Lukijalta: Kuinka Jeesus palaa?

Millään aikaisemmalla sukupolvella ei ole ollut nykyisen kaltaisia edellytyksiä olla viimeinen sukupolvi ennen Jeesuksen paluuta, kirjoittaja Risto Karhu esittää. (Kuva: Dall-E2)
Millään aikaisemmalla sukupolvella ei ole ollut nykyisen kaltaisia edellytyksiä olla viimeinen sukupolvi ennen Jeesuksen paluuta, kirjoittaja Risto Karhu esittää. (Kuva: Dall-E2)

21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituksesta suhteessa ahdistuksen aikaan on esitetty useampia tulkintoja. 

Jeesuksen paluun tulkinnoista 

Jeesuksen takaisin paluusta, kun sen ymmärretään tapahtuvan ennen tuhatvuotista valtakuntaa, on esitetty seuraavia tulkintoja: seurakunta temmataan ennen suurta ahdistusta, keskellä suurta ahdistusta tai suuren ahdistuksen jälkeen. Kaikissa tulkinnoissa Jeesus palaa maan päälle seurakuntansa kanssa ahdistuksen ajan jälkeen. 

Helluntailiikkeessä vallitsevin tulkinta perustuu kaksiosaiseen Jeesuksen paluuseen siten, että seurakunnan tempaus tapahtuu ennen suurta ahdistusta ja Jeesuksen näkyvä paluu seitsemän vuotta kestävän vihan ajan jälkeen. Jäljempänä kirjoituksessa esitetään perusteluja tulkinnalle, että Jeesuksen paluu on yksivaiheinen tapahtuma, jossa seurakunnan tempaus ja Jeesuksen paluu maan päälle tapahtuvat yhdessä tapahtumasarjassa. 

Kaksiosaisen Jeesuksen paluun tulkinnan syntyminen 

Eräiden tutkijoiden mukaan oppi Jeesuksen paluusta kaksiosaisena tapahtumana syntyi katolisen jesuiittayhteisön piirissä 1500-luvulla. Jesuiitat puolustivat katolista kirkkoa kohtaan esitettyjä väitteitä siitä, että paavi olisi Antikristus, jolloin Antikristuksen ilmestyminen siirrettiin seurakunta-ajan ulkopuolelle. Myöhemmin oppi levisi Skotlannissa presbyteeripappi Edward Irvingin ja vuonna 1830 näyn saaneen Margaret McDonaldin vaikutuksesta.  

McDonald sai näyn, jonka mukaan seurakunnan ylösotto on salainen ja tapahtuu ennen Antikristuksen ilmestymistä. Anglikaanikirkon John Nelson Darby (1800–1882) omaksui opin ja levitti sitä voimakkaasti. Merkittävästi opin leviämiseen vaikutti Amerikassa lakimies Cyrus Scofieldin vuonna 1909 julkaistu Raamatun selitysteos alaviitteineen. Amerikassa opista tuli vallitseva tulkinta. Oppi on levinnyt ympäri maailmaa mm. helluntailiikkeen leviämisen myötä. 

Suomessa oppi levisi ensin Vapaakirkon ja myöhemmin myös helluntailiikkeen piirissä etenkin Vilho Hartosen Mitä pian tapahtuu- ja Hal Lindsayn Maa, entinen suuri planeetta -teosten myötä. Vasta viime vuosikymmeninä on esiintynyt vallitsevasta tulkinnasta poikkeavia käsityksiä. Kaksiosaisen paluun tulkinnan voimistuminen niin myöhään kuin 1800-luvulla herättää kysymyksen, miksi alkukirkko ja sitä seuranneet vuosisadat ainakin 1500-luvulle asti eivät siihen päätyneet. 

70 vuosiviikkoa 

Danielin kirjassa 9:20–27 on kirjoitettu Danielin juutalaiselle kansalle osoitettu näky 70 vuosiviikosta. Vuosiviikot on jaettu kolmeen jaksoon, jotka käsittävät 7 vuosiviikkoa (49 vuotta), 49 vuosiviikkoa (434 vuotta) ja 1 vuosiviikko (7 vuotta). 

Vuosiviikkojen katsotaan alkaneen Jerusalemin jälleenrakennuksen aloittamisesta, joka eri tutkijoiden mukaan ajoittui vuosiin 444–458 eKr., joskaan vuosiviikkojen aloittamisvuodesta ja päättymisestä ei ole yksimielisyyttä. Osa tutkijoista katsoo yhden vuosiviikon jääneen täyttymättä ja sijoittaa sen lopun aikaan. Osa tutkijoista taas katsoo vuosiviikkojen päättyneen Jeesuksen maanpäällisen ajan jälkeen juutalaisille annettuun aikaan, ennen kuin evankeliumia alettiin julistaa pääasiassa pakanoille. 

