Saavuttaminen ei riitä

Yksi seurakunnan kohtaamista haasteista nykypäivänä on urbanisaatio eli kaupungistuminen. Urbaani on erilaisuutta tiheässä. Kaupungit ovat paikkoja, joihin pakkautuu paljon erilaisuutta. Ne ovat kuin maailma pienoiskoossa. Kulttuurit, uskonnot, kielet ja erilaiset alakulttuurit asuvat rinta rinnan tai omissa lähiöissään. Urbaani ei rajoitu kaupunkiin. Sen elämäntapa ja kulttuuri leviää kaikkialle.

Kymmenen vuoden sisällä 80 prosenttia eurooppalaisista asuu kaupungeissa. Vaikka kaupunkeihin tullaan rikastumaan, niissä myös köyhyys korostuu. Vuonna 2014 miltei neljäsosa Euroopassa eli köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa. Kaupungeissa vaara on suurin. Globaalisti urbaanien köyhien parissa myös uskonnollisuus vähenee. Korostunut perinteisestä uskonnollisuudesta luopuminen on ilmeistä myös vaikkapa Helsingin alueella.

Kaupunkeja ja urbanisaatiota ei voi ohittaa, kun mietitään seurakunnan elämää ja tulevaisuutta. Seurakunnan roolia urbaanissa ympäristössä pohdittiin Visio-konferenssin paneelikeskustelussa huhtikuussa Tampereella. Haastattelin aiheesta IK-opiston opettajaa Markku Ojaniemeä, pastori Jaakko Pasasta, kasvatustieteilijä Katja Castilloa sekä muusikko Roni Lempiäistä.

Ojaniemi muistutti, että kristinusko on urbaani ilmiö. Antiokiassa oli 63 prosenttia enemmän ihmisiä neliökilometrillä kuin Tampereella. Paavali ajatteli kaupungit sopivaksi ympäristöksi sanomalleen. Urbaani on mahdollisuus.

Panelistit kertoivat kohdanneensa lupaavia esimerkkejä urbaanista seurakunnasta. Lempiäinen mainitsi tarpeisiin vastaamisen. Äiti–lapsipiirit, ruokajako ja käytännön apu maahanmuuttajille ovat mainioita esimerkkejä. Pasanen muistutti köyhäinavun olleen osa seurakunnan toimintaa jo Apostolien teoissa. Tässä ollaan Suomessakin aktiivisia.

Castillon mukaan aikamme kiireinen elämänmeno tekee ihmisistä kasvotonta massaa. Kaupungeissa on paljon yksinäisyyttä, ja tällaisessa maailmassa tehtävämme ytimeen tulee yksilön kohtaaminen.

Suomessakin on merkkejä yhteiskunnan kylmenemisestä. Castillon mukaan ihmiset eivät hakeudu enää kovin mielellään hoiva-alalle, koska se koetaan raskaaksi. Roolimme kristittyinä on taistella kylmyyttä vastaan. Olemme vastakertomus, sanoi Castillo. Kerromme ihmiselle, ettet ole kaupungin tusinatavaraa, vaan olet ainutkertainen.

Urbaani todellisuus odottaa, että löydämme identiteettimme lähetystyöntekijöinä. Ojaniemen mukaan ihmiset eivät ole muuttuneet kahdessa tuhannessa vuodessa. Alkuseurakunnan piiriin tultiin kahdesta syystä: rakastavan Jumalan ja ikuisen elämän tähden. Tätä kaipaa myös urbaani ihminen. Asiasta ei saa tehdä liian teknistä. Ytimessä on edelleen yksilön kohtaaminen.

Ojaniemen mukaan ”meidän tehtävämme ei ole saavuttaa ihmisiä. Tehtävämme on OLLA ihmisiä toinen toisillemme”.

Visio-konferenssin tallenteita voi katsoa UskoTV:ltä ja Tampereen helluntaiseurakunnan YouTube-kanavalta.

Jarkko Lindqvist

Kirjoittaja on Tampereen helluntaiseurakunnan seurakuntapastori ja nuorisotyön johtaja.