Muistikuvia vuosien takaa: Saarnaaja Vilho Soininen ja Amerikan auto
Kuopion Eelim-seurakunnassa on ehtinyt vaihtua lukuisa joukko toinen toistaan lahjakkaampia saarnamiehiä muistini mittaisen ajanjakson kuluessa. Onpa heidän joukossaan ollut minulle kaikkein läheisinkin, vaimoni isä Niilo Heimonen. Seuraavassa kuitenkin kerron muistikuvan saarnaaja Vilho Soinisesta.
Pikkupoikana istuin vanhempieni ja sisarusteni kanssa säännöllisesti seurakunnan tilaisuuksissa Kuopion Eelimissä. Muistan vielä hyvin, millaisella mielihalulla kuuntelin ja seurasin Vilho Soinisen sytyttävää, innoittunutta ja koskettavaa saarnaa.
Ymmärsin, ettei hän koskaan noussut puhujanpaikalle vain velvollisuuden vuoksi. Joka kerta hänellä oli mielestäni poikkeuksellisen mielenkiintoista, tärkeää ja ajankohtaista asiaa. Ja siksi olin aina innokas lähtemään kokouksiin varsinkin silloin, kun tiesin Vilho-sedän saarnaavan.
Kun Vilho Soininen nousi portaat vanhan Eelim-temppelin lavalle, jossa kuorolle, vanhimmistolle ja saarnaajille oli varattu omat paikat, hän usein kesken kaiken pysähtyi, jäi hetkeksi seisomaan ja loi tarkkailevan katseen kuulijakuntaan. Soininen tavallaan pyyhkäisi” katseellaan koko yleisönsä ennen istuutumistaan tutulle paikalleen. Monet seurakuntalaiset ovat kokeneet laillani, että hänen määrätietoinen, lämmin mutta samalla terävä katseensa oli kuin henkilökohtainen tervehdys jokaiselle kokousvieraalle: ”Onpa mukava, että juuri sinä olet saapunut tähän tilaisuuteen!”
Pohjois-Kallaveden Reposaaressa, vain muutaman kilometrin etäisyydellä Kuopion kaupungista, sijaitsi meidän kesämökkimme, ja vain sadan metrin päässä siitä oli myös Soinisen perheen kesäpaikka. Varsinkin kesäaikaan olimme lähes päivittäin näkö- ja puhe-etäisyydellä toistemme kanssa. Muistan, että Soinisten mökille kuljetettiin monesti moottoriveneellä jopa ulkomaalaisia puhujavieraita, joita sitten saatoin kuunnella seurakunnassa.
Liikemies Kauko Väänäsen puoliso Sirkka Väänänen kertoi hauskan tarinan Vilho Soinisen upeaan Chevrolet-autoon liittyen. Soiniselle oli erään Amerikan saarnamatkan yhteydessä lahjoitettu kyseinen coupe-mallinen, kaksiovinen henkilöauto. Saarnaaja oli tuonut Sirkalle, silloiselle nuorelle toimistovirkailijalle, joitakin seurakunnan papereita konekirjoitettaviksi. Asiansa toimitettuaan hän oli pyytänyt Sirkkaa pihalle katsomaan autoaan ja istuutumaan auton etupenkille. Soinisen esiteltyä mieluista kulkuneuvoaan hän oli kysynyt Sirkalta, miltä auto hänen mielestään näytti. Sittemmin kuopiolaisen menestyneen autokauppiassuvun edustaja Sirkka Väänänen kertoi todenneensa, että onpa tämä hieno peli. Sirkka kertoi huomanneensa jo silloin, että suurikin saarnamies voi pitää hienoista autoista pikkupoikien tavoin.
Soinisen ”Amerikan auto” herätti suurta ihailua kaupunkilaisissa, mutta myöhemmin hän päätti luopua siitä.
Vilho Soinisen toiminta-aika Kuopiossa oli hedelmällistä ja seurakunnan voimakkaan kasvun aikaa. Tehokas ympäristötyö synnytti lukuisia uusia tytärseurakuntia Kuopion lähipaikkakunnille.
Lämmin muisto Vilho-sedästä jäi minun, kuusivuotiaan pikkupojan, mieleen, kun Soininen seisoi joulukuussa 1951 Eelimtemppelissä valkoisen pienen arkun edessä Raamattu kädessään. Arkussa lepäsi minua vain pari vuotta vanhempi rakas Leila-sisareni. Synnynnäinen sydänvika oli vienyt elämän voimat pieneltä matkaajalta. Rukoushuoneen etupenkeillä, meidän omaistemme vieressä, Leilaa oli saattelemassa seurakunnassa kokoontunut pyhäkoululuokka opettajansa Meeri Lätin johdolla.
Seurasimme yhdessä, kun Vilho Soininen siunasi herkin sanoin pikkusisareni odottamaan ylösnousemuksen aamua.
Juhani Happonen Kuopio
Jos sinulla on kiinnostavia muistikuvia helluntailiikkeen ihmisistä, asioista ja tapahtumista, jotka liittyvät herätysliikkeen historiaan ja siten myös toisten ihmisten muistoihin, lähetä noin 2 000–3 500 merkin mittainen teksti osoitteella tai kirjeessä osoitteella Aikamedia Oy, Ristin Voitto / Muistikuva, PL 99, 42701 Keuruu. Liitä lähetykseen myös omat yhteystietosi ja kirjoitukseen sopiva hyvälaatuinen valokuva.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...