassa panostamisessa sosiaaliseen työhön. Tutkijoiden mukaan yksi helluntailiikkeen kasvun ja menestyksen syy onkin – Pyhän Hengen vaikutuksen lisäksi – sen vahva sosiaalinen työ erityisesti kehitysmaissa.

Näky ohjasi toimintaa

Siinä missä valtion kehitysyhteistyöhön antamat varat ovat olleet siunaus, ne ovat myös jakaneet mielipiteitä ja luoneet kateutta. Monet tahot helluntaiherätyksessä vastustivat LKA:n toimintaa, kun varoja ei voinut käyttää vapaasti julistustoimintaan vaan siihen tarkoitukseen, johon ne oli myönnetty. Monista kyseenalaistajistakin tuli kuitenkin kehitysyhteistyön tukijoita, heti kun heidän omaan työhönsä saatiin kehitysyhteistyövaroja.

Nyt kun on kulunut 43 vuotta ensimmäisen valtion avustuserän saamisesta, voidaan kysyä, mitä Suomen helluntailiikkeen lähetysjärjestö Fida olisi ilman sen kokonaisvaltaista toimintatapaa, johon kuuluu oleellisesti myös kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu. Osana kokonaisvaltaista lähetystyötä Fida on rakentanut myös alkuseurakunnan mallin mukaista teologista ajattelu- ja toimintatapaa lähetyskentillä.

Kalevi Helimäki, Vilho Kivikangas ja Pauli Rantanen ymmärsivät kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun merkityksen ja mahdollisuudet osana lähetystyötä. Heidän näkyään arvosteltiin, ja monien vastustajien argumentiksi nousi väite: LKA on liian kaukana lähetystyön ytimestä. Miesten määrätietoinen näky kantoi kuitenkin ryöpytyksen läpi ja ohjasi toimintaa itse asian keskipisteeseen.

Lähetyksen Kehitysavun aloittaman työn tuloksena voidaan puhua sadoista tuhansista köyhistä ja syrjäytyneistä, jotka ovat saaneet elämäänsä kokonaisvaltaisen avun, sekä sadoista seurakunnista, joiden työ on vahvistunut toiminnallisesti. Tämä suuri joukko on kiitollinen Fidan ja LKA:n panoksesta, samalla kun Suomen helluntailiikkeessä vielä joku pohtii, onko köyhien auttaminen tarpeeksi hengellistä.

Tulokselliset vuosikymmenet ovat merkittävä todistus asian oikeutuksesta – samoin kutsumuksesta, uskollisuudesta ja sitoutumisesta. Nämä kolme miestä – Kalevi Helimäki,  Vilho Rantanen ja Pauli Rantanen – jättivät hienon esimerkin siitä, miten yksittäisestä kahvikampanjasta noustiin kansainvälisesti arvostetuksi avustusjärjestöksi. Ehkä LKA heidän johdollaan ohjasikin helluntailiikkeen lähetystyön painopisteen itse asiaan.

Meille, heidän työnsä seuraajille, nouseekin uusi haaste: Mistä nyt löytyvät seurakunnissamme ne uudet innostujat, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja nousta toteuttamaan Jumalalta saamaansa näkyä ihmisten mielipiteistä välittämättä?


Olli Pitkänen

Kirjoittaja on työskennellyt aiemmin Fida Internationalin kehitysyhteistyön ohjelmapäällikkönä ja toimii nykyisin Kirkon Ulkomaanavun (KUA) alueellisena ohjelmapäällikkönä Lähi-idässä.



3/2017

UutisetPoikkikristillisyydessä arvostetaan yhteisöllisyyttä, kunhan se on yksilön valinta.
PääkirjoitusReformaation merkkivuonna ja alkavalla kristittyjen ykseyden ekumeenisella rukousviikolla huomion kohteeksi nousevat kirkkojen väliset suhteet. Aihe tulee herättämään tänä vuonna tavallista enemmän ke...
MuutKirkon yhteisvastuukeräyksen tuotto on laskenut kolmena vuonna peräkkäin. Kotimaalehden joulukuussa haastatteleman keräysjohtaja Tapio Pajusen mukaan keskeisenä syynä on käteisen rahan käytön vähentym...
UutisetMuutaman seurakuntayhdistyksen lienee pian lähetettävä oikaisupyyntö rekisteriviranomaiselle.
UutisetPaukkupakkanen lisäsi jännitystä konserttien odotukseen.
UutisetPiispa Irja Askola on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle marraskuussa. Askola aloitti Helsingin piispana kuusi vuotta sitten vuonna 2010. Hän täyttää ensi vuonna 65 vuotta.

