Onko keskustelukulttuurimme avoin vai suljettu?

Keskustelu on viestinnän kovaa ydintä. Sen kaksisuuntaisuus tekee siitä osallistujille rakentavan prosessin. Hyvässä keskustelussa on aina kaksisuuntainen ja vuorotteleva yhteys keskustelijoiden välillä.

Esimerkiksi auton ostoa suunnitellessa ystävykset voivat puhua eri automerkkien ominaisuuksista ja päivittää tietojaan niiden testituloksista ja käyttökokemuksista. Vuorovaikutteinen viestintä vaikuttaa molempien käsityksiin ja myös mahdolliseen ostokäyttäytymiseen. Esimerkiksi kirjoittajien omat ehdottomat Nissan ja Volvo-fanitukset saattavat pehmetä puolin ja toisin.

Hedelmällisen keskustelun edellytyksenä on se, että siihen osallistuvilla on avoin mieli ja siten myös kyky vastaanottaa omia käsityksiä haastavaa informaatiota. Tämä vaatii erilaisuuden ja toiseuden tunnustamista. Aitoon dialogiin kuuluu sen hyväksyminen, että keskustelukumppanilla voi olla erilaiset käsitykset ja perustelut, joiden varaan hänen identiteettinsä rakentuu.

Aina avoin ja kunnioittava dialogi ei kuitenkaan onnistu. Hyvänä esimerkkinä tästä on poliittinen keskustelu, silloin kun poliitikon persoonallinen identiteetti kietoutuu hänen tunnettuihin poliittisiin käsityksiinsä. Tästä seuraa, ettei hänen kantojaan kyetä avoimesti arvioimaan, vaan keskustelu henkilöityy ja vastaväitteet koetaan hyökkäyksenä omaa persoonaa ja identiteettiä vastaan.

Presidentti Urho Kekkosen pitkä ura maan johdossa loi tilanteen, jossa Kekkosen henkilö ja hänen politiikkansa – etenkin ulkopolitiikka ja niin sanottu Paasikiven-Kekkosen linja –  sulautuivat toisiinsa. Kekkosen persoonaa ei voinut arvioida arvioimatta myös hänen politiikkaansa. Ja vastaavasti hänen politiikkaansa ei voinut arvioida arvioimatta samalla Kekkosta itseään.

Helluntaiherätys on rakentunut Suomessa suurelta osin yksisuuntaisen viestinnän varaan. Evankeliumin sanomaa on välitetty ja totuutta julistettu liikkeen omilla ehdoilla, ja vuorovaikutus maailman kanssa on koettu ongelmallisena. Siksi aitoon ja avoimeen keskusteluun on ollut vaikea ryhtyä.

Tämä on siirtynyt myös helluntailiikkeen sisäiseen viestintään siten, että rakentavan ja avoimen keskustelun sijasta asioiden käsittely muuttuu nopeasti teologiseksi inttämiseksi, joka koetaan vielä hyvin henkilökohtaisesti. Kun on arvioinut helluntaiherätystä, on samalla arvioinut helluntailaista identiteettiä ja päinvastoin.

Esimerkkeinä tästä mainittakoon keskustelu Helluntaikirkosta, lopun aikoja koskevat eskatologiset kysymykset ja suhtautuminen Israeliin. Uusimpia vastaavia keskustelunaiheita ovat naisten asema seurakunnassa sekä suhtautuminen erilaisiin hengellisiin ilmiöihin Suomessa ja maailmalla.

Naisten asemasta käydyssä keskustelussa on juututtu kysymyksiin naisen roolista seurakunnan eri tehtävissä, kuten vanhimmistossa ja pastorina. Tätä keskustelua on käyty pääasiassa teologisin argumentein. Samalla on menetetty mahdollisuus käydä laajempaa keskustelua naisen asemasta muuttuvassa yhteiskunnassa ja myös hengellisessä toiminnassa yleisemmällä tasolla. Kysymys naisten kasvavasta asemasta yhteiskunnassa sekä siitä, miten sen tulisi näkyä seurakunnallisessa toiminnassa, on jäänyt taka-alalle.

Toinen ajankohtainen kysymys liittyy hengellisten ilmiöiden arviointiin ja siitä käytyyn keskusteluun. Syvällisemmän keskustelun sijasta keskiöön on noussut esimerkiksi pastori Patrick Tiaisen toiminta. Keskustelua tulisi kuitenkin käydä laajemmasta näkökulmasta käsin siten, että pohdittaisiin, mitä opittavaa meillä olisi helluntailiikkeen ulkopuolelta tulevista karismaattisista ilmiöistä. Olisi rohkeasti tutkittava sitä, miten muut ovat onnistuneet siinä, mitä me olemme helluntailiikkeessä yrittäneet saada aikaan kolmekymmentä vuotta.

