Parhaillaan, 18.–25. tammikuuta, vietetään ekumeenista rukousviikkoa. Yhdessä rukoileminen sopiikin hyvin yhteiskristillisyyden harjoittamisen muodoksi. Monella on kokemuksia siitä, kuinka hiljentyminen Herran kasvojen edessä eri kirkkoihin kuuluvien uskovien kesken synnyttää läheisyyttä ja kuinka kirkkokuntarajat sekä erottavat opinkohdat asettuvat – ainakin hetkellisesti – uuteen, ehkäpä oikeampaan mittakaavaan.
Kun oppi erottaa, rukous ja muu käytännöllinen hartaudenharjoitus yhdistävät, sanotaan.
Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita, etteikö kristillinen yhteys edellytä myös riittävää yksituumaisuutta opillisissa kysymyksissä. Uuden testamentin lehdiltä välittyy vahva kuva siitä, kuinka apostolit pitivät yhteyden välttämättömänä edellytyksenä samankaltaisia perusnäkemyksiä Jeesuksen herruudesta, Jumalan pelastavasta armosta, moraalista sekä luottamuksena ja rukouksena ilmenevästä henkilökohtaisesta jumalasuhteesta.
Jollekin nykyuskovalle näin pelkistetty ”oikeaoppisuuden tsekkauslista” on epäilemättä liian lyhyt, toiselle yhä liian pitkä. Kumpaan ryhmään me kuulumme? Voimmeko yhtyä Paavalin sanoihin: ”[Tervehdys] kaikille, jotka huutavat avuksi meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeä” (1. Kor. 1:2)?
Kuten alkuseurakunnan aikana, myös nykyään nämä yhteyden edellytykset kulminoituvat pohjimmiltaan siihen, miten henkilö suhtautuu apostolien opetukseen – siis Uutena testamenttina tuntemaamme kirjakokoelmaan. Mielenkiintoista on se, että ainakin tähän asti kristityt, jotka ovat kokoontuneet rukoilemaan yhdessä, ovat yleensä myös ajatelleet Uuden testamentin arvovallasta pääosin samalla tavalla. Lieneekö se erityissiunausta vai välttämätön hengellinen lainalaisuus?
Jokaisen oma kokemuspiiri on rajallinen, ja subjektiiviset kokemukset voivat synnyttää harhakuvia. Silti tuntuu, että viime vuonna eri kirkkoihin ja herätysliikkeisiin kuuluvien, Raamatun arvovaltaa korostavien kristittyjen yhteys vahvistui entisestään. Jos havainto on totta, siihen on varmasti osaltaan vaikuttanut yleisen yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttuminen yhä jälkikristillisemmäksi. Kehityksen myötä yhteiset, yhdistävät asiat tuntuvat yhä merkittävämmiltä ja erottavat vähemmän tärkeiltä.
Tämän vuoden isoihin päivämääriin lukeutuu 1. maaliskuuta, jolloin uuden avioliittolain on tarkoitus astua voimaan. Useimmat signaalit niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin viittaavat siihen, että päivämäärä tulee samalla merkitsemään perinteisen, raamatullisen avioliittonäkemyksen julkisen esillä pitämisen vaikeutumista. Siksi tulevien vuosien aikana tarvitaan pontevaa uskonnollisten yhteisöjen sanan- ja toimintavapauden puolustamista, ja se puolestaan edellyttää laaja-alaista yhteistyötä yli kirkkokunta- ja herätysliikerajojen.
Tässä on yksi aihe myös yhteisiin rukoustilanteisiin – vaikkapa jo nyt ekumeenisella rukousviikolla.
Samalla kun kirkkokuntien väliset raja-aidat ovat vihdoin terveellisellä tavalla madaltuneet, ekumeenisen yhdessä rukoilemisen ylle on noussut uusi varjo: se, että uskovat eivät enää rukoile niin paljon kuin ennen.
PääkirjoitusReformaation merkkivuonna ja alkavalla kristittyjen ykseyden ekumeenisella rukousviikolla huomion kohteeksi nousevat kirkkojen väliset suhteet. Aihe tulee herättämään tänä vuonna tavallista enemmän ke...
MuutKirkon yhteisvastuukeräyksen tuotto on laskenut kolmena vuonna peräkkäin. Kotimaalehden joulukuussa haastatteleman keräysjohtaja Tapio Pajusen mukaan keskeisenä syynä on käteisen rahan käytön vähentym...
