Ulkoista ja sisäistä ei voi erottaa toisistaan

Herätysliikkeessämme tarvitaan kulttuuristen ilmiöiden takana olevien vaikuttimien tuntemista, Vesa Kallinen kommentoi nuorisotyöstä ja -musiikista käytyä keskustelua. Kuvituskuva: Shutterstock
Herätysliikkeessämme tarvitaan kulttuuristen ilmiöiden takana olevien vaikuttimien tuntemista, Vesa Kallinen kommentoi nuorisotyöstä ja -musiikista käytyä keskustelua. Kuvituskuva: Shutterstock
Ristin Voitossa (RV 46/2015) julkaistu haastatteluni, jossa siteerattiin joitakin pamflettini keskeisiä kohtia, on herättänyt vilkkaan keskustelun. Joidenkin mielestä nuorisotyöhön liittyvä keskustelunavaus oli ajankohtainen. Toisten mielestä kannanotto oli aiheeton ja loukkaava. Vaikka keskustelussa on jo tullut esille monta tärkeää näkökulmaa, kommentoin sitä vielä joillakin ajatuksilla.

Elli Meklinin kirjoitus (RV 48/2015) tiivistää hyvin sen kritiikin, jota on osoitettu kannanottoani kohtaan. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden tarkastella niitä laajempia asiayhteyksiä, jotka kannanotossa mainittujen ilmiöiden taustalla vaikuttavat, kuten myös sitä tapaa, jolla kyseisiä asioita helluntaiherätyksessä myydään. Keskityn siksi kommentoimaan joitakin Meklinin esittämiä argumentteja.

Meklin antaa ymmärtää, että allekirjoittanut arvioi kristillistä nuorisotyötä, kuten fanikulttuuria, kielenkäyttöä ja artistien ulkonäköä, alkuperäiselle kristillisyydelle vierain arvoin ja menetelmin kiinnittämällä huomion ulkoisiin asioihin. Kristinuskon syntysijoilla sitä vastoin Meklinin mukaan ”huomio kiinnittyi ulkoisen sijasta sisimpään”.

Väite sisältää tietyn näennäisen totuuden, mutta se on kuitenkin puutteellinen. Toki kristinuskon syntyaikaan oli uskonnollista ajattelua, joka kiinnitti väärällä tavalla huomion ihmisen tekoihin ja ulkoiseen olemukseen. Sitä kutsutaan ulkokultaisuudeksi ja muotojumalisuudeksi. Mutta tässä ei ole kyse samasta asiasta.

Vaikka alkukristillisenä aikana tiedostettiin, että usko on sydämen asia, se ei tarkoittanut uskonelämän rajaamista vain uskovien sisäiseksi asiaksi. Usko ja kristillisyys vaikuttivat uskovan elämässä kokonaisvaltaisesti ja näkyivät varmasti myönteisellä tavalla myös hänen ulkoisessa olemuksessaan (Room. 12:2).

Toiseksi Meklinin väite siitä että ”tähtikulttuuri hyvine esikuvineen sopii kristillisyyteen”, kaipaa kommenttia. Populaari viihdeteollisuuden palveluksessa oleva nykyaikainen tähtikulttuuri on usein hyvin ihmiskeskeistä, pinnallista ja kosiskelevaa. Se edustaa kristillisyydelle vieraita arvoja ja ihanteita, jotka eivät erityisen hyvin sovellu kristillisille esikuville.

Mietin usein sitä, miksi valovoimaisimmat helluntaikulttuurin nuorille tarjoamat fanituksen kohteet ovat usein kristillisen viihde-elämän tähtiä ja artisteja. Toki artistitkin voivat olla hyviä esikuvia, mutta missä ovat esimerkiksi Äiti Teresat ja muut vastaavat kristillisyyden edustajat, jotka ovat antaneet elämänsä pyyteettömästi Jumalan käyttöön ja lähimmäisten palvelemiseen jääden usein itse varjoon? He tasapainottaisivat kokonaiskuvaa hengellisten esikuvien joukosta.

Myös nykypäivänä nuoret tarvitsevat esikuvia, jotka opettavat oman esimerkkinsä kautta samaa, mitä korkeimmasta esikuvastamme sanotaan: ”Ei hän huuda eikä korota ääntään, ei anna sen kuulua kaduilla” (Jes. 42:2). Hän on ”hiljainen ja nöyrä sydämeltä” (Matt. 11:29), eikä hänen kuninkuutensa ole tästä maailmasta (Joh. 18:36).

Kolmanneksi, Meklin edustaa mielestäni herätysliikkeessämme varsin yleistä ja valitettavan yksipuolista näkemystä kulttuurista. Pienikin kulttuurikriittisyys, jota sekulaari maailma kyllä harrastaa, leimataan helposti taantumuksellisuudeksi, jota tulee ajanmukaisuuden nimissä vastustaa.

Vaikka kristilliset arvot ilmenevät eri kulttuureissa, kuten Meklin toteaa, kulttuurissa näkyvät myös ei-kristilliset arvot ja ihanteet. Vielä nykyaikanakin on olemassa asioita, jotka ovat ”maailmasta” ja jotka löytävät ilmenemistapansa erilaisissa kulttuureissa. Tällaisia ovat esimerkiksi lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus (1. Joh. 2:16). Tätä maailmaa ei tulisi rakastaa eikä sen menoon mukautua.

Myös herätysliikkeessämme tarvitaan kulttuuristen ilmiöiden takana olevien vaikuttimien tuntemista sekä kykyä erottaa hyvä pahasta ja oikea väärästä. Vain tältä pohjalta voidaan ratkaista, mitkä erilaisista kulttuurisista toimintatavoista soveltuvat suoraan tai muunnettuna uskovan elämään ja seurakunnan missioon ja mitkä eivät. Se on osa toiminnan kontekstualisointia ja seurakunnan kutsumusta.

Lopuksi kertaan kannanottoni pääteesit, jotka Ison Kirjan maisteriopiskelija Veli-Pekka Haarala on ansiokkaasti tiivistänyt:

"1. Kallinen on huolissaan siitä, pitääkö Jeesuksen seuraamisen kannalta olennainen elementti eli kristillis-eettinen pohdinta pintansa tämän ajan keskellä. Tuleeko Jumalasta enemmän itsemme näköinen kuin toisinpäin? Mitä on opetuksemme keskiössä?

2. Kallinen on huolissaan siitä, että nuorisotyöllämme on riski ohjautua toimimaan vallitsevan kulutuskulttuurin ehdoilla ja kristillisen arvomaailman kustannuksella. Kulttuuri ei ole neutraali asia.

3. Kallinen kysyy, pyrimmekö ostamaan nuorisomassojen hyväksynnän viihteellistämisen kautta. Ongelmana hän näkee vallan siirtymisen esikuvilta nuorisomassoille (curling-vanhemmuus ja kidadults-ilmiö).

4. Kallinen kysyy, onko nuorisotyössämme havaittavissa edellä mainituista johtuvia narsistisen epidemian piirteitä. Tämän kulttuurisia oireita ovat muun muassa lisääntynyt materialismi, omien oikeuksien vaatiminen, julkinen väkivaltaviihde, aggressio, itsetehostus sekä yksilöllisyyden ja oman ainutlaatuisuuden ylikorostaminen. Pitäisikö pohtia sitä, miten helluntailiikkeen nuorisotyö voisi toimia vastakulttuurina näille ilmiöille?

Nämä ovat lyhyesti ne asiat, joita Kallinen haluaisi helluntailiikkeen pohtivan, koska sillä on tekemistä erityisesti sen kanssa, ”millaiseen Jumalaan uskomme ja millaista kristillisyyttä harjoitamme herätysliikkeessämme”.

Uskoisin, että näiden pointtien pohjalta on mahdollista lähteä keskustelemaan hyvässä hengessä – toki ainoastaan silloin, jos näiden asioiden pohtiminen nähdään ylipäätään tarpeelliseksi.


Vesa Kallinen
Isä ja käytännöllisen teologian jatko-opiskelija
Sipoo

Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan