21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituksesta suhteessa ahdistuksen aikaan on esitetty useampia tulkintoja.
Jeesuksen paluun tulkinnoista
Jeesuksen takaisin paluusta, kun sen ymmärretään tapahtuvan ennen tuhatvuotista valtakuntaa, on esitetty seuraavia tulkintoja: seurakunta temmataan ennen suurta ahdistusta, keskellä suurta ahdistusta tai suuren ahdistuksen jälkeen. Kaikissa tulkinnoissa Jeesus palaa maan päälle seurakuntansa kanssa ahdistuksen ajan jälkeen.
Helluntailiikkeessä vallitsevin tulkinta perustuu kaksiosaiseen Jeesuksen paluuseen siten, että seurakunnan tempaus tapahtuu ennen suurta ahdistusta ja Jeesuksen näkyvä paluu seitsemän vuotta kestävän vihan ajan jälkeen. Jäljempänä kirjoituksessa esitetään perusteluja tulkinnalle, että Jeesuksen paluu on yksivaiheinen tapahtuma, jossa seurakunnan tempaus ja Jeesuksen paluu maan päälle tapahtuvat yhdessä tapahtumasarjassa.
Kaksiosaisen Jeesuksen paluun tulkinnan syntyminen
Eräiden tutkijoiden mukaan oppi Jeesuksen paluusta kaksiosaisena tapahtumana syntyi katolisen jesuiittayhteisön piirissä 1500-luvulla. Jesuiitat puolustivat katolista kirkkoa kohtaan esitettyjä väitteitä siitä, että paavi olisi Antikristus, jolloin Antikristuksen ilmestyminen siirrettiin seurakunta-ajan ulkopuolelle. Myöhemmin oppi levisi Skotlannissa presbyteeripappi Edward Irvingin ja vuonna 1830 näyn saaneen Margaret McDonaldin vaikutuksesta.
McDonald sai näyn, jonka mukaan seurakunnan ylösotto on salainen ja tapahtuu ennen Antikristuksen ilmestymistä. Anglikaanikirkon John Nelson Darby (1800–1882) omaksui opin ja levitti sitä voimakkaasti. Merkittävästi opin leviämiseen vaikutti Amerikassa lakimies Cyrus Scofieldin vuonna 1909 julkaistu Raamatun selitysteos alaviitteineen. Amerikassa opista tuli vallitseva tulkinta. Oppi on levinnyt ympäri maailmaa mm. helluntailiikkeen leviämisen myötä.
Suomessa oppi levisi ensin Vapaakirkon ja myöhemmin myös helluntailiikkeen piirissä etenkin Vilho HartosenMitä pian tapahtuu- ja Hal LindsaynMaa, entinen suuri planeetta -teosten myötä. Vasta viime vuosikymmeninä on esiintynyt vallitsevasta tulkinnasta poikkeavia käsityksiä. Kaksiosaisen paluun tulkinnan voimistuminen niin myöhään kuin 1800-luvulla herättää kysymyksen, miksi alkukirkko ja sitä seuranneet vuosisadat ainakin 1500-luvulle asti eivät siihen päätyneet.
70 vuosiviikkoa
Danielin kirjassa 9:20–27 on kirjoitettu Danielin juutalaiselle kansalle osoitettu näky 70 vuosiviikosta. Vuosiviikot on jaettu kolmeen jaksoon, jotka käsittävät 7 vuosiviikkoa (49 vuotta), 49 vuosiviikkoa (434 vuotta) ja 1 vuosiviikko (7 vuotta).
Vuosiviikkojen katsotaan alkaneen Jerusalemin jälleenrakennuksen aloittamisesta, joka eri tutkijoiden mukaan ajoittui vuosiin 444–458 eKr., joskaan vuosiviikkojen aloittamisvuodesta ja päättymisestä ei ole yksimielisyyttä. Osa tutkijoista katsoo yhden vuosiviikon jääneen täyttymättä ja sijoittaa sen lopun aikaan. Osa tutkijoista taas katsoo vuosiviikkojen päättyneen Jeesuksen maanpäällisen ajan jälkeen juutalaisille annettuun aikaan, ennen kuin evankeliumia alettiin julistaa pääasiassa pakanoille.