Kysymys avoimesta ja suljetusta keskustelukulttuurista on ratkaisevassa asemassa, kun puhutaan uudesta herätyksen ajasta. Hengellinen herätys on käsitteenä aina aikaansa sidottu ilmiö. Herätyksellä tarkoitetaan tavallisesti tiettynä ajanjaksona tapahtuvaa poikkeuksellista hengellistä vaikutusta ja toimintaa. Tästä johtuen herätys on aina muodoiltaan aikaansa sidottu.

Ei kuitenkaan mitään uutta auringon alla. Esimerkiksi Ristin Voitto -lehden pääkirjoituksessa vuonna 1977 (RV 42/20.10.1977) pohdittiin maailmalla leviävää hengellistä liikehdintää seuraavasti: ”Viime vuosikymmeninä on kuitenkin tänne luterilaiseen Pohjolaankin levinnyt toisenlaista ´ilmaa ´. Sitä ovat olleet levittämässä mm. helluntaiherätys ja erikoisesti viime aikoina helluntaiherätyksen uusi aalto ns. karismaattinen herätys, joka on saanut jalansijaa jopa korkeakirkollisissa piireissäkin. Evankelista Kathryn Kuhlmanin toimintaa esittelevät kirjat ovat kertomillaan epäämättömillä ihmetapauksilla saaneet monet lukijat vakuuttumaan siitä, että Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti. Ovatpa jotkut innostuneet niinkin, että ovat ilman arvostelua hyväksyneet kaiken, mikä heille muka Jumalan Pyhän Hengen työnä on esitetty. He eivät ole muistaneet apostoli Paavalin neuvoa: ´Koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvään on.´

Aivan viime kuukausina ovat laajempaakin huomiota herättäneet veli Niilo Yli-Vainion kokoukset, joissa on rukoiltu apua tarvitsevien puolesta ja joissa monet ovat rukouksen aikana kaatuneet maahan, jotkut jopa saarnaa kuunnellessaankin. Nyt monet näistä kokouksista lukeneet ja kokouksissa mukana olleetkin kyselevät: Mitä tämä on ja miten tällaiseen pitäisi suhtautua?”

Herätyksen ongelmallisuus on siinä, että se syntyy aina aikansa viitekehyksessä ja muovaa siihen osallistuneiden käsityksiä Jumalan toiminnasta. Evankelista Hilja Aaltonen on todennut osuvasti: ”Herätyksen pahin vihollinen on aina edellinen herätys.”

Yksisuuntainen viestintä ja rajoittunut ”keskustelu” liittyvät kollektiiviseen helluntailaiseen identiteettiin. Vahva opillinen identiteetti voi olla keskustelun uhka, jos kysymyksiä ei kyetä tarkastelemaan objektiivisesti ilman omien kokemusten rajaavaa läsnäoloa. Ongelmaa pahentaa vielä se, ettei näitä yhteyksiä yleensä tiedosteta eikä usein halutakaan tiedostaa.

Olisikin tärkeää kysyä, mitkä ovat ne suuret linjat, jotka tekevät ihmisestä tunnustavan kristityn. Entä mitä on helluntailainen opillinen identiteetti? Miten se määritellään, ja mikä siinä on olennaista?

Nämä kysymykset ovat merkittäviä lähtökohtia, kun pyritään luomaan pohjaa hyvälle keskustelulle. Kristus-kalliolle rakennettu usko ja siitä kumpuava tietoisuus luovat turvallisen perustan, jolta käsin on hyvä tarkastella erilaisia opillisiakin kysymyksiä. Tällainen tarkastelu ei siis ole uhka vaan rakentavan yhteyden mahdollisuus.

Kyetäkseen vastaamaan tämän päivän haasteisiin helluntaiherätyksen on kyettävä vahvistamaan opillista identiteettiään ja rakentamaan avointa keskustelukulttuuria. Kehälliset ja keskeiset asiat tulisi erottaa paremmin toisistaan. Vuorovaikutteinen ja avoin herätysliike mahdollistaa ihmisten välisen kommunikaation. Vuorovaikutus onkin avain siihen, että kykenemme kohtaamaan tämän ajan ihmiset ja viemään heille sanoman Jeesuksesta.

Hyvä keskustelukulttuuri voi antaa helluntailiikkeelle avoimen äänen, joka kuuluu turvallisesti yksilöiden elämässä, yhteisöissä ja koko yhteiskunnassa. Parhaimmillaan se voisi tarkoittaa sitä, että ihmisten erilaisuus ja eri mielipiteet eivät enää ole uhka, vaan mahdollisuus.


Tommi Rimpeläinen
Pastori
Alajärven helluntaiseurakunta

Matti Lappalainen
Pastori
Kuusamon helluntaiseurakunta

Teema
51

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan