Mikä on minun syyni olla helluntailainen? Entä sinun? Näiden
kysymysten äärelle johdatteli Mika Yrjölän kolumni Ristin Voitossa
lokakuussa 2019.
En itse ole toisen tai kolmannen polven helluntailainen,
eikä suvussani ole tietääkseni muita. Tulin lapsena uskoon. Kävin vapaakirkon
kerhossa ja kirkon nuortenilloissa. Kun olin 18, Jumala puhui suoraan siitä,
ettei minua ole kastettu raamatullisesti. Syyni olla helluntailainen on
teologinen. Tai ainakin oli.
Vuosien aikana olen ollut mukana eri työmuodoissa, koska en
ole tottunut olemaan tekemättä mitään. Toki olin suorittaja. Etsin hyväksyntääkin.
Nyt ehkä olen hieman kypsempi, enkä enää suorita enkä osta rakkautta.
Usein olen todennut, että en halua olla tällaisessa
liikkeessä. En jaksa, kun yhä uudelleen huomaan, että minusta tehdään tulkintoja
ja muodostetaan mielipiteitä, vaikka kanssani ei ole edes keskusteltu. Selkäni
takana on puhuttu pahaa, joskus aiheesta, useimmiten aiheetta. Vähimmäistoive
olisi ollut, että joku, siis edes joku, olisi vaivautunut kysymään, pitääkö
jokin juttu paikkansa tai vaivautunut ottamaan selvää, kuka olen.
Olen tavannut valtaa väärin käyttäviä ihmisiä. Olen kyllästynyt
siihen, ettei tavalliselle jäsenelle vaivauduta vastaamaan. Suoranainen
piikittely työssä on ollut liikaa. Pahan puhumista ja arvostelua ”noin
luottamuksella” kuulee jatkuvasti. En halua olla tällaisessa liikkeessä. Eikä
ole pakko.
Kuulun (erityis)herkkiin ihmisiin. Koen epäoikeudenmukaisuuden
voimakkaasti. Loukkaannun toisten puolesta. Luonteeni mukaisesti vetäydyn
tällaisesta yhteistyökuviosta. Toki olen piiloutunut vuosien aikana naamarini
taakse, enkä ole päästänyt ketään lähelle. Se on ollut tapa suojautua.
Nykyisin yritän ottaa asiat puheeksi, mutta jos keskustelua ei synny, vetäydyn.
Vanhemmiten haluan käyttää aikaa rakentavammin, enkä koe muutoinkaan tarvetta
olla mukana sellaisessa, mikä ei voimaannuta.
Miksi sitten en ole eronnut? Olen – ehkä lapsellisesti –
uskonut, että voisin olla mukana kehittämässä ilmapiiriä parempaan suuntaan.
Olen puhunut paljon käyttäytymisestä. Olen saarnannut ihmissuhteista. Entä
nyt? Mietin toisinaan ja rukoilen, missä voisin palvella. Missä on sellaista
johtamista, jossa vaivauduttaisiin tutustumaan ihmiseen eikä tehtäisi
päätelmiä kuulopuheiden perusteella? Kaipaan niin ihmistä, joka olisi läsnä ja
kuuntelisi aidosti. Olen toki sellaisia tavannut – kiitos heistä
taivaalliselle Isälle. Ilman heitä en ehkä olisi enää helluntailainen. En vain
olisi jaksanut.
Olen seurakuntani johtoryhmässä. Nautin siitä yhteistyöstä,
koska se on nimenomaan yhteistyötä. Hyvä ilmapiiri, huumori ja yhteishenki
auttavat olemaan mukana. Se on yksi syy olla edelleen helluntaiseurakunnan
jäsen. Eräs johtoryhmämme jäsen puhuu usein armollisuudesta itseämme ja
toisiamme kohtaan. Sekin auttaa.
Pidän Jumalan sanaa ylimpänä auktoriteettinani. Yrjölää
lainaten minäkin ajattelen, että liike, joka korostaa Pyhän Hengen aktiivista,
jokapäiväistä yliluonnollista ja luonnollista toimintaa, on minua varten. Syy
jäädä on teologinen.
Eija Saarenmaa
Kirjoittaja on psykologi, teologi ja andragogi eli
aikuiskasvatuksen ammattilainen.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...