Mediassa on jo arvuutel...
UutisetVanhoillislestadiolainen liike hyödyntää ensi kesänä Ison Kirjan 60 hehtaarin aluetta suurjuhliaan varten. Alueelle nousevat 20.–23. heinäkuuta Jämsän Kristillisen Kansanopiston Opistoseurat, jotka ke...
UutisetEnemmistö suomalaisista suhtautuu myönteisesti tai neutraalisti helluntaiseurakuntien kokoontumistiloihin Kirkon tutkimuskeskuksen nelivuotiskertomuksen yhteydessä julkaistun tutkimuksen mukaan.
...
UutisetNuori perheenäiti innosti seurakuntalaiset lukemaan Sanaa.
UutisetSuorista rukouslähetyksistä on tullut kristillisten kanavien kärkisisältöä.
UutisetKansanedustaja Päivi Räsänen käsitteli kirkon, kristinuskon ja vallan suhteita puhuessaan teologisilla opintopäivillä. Tapahtuman yleisteemana oli ”Uskonpuhdistus tänään”, ja se järjestettiin Kauniais...
UutisetIso Kirja ja Paimen Plus -lehti järjestävät helluntaiseurakuntien vastuunkantajille laivamatkan Euroopan Helluntaiyhteisön (PEF) johtajuuskonferenssiin 7.–10.3.2017.

Konferenssi pidetään Tukhol...
UutisetItalian Evankelinen Allianssi (IEA) on vedonnut voimakkaasti maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden asiallisen kohtelun puolesta.

Julkaisemassaan kannanotossa IEA kertoo kunnioittavansa Italian...
UutisetJerusalemin Pyhän haudan kirkossa sijaitsevan Jeesuksen haudan avaaminen ja sen myötä paljastunut haudan sisus olivat raamatullisen arkeologian merkittävin yksittäinen tapahtuma vuonna 2016, arvioi al...
UutisetKiinan valtion kontrolloimassa protestanttisessa Kolme itse -kirkossa on menossa voimakas herätys, kristillinen CBN-kanava raportoi.

Monissa Kolme itse -seurakunnissa uskovat kokevat Pyhän Heng...
UutisetUskovien tulisi varmistua siitä, että he eivät levitä sosiaalisessa mediassa valheellisia tai tekaistuja uutisia, amerikkalainen kirjailija-pastori ja blogisti Karl Vaters toteaa The Christianity Toda...
MielipideHyvä Sanoma ry:n itsenäisyyden juhlavuoden lehtikampanjaan on vastannut myönteisesti noin puolet Suomen helluntaiseurakunnista (RV 1/2017). Nyt voisi kysyä, onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhj...
MielipideVastauksena Aapi Lonnakolle haluan selventää näkemystäni. En yritäkään todistaa tai kumota alkuräjähdysteoriaa tai evoluutioteoriaa. Haluan vain vahvistaa vertaisteni luottamusta myös tieteen sanomaan...
MielipideTapio Lehtonen kirjoitti alkuräjähdyksestä, evoluutioteoriasta ja luomiskertomuksesta tavalla, joka ei ole sopusoinnussa Raamatun eikä tieteenkään kanssa (RV 50/2016). Raamatun kertomusta ja evoluutio...
MuutIhmiskäsityksellä tarkoitetaan ihmistä koskevien tietojen, uskomusten ja arvostusten muodostamaa kokonaisuutta. Ihmiskäsitys on ollut eurooppalaisessa kulttuurissa pohdinnan kohteena jo Antiikin Kreik...
KolumniParhaillaan, 18.–25. tammikuuta, vietetään ekumeenista rukousviikkoa. Yhdessä rukoileminen sopiikin hyvin yhteiskristillisyyden harjoittamisen muodoksi. Monella on kokemuksia siitä, kuinka hiljentymin...
MuutJesajan ennustuksista avautuu Kristuskeskeinen tulevaisuuden kuva.
ArtikkelitReformaation eli uskonpuhdistuksen katsotaan käynnistyneen Martti Lutherin kuuluisista teeseistä vuonna 1517, vaikka jo sitä ennen oli noussut esille katolisen kirkon ylivaltaa vastustavia ryhmiä ja j...
PakinaMoni ikätoverini on traumatisoitunut lapsena elokuvasta Kuin varas yöllä. Itselläni ei ollut tilaisuutta nauttia kristillisestä kasvatuksesta tältä osin, mutta aikuisiällä jouduin tekemisiin ihan oike...
MuutUskoontullut iranilaismies haluaa olla nyt joka päivä Jumalan käytössä.
MuutEläköitynyt perheneuvoja Saara Kinnunen kirjoitti 100-vuotiaalle Suomelle (Kotimaa 1/17).

Koen itseni onnekkaaksi, kun olen saanut syntyä kansalaisenasi. Sadassa vuodessa olet noussut köyhästä...
PikavisiittiHyvinkääläispastori Jani Rossi on kuivan satakuntalaisen huumorin ystävä.
MuutOlivatko he liian kaukana lähetystyön ytimestä - vai sen keskipisteessä?
MuutKriittisimmin helluntailaisuuteen suhtautuvat kirkon lestadiolaiset työntekijät. Helluntaiherätyksen työntekijöistä vain puolet kuvailevat kirkkoa sanalla "kristillinen”.
MuutHiljaisia huokauksia, tuskaista taistelua, arkisia vastauksia ja kiireen tai jaksamisen kanssa kamppailua – mutta ennen muuta yhteyttä Jumalaan. Kaikkea tätä on rukous, sanovat Elina, Toni, Teuvo, Iid...
MuutNina Åströmin mielestä Raamatun lukeminen on kuin aarrekammiossa käymistä. Sieltä löytyy aina jotain uutta ammennettavaa.
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan