Lukijalta: Kuinka Jeesus palaa?

Millään aikaisemmalla sukupolvella ei ole ollut nykyisen kaltaisia edellytyksiä olla viimeinen sukupolvi ennen Jeesuksen paluuta, kirjoittaja Risto Karhu esittää. (Kuva: Dall-E2)
Millään aikaisemmalla sukupolvella ei ole ollut nykyisen kaltaisia edellytyksiä olla viimeinen sukupolvi ennen Jeesuksen paluuta, kirjoittaja Risto Karhu esittää. (Kuva: Dall-E2)

21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituksesta suhteessa ahdistuksen aikaan on esitetty useampia tulkintoja. 

Jeesuksen paluun tulkinnoista 

Jeesuksen takaisin paluusta, kun sen ymmärretään tapahtuvan ennen tuhatvuotista valtakuntaa, on esitetty seuraavia tulkintoja: seurakunta temmataan ennen suurta ahdistusta, keskellä suurta ahdistusta tai suuren ahdistuksen jälkeen. Kaikissa tulkinnoissa Jeesus palaa maan päälle seurakuntansa kanssa ahdistuksen ajan jälkeen. 

Helluntailiikkeessä vallitsevin tulkinta perustuu kaksiosaiseen Jeesuksen paluuseen siten, että seurakunnan tempaus tapahtuu ennen suurta ahdistusta ja Jeesuksen näkyvä paluu seitsemän vuotta kestävän vihan ajan jälkeen. Jäljempänä kirjoituksessa esitetään perusteluja tulkinnalle, että Jeesuksen paluu on yksivaiheinen tapahtuma, jossa seurakunnan tempaus ja Jeesuksen paluu maan päälle tapahtuvat yhdessä tapahtumasarjassa. 

Kaksiosaisen Jeesuksen paluun tulkinnan syntyminen 

Eräiden tutkijoiden mukaan oppi Jeesuksen paluusta kaksiosaisena tapahtumana syntyi katolisen jesuiittayhteisön piirissä 1500-luvulla. Jesuiitat puolustivat katolista kirkkoa kohtaan esitettyjä väitteitä siitä, että paavi olisi Antikristus, jolloin Antikristuksen ilmestyminen siirrettiin seurakunta-ajan ulkopuolelle. Myöhemmin oppi levisi Skotlannissa presbyteeripappi Edward Irvingin ja vuonna 1830 näyn saaneen Margaret McDonaldin vaikutuksesta.  

McDonald sai näyn, jonka mukaan seurakunnan ylösotto on salainen ja tapahtuu ennen Antikristuksen ilmestymistä. Anglikaanikirkon John Nelson Darby (1800–1882) omaksui opin ja levitti sitä voimakkaasti. Merkittävästi opin leviämiseen vaikutti Amerikassa lakimies Cyrus Scofieldin vuonna 1909 julkaistu Raamatun selitysteos alaviitteineen. Amerikassa opista tuli vallitseva tulkinta. Oppi on levinnyt ympäri maailmaa mm. helluntailiikkeen leviämisen myötä. 

Suomessa oppi levisi ensin Vapaakirkon ja myöhemmin myös helluntailiikkeen piirissä etenkin Vilho Hartosen Mitä pian tapahtuu- ja Hal Lindsayn Maa, entinen suuri planeetta -teosten myötä. Vasta viime vuosikymmeninä on esiintynyt vallitsevasta tulkinnasta poikkeavia käsityksiä. Kaksiosaisen paluun tulkinnan voimistuminen niin myöhään kuin 1800-luvulla herättää kysymyksen, miksi alkukirkko ja sitä seuranneet vuosisadat ainakin 1500-luvulle asti eivät siihen päätyneet. 

70 vuosiviikkoa 

Danielin kirjassa 9:20–27 on kirjoitettu Danielin juutalaiselle kansalle osoitettu näky 70 vuosiviikosta. Vuosiviikot on jaettu kolmeen jaksoon, jotka käsittävät 7 vuosiviikkoa (49 vuotta), 49 vuosiviikkoa (434 vuotta) ja 1 vuosiviikko (7 vuotta). 

Vuosiviikkojen katsotaan alkaneen Jerusalemin jälleenrakennuksen aloittamisesta, joka eri tutkijoiden mukaan ajoittui vuosiin 444–458 eKr., joskaan vuosiviikkojen aloittamisvuodesta ja päättymisestä ei ole yksimielisyyttä. Osa tutkijoista katsoo yhden vuosiviikon jääneen täyttymättä ja sijoittaa sen lopun aikaan. Osa tutkijoista taas katsoo vuosiviikkojen päättyneen Jeesuksen maanpäällisen ajan jälkeen juutalaisille annettuun aikaan, ennen kuin evankeliumia alettiin julistaa pääasiassa pakanoille. 