Myös Dan. 9:27 tulkitaan eri tavalla, jolloin osa katsoo siinä sanotun liiton koskevan Antikristuksen ja juutalaisten kesken tehtävää liittoa, jonka Antikristus rikkoo 7-vuotisen jakson puolivälissä. Osa taas katsoo koko profetian olevan kokonaan Messias-profetia, jolloin Messias teki vahvan liiton (vahvisti liiton) juutalaisten kanssa ja lakkautti ristinkuolemallaan vanhan liiton eläinuhrijärjestelmän. Tämän tulkinnan mukaan viimeistä vuosiviikkoa ei voida siirtää lopun aikaan. Ne, jotka siirtävät yhden vuosiviikon lopun aikaan, katsovat sen ajoittuvan vihan aikaan, josta seurakunta olisi temmattu taivaaseen mutta juutalaiskansa kokisi Jaakobin ahdistuksen. Danielin näyn viimeisen 7 vuoden sijoittaminen lopun aikaan on epävarmalla pohjalla eri tulkintavaihtoehtojen vuoksi. 

Valitut 

Jeesuksen lopun aikojen puheessa (Matt. 24:21–22, 29–31) suuri ahdistus on ennen Hänen paluutaan. Valittujen tähden ahdistuksen aikaa kuitenkin lyhennetään. Jeesuksen opetus valituista Matt. 24:22:ssa ei tarkoita vain ns. vihan ajan juutalaisia, jotka joutuvat suureen ahdistukseen. Sanan valitut tulisi ymmärtää tarkoittavan koko maailmanlaajuista seurakuntaa, jolloin samassa tapahtumasarjassa seurakunta temmataan ja Jeesus palaa maan päälle suuren ahdistuksen ajan jälkeen. 

Matt. 24:27–31:ssä oleva tapahtuma sisältää seurakunnan tempaamiseen liittyvät elementit, taivaan voimien järkkymisen, pasuunan äänen ja tapahtuman äkillisyyden. Samat ilmiöt mainitaan myös Joelin kirjan 3. luvussa ja Ilmestyskirjassa kuudennen sinetin yhteydessä. Joel viittaa näiden tapahtuvan ennen suurta ja pelottavaa Herran päivää. Samaan viittaa myös Pietari Ap. t. 2:19–20:ssa. 

Pasuunan ääni 

Paavali kirjoittaa 1. Kor. 15:51–52:ssa, että seurakunnan tempauksessa viimeisen pasuunan soidessa uskovat muuttuvat silmänräpäyksessä ja uskossa kuolleet nousevat katoamattomina. Jeesus sanoo Matt. 24:31:ssä lähettävänsä enkelinsä suuren pasuunan pauhatessa, ja he kokoavat valitut neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin. Tämä kokoaminen tapahtuu suuren ahdistuksen jälkeen. Jeesuksen paluu on näkyvä tapahtuma. 

Jeesus ja Paavali tarkoittavat pasuunan äänen kuulumista saman tapahtuman yhteydessä. Myös Ilmestyskirjassa mainitaan 7 pasuunaa, joista viimeisen pasuunan voisi tulkita olevan seurakunnan tempauksessa ja Jeesuksen paluussa kuuluva pasuuna. 

Ilm. 4:1 

Seurakunnan tempaus on usein sovitettu Ilmestyskirjan 4 luvun alkuun, vaikka siinä ei sanota asiasta mitään. Kaksiosaisen Jeesuksen paluun kannalla olevat tulkitsevat Ilm. 4:1:ssä olevan kohdan ”nouse ylös tänne” seurakunnan tempaukseksi, koska seurakuntaa ei heidän mukaansa mainita Ilmestyskirjassa kolmannen luvun jälkeen. Kuitenkin neljännen luvun jälkeen esiintyy useaan kertaan pyhien joukko. 

Karitsan häät 

Kaksiosaisen Jeesuksen paluun kannalla olevat katsovat, että seurakunta temmataan ennen ahdistuksen aikaa Karitsan häihin. Häät taivaassa kestäisivät 7 vuotta, jonka jälkeen seurakunta palaisi Jeesuksen kanssa Öljymäelle. 

Yksiosaisen Jeesuksen paluun tulkinnan mukaan Karitsan häätapahtuma on maan päällä Jeesuksen paluun jälkeen. Tätä tukee se, että Karitsan häät ilmoitetaan Ilmestyskirjassa vasta luvussa 19, jolloin sinetti-, pasuuna- ja maljatuomiot on jo vuodatettu maan päällä ja Antikristus joukkoineen on kukistettu. 

Ensimmäinen ylösnousemus 

Ilm. 20:6:ssa sanotaan autuaiksi ja pyhäksi ne, joilla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta. 

Paavalin mukaan elossa olevat uskovat temmataan yhdessä uskossa poisnukkuneiden kanssa. Ensimmäinen ylösnousemus koskee seurakunnan tempauksessa ylösnousemuksen kokevia uskossa eläviä ja uskossa kuolleita ihmisiä. Uskovien ylösnousemuksia ei ole useita, eikä siten ole perusteltavissa joitakin osajoukkoja koskevia osaylösnousemuksia. 

Herran päivä 

Paavali opettaa 1. Tess. 5:2, 4–5:ssä: Sillä te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niin kuin varas yöllä (jae 2), ja: Mutta te veljet ette ole pimeydessä niin se päivä voisi yllättää teidät niin kuin varas; sillä kaikki te olette valkeuden lapsia ja päivän lapsia; me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia (jakeet 4–5). 

Toisessa tessalonikalaiskirjeessä (2:1–8) Paavali puhuu aivan samasta Herran päivästä kuin 1. kirjeessään. Paavali tarkoittaa Jeesuksen tulemuksen, kokoontumisen hänen tykönsä ja Herran päivän olevan sama tapahtuma tai samaa tapahtumasarjaa. Kaksiosaisen Jeesuksen paluun tulkitsijat esittävät, että Herran päivä olisi eri tapahtuma kuin seurakunnan tempaus. Paavalin opetus 1. Tess. 5:2–5:ssä kuitenkin antaa ymmärtää, että seurakunnan odotus kohdistuu Herran päivään, joka tulee maailmalle yllätyksenä. Seurakunnan odottama Herran päivä ei tule ennen kuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen eli Antikristus ilmestyy. 

Tuleva viha 

  1. Tess. 5:9: Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.
  2. Tess. 1:10: ja odottamaan taivaista hänen Poikaansa, jonka hän on herättänyt kuolleista, Jeesusta, joka pelastaa meidät tulevasta vihasta.

Room. 5:9: Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut hänen veressään, pelastumme hänen kauttansa vihasta. 

  1. Tess. 5:1–10 puhuu samasta asiasta kuin Room. 5:1–10 eli siitä, että Jeesuksen opetuslapset ovat pelastetut tulevasta Jumalan vihasta eli kadotustuomiosta. 1. Tess. 5:1–10 opettaa, että Jumala ei ole määrännyt meitä vihansa kohteeksi, mutta em. kohta ei säästä uskovia olemasta vihan ajassa. Room. 5:1–10 ei opeta ylöstempausta tai vihan aikaa vaan sitä, että koska olemme vanhurskautetut Kristuksen veren kautta, niin me pelastumme Hänen kauttansa Jumalan vihasta.

Kristuksen ruumis 

  1. Kor. 12:27: Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä. Uskoon tulleet ihmiset muodostavat Kristuksen jakamattoman ruumiin. Kaksiosaisen Jeesuksen paluun tulkinnan mukaan vielä ahdistuksen ajassa ihmisiä tulee pelastukseen, mutta he eivät kuitenkaan pääsisi tempaukseen eivätkä siten hääjuhlaan.

On ilmeistä, että Jumalan tarkoitus ei ole jättää osaa uskoon tulleista morsiusseurakunnan ja Karitsan häiden ulkopuolelle. Mitään tulkintaongelmaa ei synny, jos tulkitaan seurakunnan tempauksen tapahtuvan vasta ahdistuksen ajan jälkeen, jolloin kaikki uskoon tulleet ja ylösnousemuksen kokevat ihmiset muodostavat Kristuksen ruumiin ja hääjuhlajoukon. Kristuksen ruumis ei voi olla jaettu. 

Lopuksi 

Millään aikaisemmalla sukupolvella ei ole ollut nykyisen kaltaisia edellytyksiä olla viimeinen sukupolvi ennen Jeesuksen paluuta. Uskovien ja seurakuntien tulisi valmistautua pahimpaan eikä helpoimpaan. Mitään emme menetä siinä, jos valmistaudumme siihen, että seurakunta on suuren ahdistuksen ajassa, vaikka kuitenkin säästyisimme siltä. Mutta jos tuudittaudumme siihen, että Jeesus tulee ennen suuren ahdistuksen ja vihan aikaa, ja niin ei tapahdukaan, olemme valmistautumattomia tuleviin vaikeisiin aikoihin. 

 

Lähteet: 

Adams, Robert I. 2019. Kuningas saapuu. TV-7. 

Brown, Michael L. ja Keener, Craig S. 2020. Älä pelkää Antikristusta. KKJMK Oy. 

Hartonen, Vilho 1950. Mitä pian tapahtuu. RV, uusintapainos Kuva ja Sana 2013. 

Hedding, Malcolm 2015. Valmistaudu Messiaan paluuseen, Aikamedia. 

Pawson, David 2009. Jeesuksen paluu. TV-7. 

 

Risto Karhu 

Kokkola



Lukijalta
34/2016Sateet

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan