Onko keskustelukulttuurimme avoin vai suljettu?

Keskustelu on viestinnän kovaa ydintä. Sen kaksisuuntaisuus tekee siitä osallistujille rakentavan prosessin. Hyvässä keskustelussa on aina kaksisuuntainen ja vuorotteleva yhteys keskustelijoiden välillä.

Esimerkiksi auton ostoa suunnitellessa ystävykset voivat puhua eri automerkkien ominaisuuksista ja päivittää tietojaan niiden testituloksista ja käyttökokemuksista. Vuorovaikutteinen viestintä vaikuttaa molempien käsityksiin ja myös mahdolliseen ostokäyttäytymiseen. Esimerkiksi kirjoittajien omat ehdottomat Nissan ja Volvo-fanitukset saattavat pehmetä puolin ja toisin.

Hedelmällisen keskustelun edellytyksenä on se, että siihen osallistuvilla on avoin mieli ja siten myös kyky vastaanottaa omia käsityksiä haastavaa informaatiota. Tämä vaatii erilaisuuden ja toiseuden tunnustamista. Aitoon dialogiin kuuluu sen hyväksyminen, että keskustelukumppanilla voi olla erilaiset käsitykset ja perustelut, joiden varaan hänen identiteettinsä rakentuu.

Aina avoin ja kunnioittava dialogi ei kuitenkaan onnistu. Hyvänä esimerkkinä tästä on poliittinen keskustelu, silloin kun poliitikon persoonallinen identiteetti kietoutuu hänen tunnettuihin poliittisiin käsityksiinsä. Tästä seuraa, ettei hänen kantojaan kyetä avoimesti arvioimaan, vaan keskustelu henkilöityy ja vastaväitteet koetaan hyökkäyksenä omaa persoonaa ja identiteettiä vastaan.

Presidentti Urho Kekkosen pitkä ura maan johdossa loi tilanteen, jossa Kekkosen henkilö ja hänen politiikkansa – etenkin ulkopolitiikka ja niin sanottu Paasikiven-Kekkosen linja –  sulautuivat toisiinsa. Kekkosen persoonaa ei voinut arvioida arvioimatta myös hänen politiikkaansa. Ja vastaavasti hänen politiikkaansa ei voinut arvioida arvioimatta samalla Kekkosta itseään.

Helluntaiherätys on rakentunut Suomessa suurelta osin yksisuuntaisen viestinnän varaan. Evankeliumin sanomaa on välitetty ja totuutta julistettu liikkeen omilla ehdoilla, ja vuorovaikutus maailman kanssa on koettu ongelmallisena. Siksi aitoon ja avoimeen keskusteluun on ollut vaikea ryhtyä.

Tämä on siirtynyt myös helluntailiikkeen sisäiseen viestintään siten, että rakentavan ja avoimen keskustelun sijasta asioiden käsittely muuttuu nopeasti teologiseksi inttämiseksi, joka koetaan vielä hyvin henkilökohtaisesti. Kun on arvioinut helluntaiherätystä, on samalla arvioinut helluntailaista identiteettiä ja päinvastoin.

Esimerkkeinä tästä mainittakoon keskustelu Helluntaikirkosta, lopun aikoja koskevat eskatologiset kysymykset ja suhtautuminen Israeliin. Uusimpia vastaavia keskustelunaiheita ovat naisten asema seurakunnassa sekä suhtautuminen erilaisiin hengellisiin ilmiöihin Suomessa ja maailmalla.

Naisten asemasta käydyssä keskustelussa on juututtu kysymyksiin naisen roolista seurakunnan eri tehtävissä, kuten vanhimmistossa ja pastorina. Tätä keskustelua on käyty pääasiassa teologisin argumentein. Samalla on menetetty mahdollisuus käydä laajempaa keskustelua naisen asemasta muuttuvassa yhteiskunnassa ja myös hengellisessä toiminnassa yleisemmällä tasolla. Kysymys naisten kasvavasta asemasta yhteiskunnassa sekä siitä, miten sen tulisi näkyä seurakunnallisessa toiminnassa, on jäänyt taka-alalle.

Toinen ajankohtainen kysymys liittyy hengellisten ilmiöiden arviointiin ja siitä käytyyn keskusteluun. Syvällisemmän keskustelun sijasta keskiöön on noussut esimerkiksi pastori Patrick Tiaisen toiminta. Keskustelua tulisi kuitenkin käydä laajemmasta näkökulmasta käsin siten, että pohdittaisiin, mitä opittavaa meillä olisi helluntailiikkeen ulkopuolelta tulevista karismaattisista ilmiöistä. Olisi rohkeasti tutkittava sitä, miten muut ovat onnistuneet siinä, mitä me olemme helluntailiikkeessä yrittäneet saada aikaan kolmekymmentä vuotta.

