Suomessakin vietettiin tammikuussa vainojen uhrien
muistopäivää. Päivä virallistettiin YK:ssa vuonna 2006, jolloin
saksalaisten pahimpien tuhoamisleirien kuten Auschwitzin vapauttamisesta oli kulunut 60 vuotta. Suomessa ja myös täällä Israelissa
uutisoitiin pian muistopäivän jälkeen suomalaisista vapaaehtoisista, jotka taistelivat saksalaisten riveissä vuosina 1941–43.
SS-vapaaehtoisjoukoissa palveli yhteensä 1 408 suomalaista. Waffen SS:n Wiking-divisioonan suomalaiset osallistuivat
todennäköisesti osana saksalaista SS-joukko-osastoa juutalaisten sekä muiden siviilien ja sotavankien surmaamiseen Saksan
itärintamalla, kertoo Kansallisarkistolta tilattu riippumaton selvitystyö, joka käynnistyi viime vuonna, kun juutalaisen
ihmisoikeusjärjestön Simon Wiesenthal -keskuksen johtaja Efraim Zuroff pyysi presidentti Sauli Niinistöltä tutkimusta suomalaisten
osuudesta juutalaisten surmaamiseen.
Kansallisarkiston tutkija, professori Lars Westerlund sai
käyttöönsä muun muassa 76 vapaaehtoisen päiväkirjamerkinnät sekä suomalaisen alikersantin ja neljän muun vapaaehtoissotilaan ylemmälle upseerille allekirjoittaman kirjeen, jossa he
valittavat joutuneensa huoltojoukkoihin Neuvostoliiton rintaman
sijasta. Heinäkuussa 1941 päivätyssä kirjeessä mainitaan, että
juutalaisten teloittamiseen riittää kehnompikin ampumataito kuin heillä
olisi.
Siis ainakin osa suomalaisesta SS-joukosta osallistui
Hitlerin Saksan masinoimaan holokaustiin.
Virallisesti on ilmoitettu, että Suomesta luovutettiin
keskitysleireihin kahdeksan juutalaista. Luku saattaa kuitenkin olla
korkeampi. SS-sotilaitten osuus on vielä kysymys erikseen.
Israelissa suomalaisraporttia tervehdittiin myönteisesti. Sitä pidettiin rehellisyytenä, jota esimerkiksi harvoista itäisen Euroopan maista löytyy. Juutalaisvastaisuus, antisemitismi, on vihamielisyyttä, joka on ilmennyt vuosisatojen saatossa eriasteisena sortamisena, maasta karkotuksina sekä äärimuodossaan joukkomurhina. Kielteistä asennetta
juutalaisia kohtaan on ollut lähes kaikkialla, mihin he karkotettuina
alkoivat siirtyä muinaisesta kotimaastaan reilut 2 000 vuotta sitten.
Juutalaisia vainottiin jo tuhat vuotta aiemmin Egyptissä, jossa he
lisääntyivät ja joutuivat orjiksi.
Juutalaisten syrjinnän perusteena on käytetty niin uskontoa, politiikkaa, taloutta kuin rotuakin. Juutalaisiin liitetyt
salaliittoteoriat ovat yhä suosiossa. Lisäksi Euroopassakin on kasvava joukko holokaustin kieltäjiä.
Israelissa juutalaisten historiallisista vaikeista ajoista
opetetaan kouluissa, mikä on ollut usein esteenä kristittyjen ja
juutalaisten rehelliselle vuoropuhelulle. Monien juutalaisten on ollut
vaikea käsittää, että Jeesuksen aidot seuraajat eivät syyllisty
väkivaltaan ja sortamiseen.
Vainoihin johtavaa mentaliteettia ei juurita hetkessä. Koko
maailma tarvitsee paljon asennemuokkausta niin suhteessa
juutalaisiin kuin muihin vähemmistöihin.
Heikki Kangas
Kirjoittaja on erikoistoimittaja, joka on asunut
Israelissa vuodesta 1990 lähtien.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...