Myös Dan. 9:27 tulkitaan eri tavalla, jolloin osa katsoo siinä sanotun liiton koskevan Antikristuksen ja juutalaisten kesken tehtävää liittoa, jonka Antikristus rikkoo 7-vuotisen jakson puolivälissä. Osa taas katsoo koko profetian olevan kokonaan Messias-profetia, jolloin Messias teki vahvan liiton (vahvisti liiton) juutalaisten kanssa ja lakkautti ristinkuolemallaan vanhan liiton eläinuhrijärjestelmän. Tämän tulkinnan mukaan viimeistä vuosiviikkoa ei voida siirtää lopun aikaan. Ne, jotka siirtävät yhden vuosiviikon lopun aikaan, katsovat sen ajoittuvan vihan aikaan, josta seurakunta olisi temmattu taivaaseen mutta juutalaiskansa kokisi Jaakobin ahdistuksen. Danielin näyn viimeisen 7 vuoden sijoittaminen lopun aikaan on epävarmalla pohjalla eri tulkintavaihtoehtojen vuoksi.
Valitut
Jeesuksen lopun aikojen puheessa (Matt. 24:21–22, 29–31) suuri ahdistus on ennen Hänen paluutaan. Valittujen tähden ahdistuksen aikaa kuitenkin lyhennetään. Jeesuksen opetus valituista Matt. 24:22:ssa ei tarkoita vain ns. vihan ajan juutalaisia, jotka joutuvat suureen ahdistukseen. Sanan valitut tulisi ymmärtää tarkoittavan koko maailmanlaajuista seurakuntaa, jolloin samassa tapahtumasarjassa seurakunta temmataan ja Jeesus palaa maan päälle suuren ahdistuksen ajan jälkeen.
Matt. 24:27–31:ssä oleva tapahtuma sisältää seurakunnan tempaamiseen liittyvät elementit, taivaan voimien järkkymisen, pasuunan äänen ja tapahtuman äkillisyyden. Samat ilmiöt mainitaan myös Joelin kirjan 3. luvussa ja Ilmestyskirjassa kuudennen sinetin yhteydessä. Joel viittaa näiden tapahtuvan ennen suurta ja pelottavaa Herran päivää. Samaan viittaa myös Pietari Ap. t. 2:19–20:ssa.
Pasuunan ääni
Paavali kirjoittaa 1. Kor. 15:51–52:ssa, että seurakunnan tempauksessa viimeisen pasuunan soidessa uskovat muuttuvat silmänräpäyksessä ja uskossa kuolleet nousevat katoamattomina. Jeesus sanoo Matt. 24:31:ssä lähettävänsä enkelinsä suuren pasuunan pauhatessa, ja he kokoavat valitut neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin. Tämä kokoaminen tapahtuu suuren ahdistuksen jälkeen. Jeesuksen paluu on näkyvä tapahtuma.
Jeesus ja Paavali tarkoittavat pasuunan äänen kuulumista saman tapahtuman yhteydessä. Myös Ilmestyskirjassa mainitaan 7 pasuunaa, joista viimeisen pasuunan voisi tulkita olevan seurakunnan tempauksessa ja Jeesuksen paluussa kuuluva pasuuna.
Ilm. 4:1
Seurakunnan tempaus on usein sovitettu Ilmestyskirjan 4 luvun alkuun, vaikka siinä ei sanota asiasta mitään. Kaksiosaisen Jeesuksen paluun kannalla olevat tulkitsevat Ilm. 4:1:ssä olevan kohdan ”nouse ylös tänne” seurakunnan tempaukseksi, koska seurakuntaa ei heidän mukaansa mainita Ilmestyskirjassa kolmannen luvun jälkeen. Kuitenkin neljännen luvun jälkeen esiintyy useaan kertaan pyhien joukko.
Karitsan häät
Kaksiosaisen Jeesuksen paluun kannalla olevat katsovat, että seurakunta temmataan ennen ahdistuksen aikaa Karitsan häihin. Häät taivaassa kestäisivät 7 vuotta, jonka jälkeen seurakunta palaisi Jeesuksen kanssa Öljymäelle.
Yksiosaisen Jeesuksen paluun tulkinnan mukaan Karitsan häätapahtuma on maan päällä Jeesuksen paluun jälkeen. Tätä tukee se, että Karitsan häät ilmoitetaan Ilmestyskirjassa vasta luvussa 19, jolloin sinetti-, pasuuna- ja maljatuomiot on jo vuodatettu maan päällä ja Antikristus joukkoineen on kukistettu.
Ensimmäinen ylösnousemus
Ilm. 20:6:ssa sanotaan autuaiksi ja pyhäksi ne, joilla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta.
Paavalin mukaan elossa olevat uskovat temmataan yhdessä uskossa poisnukkuneiden kanssa. Ensimmäinen ylösnousemus koskee seurakunnan tempauksessa ylösnousemuksen kokevia uskossa eläviä ja uskossa kuolleita ihmisiä. Uskovien ylösnousemuksia ei ole useita, eikä siten ole perusteltavissa joitakin osajoukkoja koskevia osaylösnousemuksia.
Herran päivä
Paavali opettaa 1. Tess. 5:2, 4–5:ssä: Sillä te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niin kuin varas yöllä (jae 2), ja: Mutta te veljet ette ole pimeydessä niin se päivä voisi yllättää teidät niin kuin varas; sillä kaikki te olette valkeuden lapsia ja päivän lapsia; me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia (jakeet 4–5).
Toisessa tessalonikalaiskirjeessä (2:1–8) Paavali puhuu aivan samasta Herran päivästä kuin 1. kirjeessään. Paavali tarkoittaa Jeesuksen tulemuksen, kokoontumisen hänen tykönsä ja Herran päivän olevan sama tapahtuma tai samaa tapahtumasarjaa. Kaksiosaisen Jeesuksen paluun tulkitsijat esittävät, että Herran päivä olisi eri tapahtuma kuin seurakunnan tempaus. Paavalin opetus 1. Tess. 5:2–5:ssä kuitenkin antaa ymmärtää, että seurakunnan odotus kohdistuu Herran päivään, joka tulee maailmalle yllätyksenä. Seurakunnan odottama Herran päivä ei tule ennen kuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen eli Antikristus ilmestyy.
Tuleva viha
Tess. 5:9: Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.
Tess. 1:10: ja odottamaan taivaista hänen Poikaansa, jonka hän on herättänyt kuolleista, Jeesusta, joka pelastaa meidät tulevasta vihasta.
Room. 5:9: Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut hänen veressään, pelastumme hänen kauttansa vihasta.
Tess. 5:1–10 puhuu samasta asiasta kuin Room. 5:1–10 eli siitä, että Jeesuksen opetuslapset ovat pelastetut tulevasta Jumalan vihasta eli kadotustuomiosta. 1. Tess. 5:1–10 opettaa, että Jumala ei ole määrännyt meitä vihansa kohteeksi, mutta em. kohta ei säästä uskovia olemasta vihan ajassa. Room. 5:1–10 ei opeta ylöstempausta tai vihan aikaa vaan sitä, että koska olemme vanhurskautetut Kristuksen veren kautta, niin me pelastumme Hänen kauttansa Jumalan vihasta.
Kristuksen ruumis
Kor. 12:27: Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä. Uskoon tulleet ihmiset muodostavat Kristuksen jakamattoman ruumiin. Kaksiosaisen Jeesuksen paluun tulkinnan mukaan vielä ahdistuksen ajassa ihmisiä tulee pelastukseen, mutta he eivät kuitenkaan pääsisi tempaukseen eivätkä siten hääjuhlaan.
On ilmeistä, että Jumalan tarkoitus ei ole jättää osaa uskoon tulleista morsiusseurakunnan ja Karitsan häiden ulkopuolelle. Mitään tulkintaongelmaa ei synny, jos tulkitaan seurakunnan tempauksen tapahtuvan vasta ahdistuksen ajan jälkeen, jolloin kaikki uskoon tulleet ja ylösnousemuksen kokevat ihmiset muodostavat Kristuksen ruumiin ja hääjuhlajoukon. Kristuksen ruumis ei voi olla jaettu.
Lopuksi
Millään aikaisemmalla sukupolvella ei ole ollut nykyisen kaltaisia edellytyksiä olla viimeinen sukupolvi ennen Jeesuksen paluuta. Uskovien ja seurakuntien tulisi valmistautua pahimpaan eikä helpoimpaan. Mitään emme menetä siinä, jos valmistaudumme siihen, että seurakunta on suuren ahdistuksen ajassa, vaikka kuitenkin säästyisimme siltä. Mutta jos tuudittaudumme siihen, että Jeesus tulee ennen suuren ahdistuksen ja vihan aikaa, ja niin ei tapahdukaan, olemme valmistautumattomia tuleviin vaikeisiin aikoihin.
Lähteet:
Adams, Robert I. 2019. Kuningas saapuu. TV-7.
Brown, Michael L. ja Keener, Craig S. 2020. Älä pelkää Antikristusta. KKJMK Oy.
Hartonen, Vilho 1950. Mitä pian tapahtuu. RV, uusintapainos Kuva ja Sana 2013.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...