Kysymys avoimesta ja suljetusta keskustelukulttuurista on ratkaisevassa asemassa, kun puhutaan uudesta herätyksen ajasta. Hengellinen herätys on käsitteenä aina aikaansa sidottu ilmiö. Herätyksellä tarkoitetaan tavallisesti tiettynä ajanjaksona tapahtuvaa poikkeuksellista hengellistä vaikutusta ja toimintaa. Tästä johtuen herätys on aina muodoiltaan aikaansa sidottu.

Ei kuitenkaan mitään uutta auringon alla. Esimerkiksi Ristin Voitto -lehden pääkirjoituksessa vuonna 1977 (RV 42/20.10.1977) pohdittiin maailmalla leviävää hengellistä liikehdintää seuraavasti: ”Viime vuosikymmeninä on kuitenkin tänne luterilaiseen Pohjolaankin levinnyt toisenlaista ´ilmaa ´. Sitä ovat olleet levittämässä mm. helluntaiherätys ja erikoisesti viime aikoina helluntaiherätyksen uusi aalto ns. karismaattinen herätys, joka on saanut jalansijaa jopa korkeakirkollisissa piireissäkin. Evankelista Kathryn Kuhlmanin toimintaa esittelevät kirjat ovat kertomillaan epäämättömillä ihmetapauksilla saaneet monet lukijat vakuuttumaan siitä, että Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti. Ovatpa jotkut innostuneet niinkin, että ovat ilman arvostelua hyväksyneet kaiken, mikä heille muka Jumalan Pyhän Hengen työnä on esitetty. He eivät ole muistaneet apostoli Paavalin neuvoa: ´Koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvään on.´

Aivan viime kuukausina ovat laajempaakin huomiota herättäneet veli Niilo Yli-Vainion kokoukset, joissa on rukoiltu apua tarvitsevien puolesta ja joissa monet ovat rukouksen aikana kaatuneet maahan, jotkut jopa saarnaa kuunnellessaankin. Nyt monet näistä kokouksista lukeneet ja kokouksissa mukana olleetkin kyselevät: Mitä tämä on ja miten tällaiseen pitäisi suhtautua?”

Herätyksen ongelmallisuus on siinä, että se syntyy aina aikansa viitekehyksessä ja muovaa siihen osallistuneiden käsityksiä Jumalan toiminnasta. Evankelista Hilja Aaltonen on todennut osuvasti: ”Herätyksen pahin vihollinen on aina edellinen herätys.”

Yksisuuntainen viestintä ja rajoittunut ”keskustelu” liittyvät kollektiiviseen helluntailaiseen identiteettiin. Vahva opillinen identiteetti voi olla keskustelun uhka, jos kysymyksiä ei kyetä tarkastelemaan objektiivisesti ilman omien kokemusten rajaavaa läsnäoloa. Ongelmaa pahentaa vielä se, ettei näitä yhteyksiä yleensä tiedosteta eikä usein halutakaan tiedostaa.

Olisikin tärkeää kysyä, mitkä ovat ne suuret linjat, jotka tekevät ihmisestä tunnustavan kristityn. Entä mitä on helluntailainen opillinen identiteetti? Miten se määritellään, ja mikä siinä on olennaista?

Nämä kysymykset ovat merkittäviä lähtökohtia, kun pyritään luomaan pohjaa hyvälle keskustelulle. Kristus-kalliolle rakennettu usko ja siitä kumpuava tietoisuus luovat turvallisen perustan, jolta käsin on hyvä tarkastella erilaisia opillisiakin kysymyksiä. Tällainen tarkastelu ei siis ole uhka vaan rakentavan yhteyden mahdollisuus.

Kyetäkseen vastaamaan tämän päivän haasteisiin helluntaiherätyksen on kyettävä vahvistamaan opillista identiteettiään ja rakentamaan avointa keskustelukulttuuria. Kehälliset ja keskeiset asiat tulisi erottaa paremmin toisistaan. Vuorovaikutteinen ja avoin herätysliike mahdollistaa ihmisten välisen kommunikaation. Vuorovaikutus onkin avain siihen, että kykenemme kohtaamaan tämän ajan ihmiset ja viemään heille sanoman Jeesuksesta.

Hyvä keskustelukulttuuri voi antaa helluntailiikkeelle avoimen äänen, joka kuuluu turvallisesti yksilöiden elämässä, yhteisöissä ja koko yhteiskunnassa. Parhaimmillaan se voisi tarkoittaa sitä, että ihmisten erilaisuus ja eri mielipiteet eivät enää ole uhka, vaan mahdollisuus.


Tommi Rimpeläinen
Pastori
Alajärven helluntaiseurakunta

Matti Lappalainen
Pastori
Kuusamon helluntaiseurakunta

Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan