Tarvitsemme näyn, jonka olemme menettäneet

Maallikko-sana tuli esille Ristin Voitossa vuonna 2013. Aikaisemmin en ole sitä huomannut ainakaan helluntailaisista puhuttaessa.

Kirkkoisä Klemens Aleksandrialainen käytti sanaa maallikko vuonna 195. Myöhemmin tuo  sana tuli esille kolmannella vuosisadalla, vaikka aluksi ”yleisen pappeuden” periaatetta pidettiin raamatullisena (1. Piet. 2:9).

Myös Pentti Puukko tarkastelee Kädenojennus-lehdessä (1/2004) samaa aihetta. Hän kirjoittaa: ”Sana maallikko sisältää tietynlaisen asiantuntemattomuuden, harrastajan leiman. Kun Jeesuksen eläessä ihmisiä pelastui, ei heitä jaettu maallikoihin ja pappeihin. Apostolit olivat lähes kaikki maallikoita vailla teologista koulutusta. Apostolisen ajan seurakunnat olivat seurakuntia, joissa uudestisyntyneet maallikot johtivat niitä. Uuden testamentin mukaan kaikki uskovat ovat ’pappeja’. Raamatun opetus uskovien yleisestä pappeudesta on selkeä.”

Miten tähän papin ja maallikon erotteluun on uskovien kielenkäytössä tultu? Sillä on pitkä historia.

Ensimmäisillä kristillisillä vuosisadoilla seurakunnat kasvoivat yleisen pappeuden seurauksena. Jeesus ei ohjannut omiaan virallisen teologian kursseille. Hän tiesi, ettei sillä tiellä saada voittoja. Jeesus tiesi paremman mahdollisuuden: opetuslapset olivat hänen koulussaan. Sen lisäksi apostolit tarvitsivat yliluonnollisen voitelun voittaakseen pimeyden voimien vallat. Kun Pyhä Henki laskeutui Jumalan kansan ylle, silloin alkoi tapahtua.

Tiedämme kirkkohistoriasta, että apostolien jälkeen seurakunta kasvoi. Ulkonainen oikeusjärjestys oli edelleen seurakunnalle vierasta, olihan seurakunnan hoito jätetty karismaattisten henkilöiden käsiin ilman mitään erityistä virkaa. Virkapappeus oli ensimmäisille kristityille tuntematon asia. Apostolit perustivat seurakuntia, ja profeetat vahvistivat niitä saarnan, rukouksen ja profetian avulla. Opettajat puolestaan antoivat uskoon tulleille kristillistä opetusta.

Alkukristillisyys ei siis rakentunut viran vaan karismojen varaan. Seurakuntien jumalanpalvelukset olivat rajoittamattoman karisman ilmenemistä. Vähitellen tilaisuudet kuitenkin saivat vaikutteita ja kiinteitä muotoja pakanuudesta ja juutalaisuudesta.

Aluksi jumalanpalveluksissa kehotuspuheen piti profeetta. Aikaa myöten puheenpito siirtyi seurakunnan virkamiehelle. Profeettojen kadotessa otettiin käyttöön liturgiat ja kaavat. Nykyisin kirkoilla on omat kaavansa ja myös helluntailaisilla omansa. Kirkkohistoria osoittaa, että Hengen välittömän vaikutuksen tilalle tulivat vähitellen kirkko-oikeus, vakinaiset virat sekä ulkoiset auktoriteetit ja kaavat. Näin uskovien yleinen pappeus siirtyi historiaan. Helluntaiherätyksen ensimmäisten vuosikymmenien aikana yleinen pappeus palasi taas voimaan. Herätys tempasi mukaansa erilaisia ihmisiä. Kirkko ja papisto yleensä vastustivat ”lahkolaisten” järjestämiä kokouksia, joissa puhujina olivat yleensä ”maallikot”. Heidän sisimmässään paloi kuitenkin Pyhän Hengen tuli. Monet ihmiset menivät kasteelle, mikä oli viimeinen pisara valtakirkon mielestä.

Helluntaiherätys otti käyttöön pastori-nimikkeen muutamia vuosi sitten. Ennen herätyskokouksissamme monet uskovat käyttivät puheenvuoroja kertoessaan Jumalan armoteoista omassa elämässään. Nykyisin heillä ei kai ole enää sanomista.

Tämä kansa tarvitsee todellisen hengellisen herätyksen. Mikään ulkonainen muutos seurakunnassa ei tuo toivottua tulosta hengellisessä mielessä. Ainoastaan syvä murtuminen Jumalan edessä saattaa muuttaa tilanteen.

Vuodesta 1994 lähtien olemme helluntaiherätyksenä taantuneet. Tulin itse uskoon vuonna 1956, ja kymmenien vuosien aikana totuimme siihen, että seurakuntamme kasvoivat ja uusia seurakuntia perustettiin. Nyt koko Suomen Siion taitaa olla tienhaarassa.

Helluntaiherätyksen alkuvaiheissa Azusa-kadulla saarnattiin viittä pääopetusta. Ne olivat uskon kautta vanhurskauttaminen, pyhittyminen, Pyhän Hengen kaste ja kielillä puhuminen, jumalallinen parantuminen sekä Kristuksen toinen tulemus ennen tuhatvuotisen valtakunnan alkua. Ehkäpä nämä samat lääkkeet voisivat parantaa nykyisin hengellisen näivetystautimme?

Jumala antoi 1900-luvun alussa koko maailmaa koskettaneen herätyksen. Ottakaamme  vanhat ”työkalut” uudelleen käyttöön. Annetaan muiden toimia kuten haluavat, mutta meidän tulee olla uskollisia näyllemme.

Raamattu kehottaa: ”Kylväkää itsellenne vanhurskauden kylvö. Raivatkaa itsellenne uudispelto, silloin kun on aika etsiä Herraa, kunnes hän tulee ja antaa sataa teille vanhurskautta.” (Hoos. 10:12.) Nyt tarvitaan tällaisia uudisraivaajia!


Väinö Paananen
Jyväskylä

Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan