Heikkeneekö uskonnonvapaus? - Ainakin toistaiseksi Suomessa ja muualla Euroopassa kristityt saavat
harjoittaa uskoaan vapaasti, mutta asenneilmapiiri on kiristynyt
Minni Heinilä
Open Doorsin tammikuussa julkaisema World Watch -tutkimus kertoo karua kieltään maailman kristittyihin kohdistuvasta vainosta, joka on ennätyksellisellä tasolla. Yhä useampi kristitty elää pakolaisena, ja seurakunnat ovat yhä tiukemman valvonnan alla. Kristityt ovat vainotuin ryhmä maailmassa.
Mikä on tilanne Euroopassa ja Suomessa? Saako kristillistä uskoa yhä tunnustaa vapaasti?
– World Watch -tutkimuksessa kartoitetaan kristittyjen vainoa kaikissa maailman valtioissa ja pisteytetään maat vainon asteiden mukaan. Raportissa eritellään 50 maata, joissa tilanne on vakavin. Yksikään Euroopan maa ei ole tällä listalla, Open Doorsin ulkosuhteiden johtaja Miika Auvinen kertoo.
– Vaikka Euroopassa tapahtuu silloin tällöin yksittäisiä terroritekoja ja suvaitsemattomuus ja syrjintä kristittyjä kohtaan on kasvanut, niin toistaiseksi maanosassamme on mahdollisuus elää vapaasti kristittynä.
Ensin on epäluuloja tiettyä ihmistä tai ihmisryhmää kohtaan.
Auvisen mukaan ei kuitenkaan ole poissuljettua, etteivätkö Euroopan maat Suomi mukaan lukien voisi tulevaisuudessa ajautua tilanteeseen, jossa kristityt kokisivat vainoa siinä määrin, että Euroopan maita nousisi World Watch -listalle.
– Esimerkiksi nyt käynnissä oleva Päivi Räsäsen oikeudenkäynti osoittaa, että sanan- ja uskonnonvapaus on uhattuna Suomessa, Auvinen toteaa.
Hän toimii myös Evankelisen Allianssin alaisuudessa olevan Kristittyjen ihmisoikeusryhmän (KRIO) puheenjohtajana. KRIO julkaisi viime vuonna julkilausuman, jossa se esitti huolensa sanan- ja uskonnonvapauteen kohdistuvasta uhkasta.
– Räsäsen tapauksen ratkaisu näyttää suuntaa siitä, miten sanan- ja uskonnonvapautta tulkitaan jatkossa Euroopassa. Jos Räsänen tuomitaan, se ei ole tappio vain kristinuskolle vaan myös demokratialle ja ihmisoikeuksille ja voi heikentää uskonnonvapautta.
Se, että vielä on vapaus toimia kristittynä,
tuo mukanaan vastuun.
Kristittyjen kokema vaino jaetaan World Watch -tutkimuksessa väkivaltaan ja painostukseen. Painostusta tarkastellaan sen kautta, minkälainen on kristittyjen vapaus uskoa yksilönä, perheessä, yhteisössä ja yhteiskunnassa sekä vapaus kokoontua yhteen seurakuntana.
Auvinen näkee, että vaino syntyy vähitellen kehityskulun kautta, jossa on havaittavissa toisiaan seuraavia vaiheita.
– Ensin on epäluuloja tiettyä ihmistä tai ihmisryhmää kohtaan. Sitten aletaan muokata mielipiteitä toistamalla valheellista viestiä. Vähitellen syntyy joukkoliike, jossa ei enää uskalleta kyseenalaistaa enemmistön näkemyksiä. Kun vainon kohteena oleva ryhmä on leimattu ei-toivotuksi, sen ihmisarvo ikään kuin viedään ja väkivalta katsotaan oikeutetuksi, Auvinen kuvaa.
– Stefanoksen kivittäminen Raamatussa on pienoiskuva vainon kehittymisestä. Häntä syyttävät juutalaiset värväsivät miehiä kertomaan valheita eteenpäin, ja lopulta Stefanosta vastaan syntyi kansanliike, jota kukaan ei uskaltanut pysäyttää.
Arkihavaintojen mukaan Suomessakin saattaa joutua kokemaan lievää painostusta, etenkin silloin, jos pitää aktiivisesti esillä kristillisiä näkemyksiä. Auvinen muistuttaa, että tämä on raamatullista.
– Toisessa timoteuskirjeessä sanotaan, että ”vainon kohteeksi joutuvat kaikki ne, jotka haluavat elää hurskaasti Kristuksen Jeesuksen omina”. Vastustusta ei pidä pelätä, mutta on hyvä olla hereillä – ei peläten vaan Kristuksen antamasta rauhasta käsin.
Auvinen näkee lisääntyvän vainon kertovan lopunajoista mutta muistuttaa, ettei kukaan voi tietää tarkalleen, milloin Raamatun ennustukset toteutuvat.
– Itse pyrin elämään aina kuin viimeistä päivää. Vielä tänään on toivoa ja mahdollisuus tehdä hyvää.
Parhaiten uskonnon- ja sananvapauden säilymiseen voi vaikuttaa rukoilemalla ja puolustamalla ihmisoikeuksia.
– On hyvä muistaa, että syrjintä vakaumuksen tai mielipiteen vuoksi on laissa kiellettyä. Meillä on lupa puolustaa oikeuksiamme, ja meidän tulee toimia kunnioittavasti toisinajattelevia kohtaan ja pyrkiä rakentavaan keskusteluun, Auvinen sanoo.
– Se, että vielä on vapaus toimia kristittynä, tuo mukanaan vastuun. Tehtävämme on kertoa evankeliumia ja tukea vainottuja kristittyjä rukouksin ja taloudellisesti. Vaikka emme pysty muuttamaan koko maailmaa, voimme muuttaa yhden ihmisen koko maailman.
"Ei tule taipua painostuksen alla"
Eläkkeellä olevana rehtorina olen seurannut huolestuneena sukupuoli- ja seksuaaliopetuksen muutosta. Oman työurani aikana oli selvää, että sukupuolia on vain kaksi, ja kristinuskoa sai pitää esillä kouluissa.
Olen kirjoittanut aiheesta mielipidetekstejä maakuntalehtiin ja tehnyt aloitteita kaupunginvaltuustoon. Kerran aloitettani käsiteltiin Iltalehdessä asti. Sain kuraa niskaan, ja osa kommenteista oli ala-arvoisia. Toisaalta sain myös kannustusta ja rohkaisua.
Vastustus ei haittaa minua, vaan ajattelen sen kuuluvan ”luontaisetuihin” Jumalan työssä. Totuus saa minut toimimaan, ja olen valmis taistelemaan sen puolesta.
Raimo (nimi muutettu)
- -
Toimin kaupunginvaltuutettuna. Minut oli kutsuttu osallistujaksi yhdenvertaisuustoimikunnan paneelikeskusteluun, mutta puheenjohtaja yllättäen peruikin kutsun. Syy oli se, että olin eräässä asiassa jättänyt eriävän mielipiteen, joka ei ollut ”Seta-normatiivinen”.
Puheenjohtaja perusteli kutsun perumista yhdenvertaisuuslailla, vaikka itse asiassa lain mukaan minua ei olisi saanut syrjiä mielipiteeni vuoksi. En alistunut tilanteeseen vaan vein asian eteenpäin, ja lopulta pääsin paneeliin.
Kristittyjen ei tule taipua painostuksen alla. Paavalikaan ei suostunut siihen, että hänen oikeuksiaan riistettiin. Kun uskallamme puolustaa oikeuksiamme, emme menetä niitä niin helposti. Meidän tulisi olla se vastavoima, jota tässä ajassa tarvitaan.
Mika
- -
Työssäni pastorina olen kokenut painostusta erityisesti, kun olen julkaissut somessa hartauksia tai muita hengellisiä kirjoituksia. Kun julkaisin Päivi Räsäsen tapaukseen liittyviä pohdintojani, joku oli ilmiantanut tekstini ja Facebook lähetti minulle varoituksen. Olen saanut myös vihapostia tuntemattomilta. Joskus siitä alkanut keskustelu on päättynyt myönteisesti.
Sananvapaus on selvästi kaventunut, ja täytyy miettiä entistä tarkemmin, miten asiansa sanoo. Minua rohkaisee seurakuntalaisten tuki ja se, että kaiken keskellä näen Jumalan toimivan. Paras tapa valmistautua vainoon on pitää jumalasuhde elävänä ja tukiverkot vahvoina.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...