–
Tulkaa meille! Minä tarjoan ilmaisen pizzan ja seurakunta tarjoaa
kolme tuntia ilmaista puheaikaa!
Pilke
silmäkulmassa pidetty markkinointipuhe oli tarkoitettu vetoamaan
meikäläiseen, joka olin siirtynyt pastorin töistä maallisempiin
tehtäviin ja joka vaimoni kanssa etsin vieraassa kaupungissa
uutta kotiseurakuntaa.
Aina
ennen oli hengellinen kotimme ollut minun työpaikkani, seurakunta,
jossa minä olin ollut töissä. Kun en ollut pastorina,
jouduimme oudon valinnan eteen: Missä olisi hengellinen kotimme
tuossa suuressa kaupungissa?
Muuttolaatikoiden
keskeltä olimme lähteneet seurakuntaan, jossa
odotimme tapaavamme joitain meille ennestään tuttuja. Pääsimme
kuitenkin penkkiin ilman, että kukaan olisi häirinnyt meitä
edes tervetulotoivotuksella. Jo kohta ymmärsimme, että
tuo seurakunta – tai ainakin kokousta vetävä pariskunta ystävineen
– oli päättänyt paneutua rukoukseen, paastoon ja hengelliseen
taisteluun koko Euroopan puolesta. Seuraavalla viikolla
olisi vuorossa jokin toinen maanosa.
Hengellisesti
valveutunut, hampaisiin saakka aseistautunut pioneerijoukko
hyökkäsi ylistyslauluin ja rukouksin valtaamaan maata.
Itse huomasin häpeäkseni tekeväni edelleen muuttoa,
taistelevani pahvilaatikoiden parissa.
Lähtiessä
löytyi eteisestä kokousohjelma. Sitä lukiessa varmistui, että
tämä tavoitteellinen, taisteluvalmis sotajoukko ei olisi
se hengellinen koti, johon me kotiutuisimme. Juuri silloin oli
omassa arjessamme haasteita kohdattavana yllin kyllin.
Kävimme
muissakin kirkoissa kuulemassa innoittavia puheita visioista
ja missiosista. Ja sitten tuli vastaan tuo hymyilevä naama,
ojennettu käsi ja lähinnä vitsiksi tarkoitettu, vuosia vanha,
puhelinoperaattoreilta lainattu mainoslause.
–
Tulkaa meille! Saat kolme tuntia ilmaista puheaikaa!
Seuraavien
vuosien aikana – vaikka ilmaisesta puheajasta jäi
laskelmieni mukaan monta minuuttia käyttämättä – viihdyimme tuossa
joukossa, jossa koimme tulevamme aidosti kohdatuiksi.
Kaupungissa olisi varmasti löytynyt parempaa musiikkia
ja viimeistellympää ohjelmatarjontaa. Mutta se ei olisi
korvannut noita uuden kotiseurakuntamme ihmisiä.
Seurakunnan
perhekuoron harjoituksissa löytyi aina joku, jonka
kanssa heittää hulvatonta huumoria raskaan työpäivän päätteeksi.
Ystäviä, joiden kanssa usko sulautui luontevasti tavalliseen
yhdessäoloon ja yhteiseen rukoukseen.
Kriisin
kohdatessa pastorilla oli aikaa kuunnella ja jakaa vaieten kysymyksiämme,
jotka tuntuivat jäävän vastausta vaille. Ei
ollut neuvoja eikä viisauksia. Eikä siinä tainnut olla suuremmin profetoimistakaan.
Oli jumalanpalveluksen jälkeen hiljentynyt kirkkosali
ja jaetut kyyneleet.
En
muista, oliko heillä Power Pointille piirrettyä strategiaa. Jotakin
oli kuitenkin piirretty heidän sydämeensä. Eikä sitä heijastettu
valkokankaalle, vaan se heijastui heidän elämästään spontaaneina
kyläkutsuina, kohtaamisissa tai vaikkapa rohkaisevina
tekstiviesteinä.
Tarjoukseen
sisältynyt pizza osoittautui perhepizzaksi. Ja he
ottivat aikaa syödäkseen sen meidän kanssamme. Siksi heistä,
siitä seurakunnasta, tuli hengellinen kotimme.
Heimo Enbuska
Kirjoittaja
on Kuopion helluntaiseurakunnan johtava pastori.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...