Historian
aikana seurakunnan luonteesta on kiistelty voimakkaastikin. Ajoittain
on painotettu, että seurakunta on pyhien yhteisö,
jossa pyhyyden ja kristillisen kasvun tulee olla selvästi nähtävissä
seurakunnan jäsenten elämässä. Näin ajateltiin esimerkiksi
100-luvulla niin sanotussa montanolaisliikkeessä, jota
jotkut pitävät jopa nykyhelluntailaisuuden edeltäjänä.
Toiset
ovat ajatelleet, että seurakunta koostuu väistämättä sekalaisesta
sakista, eikä jäsenten elämässä ilmenevä tai ehkä
pikemminkin puuttuva pyhyys määritä seurakunnan luonnetta.
Kirkkoisä Augustinus (354–430) esitetään usein tämän
näkemyksen edustajaksi. Augustinuksen ajatusta voisi luonnehtia
siten, että seurakunta on sairaala, jossa synnin rampauttamat
ihmiset voivat pikkuhiljaa parantua.
Jos
Augustinuksen näkemys seurakunnasta johtaa seurakunnan ymmärtämiseen
sairaalana, niin montanolaisuudessa seurakunta
nähtiin enemminkin harjoitusleirinä, jossa kristityt pyrkivät
kurinalaisesti kohden täydellisyyttä. Kummallakin näkemyksellä
on puoltajansa, ja kysymys siitä, pitäisikö seurakunnan edustaa
hoivakristillisyyttä vai harjoitusleirikristillisyyttä, on
edelleen avoin.
Nykykristillisyydessä
on nähtävissä jopa suoranainen trendi, jota
voidaan kutsua viihdekristillisyydeksi. Seurakuntaelämän koulukuntana
se poikkeaa edellä mainituista siinä, että sen puolesta
ei suuremmin argumentoida teologisin perustein, toisin kuin
kun hoivakristillisyyden ja harjoitusleirikristillisyyden välisessä
kiistassa. Teot puhuvat kuitenkin kovempaa kuin sanat,
ja toimet tuovat esiin toimijan luonteen.
Viihdekulttuurilla
on vahva asema yhteiskunnassamme, ja
sen vaikutusta lienee mahdoton paeta. Koska kristillisessä ympäristössä
elävät ja toimivat ihmiset ovat viihdekulttuurin vaikutuspiirissä,
viihdekulttuurista on tullut luonnollinen osa elämää.
Sitä, mikä on luonnollista, aletaan myös odottaa, ja se, mitä
odotetaan, koetaan tarpeeksi.
Tähän
tarpeeseen viihdekristillisyys pyrkii vastaamaan: se
pyrkii lieventämään kristittyjen ikävystymistä rutinoituneeseen ja
pitkästyttävään seurakuntaelämään ja tarjoamaan vähemmän
paheellista ajanvietettä.
Onko
tämä ongelma? Eikö seurakunnan tilaisuuksissa saa viihtyä?
”Viihtyminen” on liukas käsite. Viihtyä voi Bahamasaarten auringossa
lojuen jalkahieronnasta nauttien. Toisaalta kalliokiipeilijä
viihtyy kalliorinteellä vaikeissa olosuhteissa jäsenet
kipeinä tavoitellessaan parempaa taitoa kalliokiipeilyssä. Kiipeily
tekee hänestä paremman kiipeilijän. Auringossa lojuminen
tekee lojujasta paremman lojujan. Viihdekristillisyys puolestaan
tuottaa laatutietoisia viihdekulttuurin kuluttajia, ei
parempia kristittyjä.
Monien
vapaakristittyjen hengellinen perimä altistaa heidät viihdekristillisyydelle.
Puhujien retoriset taidot ja trendikäs haitarihumppa
ovat luoneet viihdyttävän ja kepeän kokousilmapiirin, joilla
on houkuteltu ihmisiä hengellisiin tilaisuuksiin. Lienee
aiheellista kysyä, onko viestinnän välineestä tullut viestin
sisältö. Onko viihdyttävän ilmapiirin tavoittelusta tullut itsetarkoitus?
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...