UutisetPiispa Irja Askola on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle marraskuussa. Askola aloitti Helsingin piispana kuusi vuotta sitten vuonna 2010. Hän täyttää ensi vuonna 65 vuotta.
UutisetVanhoillislestadiolainen liike hyödyntää ensi kesänä Ison Kirjan 60 hehtaarin aluetta suurjuhliaan varten. Alueelle nousevat 20.–23. heinäkuuta Jämsän Kristillisen Kansanopiston Opistoseurat, jotka ke...
UutisetEnemmistö suomalaisista suhtautuu myönteisesti tai neutraalisti helluntaiseurakuntien kokoontumistiloihin Kirkon tutkimuskeskuksen nelivuotiskertomuksen yhteydessä julkaistun tutkimuksen mukaan. ...
UutisetKansanedustaja Päivi Räsänen käsitteli kirkon, kristinuskon ja vallan suhteita puhuessaan teologisilla opintopäivillä. Tapahtuman yleisteemana oli ”Uskonpuhdistus tänään”, ja se järjestettiin Kauniais...
UutisetIso Kirja ja Paimen Plus -lehti järjestävät helluntaiseurakuntien vastuunkantajille laivamatkan Euroopan Helluntaiyhteisön (PEF) johtajuuskonferenssiin 7.–10.3.2017.
UutisetJerusalemin Pyhän haudan kirkossa sijaitsevan Jeesuksen haudan avaaminen ja sen myötä paljastunut haudan sisus olivat raamatullisen arkeologian merkittävin yksittäinen tapahtuma vuonna 2016, arvioi al...
UutisetUskovien tulisi varmistua siitä, että he eivät levitä sosiaalisessa mediassa valheellisia tai tekaistuja uutisia, amerikkalainen kirjailija-pastori ja blogisti Karl Vaters toteaa The Christianity Toda...
MielipideHyvä Sanoma ry:n itsenäisyyden juhlavuoden lehtikampanjaan on vastannut myönteisesti noin puolet Suomen helluntaiseurakunnista (RV 1/2017). Nyt voisi kysyä, onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhj...
MielipideVastauksena Aapi Lonnakolle haluan selventää näkemystäni. En yritäkään todistaa tai kumota alkuräjähdysteoriaa tai evoluutioteoriaa. Haluan vain vahvistaa vertaisteni luottamusta myös tieteen sanomaan...
MielipideTapio Lehtonen kirjoitti alkuräjähdyksestä, evoluutioteoriasta ja luomiskertomuksesta tavalla, joka ei ole sopusoinnussa Raamatun eikä tieteenkään kanssa (RV 50/2016). Raamatun kertomusta ja evoluutio...
MuutIhmiskäsityksellä tarkoitetaan ihmistä koskevien tietojen, uskomusten ja arvostusten muodostamaa kokonaisuutta. Ihmiskäsitys on ollut eurooppalaisessa kulttuurissa pohdinnan kohteena jo Antiikin Kreik...
KolumniParhaillaan, 18.–25. tammikuuta, vietetään ekumeenista rukousviikkoa. Yhdessä rukoileminen sopiikin hyvin yhteiskristillisyyden harjoittamisen muodoksi. Monella on kokemuksia siitä, kuinka hiljentymin...
ArtikkelitReformaation eli uskonpuhdistuksen katsotaan käynnistyneen Martti Lutherin kuuluisista teeseistä vuonna 1517, vaikka jo sitä ennen oli noussut esille katolisen kirkon ylivaltaa vastustavia ryhmiä ja j...
PakinaMoni ikätoverini on traumatisoitunut lapsena elokuvasta Kuin varas yöllä. Itselläni ei ollut tilaisuutta nauttia kristillisestä kasvatuksesta tältä osin, mutta aikuisiällä jouduin tekemisiin ihan oike...
MuutKriittisimmin helluntailaisuuteen suhtautuvat kirkon lestadiolaiset työntekijät. Helluntaiherätyksen työntekijöistä vain puolet kuvailevat kirkkoa sanalla "kristillinen”.
MuutHiljaisia huokauksia, tuskaista taistelua, arkisia vastauksia ja kiireen tai jaksamisen kanssa kamppailua – mutta ennen muuta yhteyttä Jumalaan. Kaikkea tätä on rukous, sanovat Elina, Toni, Teuvo, Iid...