Myös Dan. 9:27 tulkitaan eri tavalla, jolloin osa katsoo siinä sanotun liiton koskevan Antikristuksen ja juutalaisten kesken tehtävää liittoa, jonka Antikristus rikkoo 7-vuotisen jakson puolivälissä. Osa taas katsoo koko profetian olevan kokonaan Messias-profetia, jolloin Messias teki vahvan liiton (vahvisti liiton) juutalaisten kanssa ja lakkautti ristinkuolemallaan vanhan liiton eläinuhrijärjestelmän. Tämän tulkinnan mukaan viimeistä vuosiviikkoa ei voida siirtää lopun aikaan. Ne, jotka siirtävät yhden vuosiviikon lopun aikaan, katsovat sen ajoittuvan vihan aikaan, josta seurakunta olisi temmattu taivaaseen mutta juutalaiskansa kokisi Jaakobin ahdistuksen. Danielin näyn viimeisen 7 vuoden sijoittaminen lopun aikaan on epävarmalla pohjalla eri tulkintavaihtoehtojen vuoksi. 

Valitut 

Jeesuksen lopun aikojen puheessa (Matt. 24:21–22, 29–31) suuri ahdistus on ennen Hänen paluutaan. Valittujen tähden ahdistuksen aikaa kuitenkin lyhennetään. Jeesuksen opetus valituista Matt. 24:22:ssa ei tarkoita vain ns. vihan ajan juutalaisia, jotka joutuvat suureen ahdistukseen. Sanan valitut tulisi ymmärtää tarkoittavan koko maailmanlaajuista seurakuntaa, jolloin samassa tapahtumasarjassa seurakunta temmataan ja Jeesus palaa maan päälle suuren ahdistuksen ajan jälkeen. 

Matt. 24:27–31:ssä oleva tapahtuma sisältää seurakunnan tempaamiseen liittyvät elementit, taivaan voimien järkkymisen, pasuunan äänen ja tapahtuman äkillisyyden. Samat ilmiöt mainitaan myös Joelin kirjan 3. luvussa ja Ilmestyskirjassa kuudennen sinetin yhteydessä. Joel viittaa näiden tapahtuvan ennen suurta ja pelottavaa Herran päivää. Samaan viittaa myös Pietari Ap. t. 2:19–20:ssa. 

Pasuunan ääni 

Paavali kirjoittaa 1. Kor. 15:51–52:ssa, että seurakunnan tempauksessa viimeisen pasuunan soidessa uskovat muuttuvat silmänräpäyksessä ja uskossa kuolleet nousevat katoamattomina. Jeesus sanoo Matt. 24:31:ssä lähettävänsä enkelinsä suuren pasuunan pauhatessa, ja he kokoavat valitut neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin. Tämä kokoaminen tapahtuu suuren ahdistuksen jälkeen. Jeesuksen paluu on näkyvä tapahtuma. 

Jeesus ja Paavali tarkoittavat pasuunan äänen kuulumista saman tapahtuman yhteydessä. Myös Ilmestyskirjassa mainitaan 7 pasuunaa, joista viimeisen pasuunan voisi tulkita olevan seurakunnan tempauksessa ja Jeesuksen paluussa kuuluva pasuuna. 

Ilm. 4:1 

Seurakunnan tempaus on usein sovitettu Ilmestyskirjan 4 luvun alkuun, vaikka siinä ei sanota asiasta mitään. Kaksiosaisen Jeesuksen paluun kannalla olevat tulkitsevat Ilm. 4:1:ssä olevan kohdan ”nouse ylös tänne” seurakunnan tempaukseksi, koska seurakuntaa ei heidän mukaansa mainita Ilmestyskirjassa kolmannen luvun jälkeen. Kuitenkin neljännen luvun jälkeen esiintyy useaan kertaan pyhien joukko. 

Karitsan häät 

Kaksiosaisen Jeesuksen paluun kannalla olevat katsovat, että seurakunta temmataan ennen ahdistuksen aikaa Karitsan häihin. Häät taivaassa kestäisivät 7 vuotta, jonka jälkeen seurakunta palaisi Jeesuksen kanssa Öljymäelle. 

Yksiosaisen Jeesuksen paluun tulkinnan mukaan Karitsan häätapahtuma on maan päällä Jeesuksen paluun jälkeen. Tätä tukee se, että Karitsan häät ilmoitetaan Ilmestyskirjassa vasta luvussa 19, jolloin sinetti-, pasuuna- ja maljatuomiot on jo vuodatettu maan päällä ja Antikristus joukkoineen on kukistettu. 

Ensimmäinen ylösnousemus 

Ilm. 20:6:ssa sanotaan autuaiksi ja pyhäksi ne, joilla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta. 

Paavalin mukaan elossa olevat uskovat temmataan yhdessä uskossa poisnukkuneiden kanssa. Ensimmäinen ylösnousemus koskee seurakunnan tempauksessa ylösnousemuksen kokevia uskossa eläviä ja uskossa kuolleita ihmisiä. Uskovien ylösnousemuksia ei ole useita, eikä siten ole perusteltavissa joitakin osajoukkoja koskevia osaylösnousemuksia. 

Herran päivä 

Paavali opettaa 1. Tess. 5:2, 4–5:ssä: Sillä te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niin kuin varas yöllä (jae 2), ja: Mutta te veljet ette ole pimeydessä niin se päivä voisi yllättää teidät niin kuin varas; sillä kaikki te olette valkeuden lapsia ja päivän lapsia; me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia (jakeet 4–5). 

Toisessa tessalonikalaiskirjeessä (2:1–8) Paavali puhuu aivan samasta Herran päivästä kuin 1. kirjeessään. Paavali tarkoittaa Jeesuksen tulemuksen, kokoontumisen hänen tykönsä ja Herran päivän olevan sama tapahtuma tai samaa tapahtumasarjaa. Kaksiosaisen Jeesuksen paluun tulkitsijat esittävät, että Herran päivä olisi eri tapahtuma kuin seurakunnan tempaus. Paavalin opetus 1. Tess. 5:2–5:ssä kuitenkin antaa ymmärtää, että seurakunnan odotus kohdistuu Herran päivään, joka tulee maailmalle yllätyksenä. Seurakunnan odottama Herran päivä ei tule ennen kuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen eli Antikristus ilmestyy. 

Tuleva viha 

  1. Tess. 5:9: Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.
  2. Tess. 1:10: ja odottamaan taivaista hänen Poikaansa, jonka hän on herättänyt kuolleista, Jeesusta, joka pelastaa meidät tulevasta vihasta.

Room. 5:9: Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut hänen veressään, pelastumme hänen kauttansa vihasta. 

  1. Tess. 5:1–10 puhuu samasta asiasta kuin Room. 5:1–10 eli siitä, että Jeesuksen opetuslapset ovat pelastetut tulevasta Jumalan vihasta eli kadotustuomiosta. 1. Tess. 5:1–10 opettaa, että Jumala ei ole määrännyt meitä vihansa kohteeksi, mutta em. kohta ei säästä uskovia olemasta vihan ajassa. Room. 5:1–10 ei opeta ylöstempausta tai vihan aikaa vaan sitä, että koska olemme vanhurskautetut Kristuksen veren kautta, niin me pelastumme Hänen kauttansa Jumalan vihasta.

Kristuksen ruumis 

  1. Kor. 12:27: Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä. Uskoon tulleet ihmiset muodostavat Kristuksen jakamattoman ruumiin. Kaksiosaisen Jeesuksen paluun tulkinnan mukaan vielä ahdistuksen ajassa ihmisiä tulee pelastukseen, mutta he eivät kuitenkaan pääsisi tempaukseen eivätkä siten hääjuhlaan.

On ilmeistä, että Jumalan tarkoitus ei ole jättää osaa uskoon tulleista morsiusseurakunnan ja Karitsan häiden ulkopuolelle. Mitään tulkintaongelmaa ei synny, jos tulkitaan seurakunnan tempauksen tapahtuvan vasta ahdistuksen ajan jälkeen, jolloin kaikki uskoon tulleet ja ylösnousemuksen kokevat ihmiset muodostavat Kristuksen ruumiin ja hääjuhlajoukon. Kristuksen ruumis ei voi olla jaettu. 

Lopuksi 

Millään aikaisemmalla sukupolvella ei ole ollut nykyisen kaltaisia edellytyksiä olla viimeinen sukupolvi ennen Jeesuksen paluuta. Uskovien ja seurakuntien tulisi valmistautua pahimpaan eikä helpoimpaan. Mitään emme menetä siinä, jos valmistaudumme siihen, että seurakunta on suuren ahdistuksen ajassa, vaikka kuitenkin säästyisimme siltä. Mutta jos tuudittaudumme siihen, että Jeesus tulee ennen suuren ahdistuksen ja vihan aikaa, ja niin ei tapahdukaan, olemme valmistautumattomia tuleviin vaikeisiin aikoihin. 

 

Lähteet: 

Adams, Robert I. 2019. Kuningas saapuu. TV-7. 

Brown, Michael L. ja Keener, Craig S. 2020. Älä pelkää Antikristusta. KKJMK Oy. 

Hartonen, Vilho 1950. Mitä pian tapahtuu. RV, uusintapainos Kuva ja Sana 2013. 

Hedding, Malcolm 2015. Valmistaudu Messiaan paluuseen, Aikamedia. 

Pawson, David 2009. Jeesuksen paluu. TV-7. 

 

Risto Karhu 

Kokkola



Teema
51���52/2019

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan