Parin
viime vuoden aikana olen havainnut, että vapaakristillisten nuorten
piirissä on syntynyt kasvava kiinnostus teologiaa kohtaan!
Tarkoitan tällä oikein riuskaa, akateemista teologiaa paksuine
englanninkielisine opuksineen. Juuri sellaisia monet nuoret
tänä päivänä lukevat. Jotkut heistä ovat teologian opiskelijoita, ja
jotkut tähtäävät sellaisiksi, kun taas toiset lukevat teologiaa
oman työnsä tai muun opiskelunsa ohessa.
Ilmiö
on erikoinen aikana, jolloin Suomen yliopistojen teologisiin opinto-ohjelmiin
on haettu vähenevästi – mikä tosin selittynee
ison kirkon pienenevillä työmarkkinoilla. Åbo Akademin
teologinen tiedekunta taitaa olla ainut, joka on säilyttänyt suosionsa,
jopa pystynyt sitä kasvattamaan. Villi arvaukseni onkin,
että siellä näkyy juuri tämä vapaakristillisistä taustoista
tulevien teologinen innostus ja opinhaluisuus.
Erikoinen
ilmiö on myös siksi, että vielä muutama vuosi sitten
näitä nuoria tuntuivat teologian saralla kiinnostavan lähinnä karismaattisten
virtausten alati vaihtuvat muunnelmat. Varmaan
ne edelleenkin kiinnostavat, mutta siirtymä suullisesta kirjoitetun
teologian suuntaan on ollut merkittävä.
Olen
kohdannut runsaasti uskovia älykkönuoria, jotka vakavissaan haluavat
oppia kohtaamaan aikamme maallistuneita, koulutettuja
ja fiksuja nuoria aikuisia. He puhuvat siitä, miten tärkeää
on oppia kommunikoimaan evankeliumi aikamme ihmisille, ja
sitten samaan hengenvetoon, samaan asiaan oleellisesti liittyen,
apologetiikasta eli kristinuskon teologisesta puolustamisesta.
Kristinuskon
järjelliseen puolustamiseen sopii oikein hyvin moni
muukin koulutus, mutta niitä muita on jo opiskeltu. Akateeminen
teologia taas on vapaakristilliselle nuorisolle melkoisen
tuore juttu, juurikin se ”viimeinen villitys”. Mutta se näyttää
olevan monille hyvin innostava villitys!
Tietä
tälle kaikelle lienee tasoittanut se, kun Iso Kirja -opisto alkoi
vuosia sitten tarjota opiskelijoille Amerikassa päämajaansa pitävän
Global Universityn korkeakoulututkintoja. Akateeminen
taso vahvistui yhteistyössä brittiläisen Walesin yliopiston
kanssa. Nykyään kansainvälisten yliopistotasoisten tutkintojen
tarjonnasta vastaa australialainen Alphacrucis College,
jonka suomalaisena kampuksena Iso Kirja toimii.
Näiden
kansainvälisten kumppaneidensa kautta IK-opisto on
kyennyt tarjoamaan jopa Master-tasoon yltäviä tutkintoja useiden
vuosien ajan. Monet ovat käyttäneet tätä mahdollisuutta, nuorten
lisäksi useat pitkään palvelleet seurakuntien pastorit.
Työssä kipeänä koettu koulutusvaje on näin tullut täytetyksi.
Kuulun itsekin tähän kiitolliseen joukkoon!
Oli
muuten mukava huomata, että Ristin
Voiton numerossa 34
Ison Kirjan aikainen opettajani otti jämäkästi kantaa asiaan, jota
hän kutsui viihdekristillisyydeksi. Näyttää siltä, että samalla
kun monet teologiset seminaarit ovat olleet suunnannäyttäjiä matkalla
kirkkojen ja seurakuntien alamäkeen, Iso Kirja
yrittää pitää omaa liikettään oikeilla raiteilla.
Tapio Lohikko
Kirjoittaja
on Tampereen baptistiseurakunnan pastori.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...