Toimitustyössä vilisee paljon nimiä. Kun dataa helluntailaisten projekteista ja tekemisistä virtaa lehteen, useimmiten nimet eivät liity mitenkään toisiinsa – paitsi maaliskuisen Tellus-lähetyskonferenssin kohdalla.
Kun konferenssia koti- ja ulkomailta toteuttaneita ynnäili yhteen, paljastui jotakin mielenkiintoista. Monen toteuttajan taustalta löytyi pidempi historia sille hengelliselle tehtävälle, jossa kukin toimi. Heidän elämässään oli vaikuttanut pastori-isiä, lähettivanhempia, hengellisen työn pioneereja, auttamiselle vihkiytyneitä, tai kokonaisia lähettisukuja.
Havainto liittyy myös hengelliseen työhön yleensä. Näyttää nimittäin siltä, että jos henkilön vanhemmat tai isovanhemmat olivat löytäneet ja täyttäneet paikkansa Jumalan työssä, heidän esimerkkinsä vaikuttaa. Kun vanhemmat ovat aidosti sitoutuneet Jumalan päämääriin – joko palkasta tai palkatta, näkyvästi tai taustalla – sitoumus siirtyy ainakin osalle heidän jälkeläisistään.
Periytyykö siis lähetysrakkaus? Ja mitä se edes on? Periytymisen osalta Jumalaa palvelevat perhekunnat viittaavat varmasti mieluummin Jumalan armoon. Monesti jalo kutsumus voi tuntua jättävän jälkeensä lähinnä raunioita, eikä oma omistautuminen Jumalan käyttöön välttämättä heijastu lasten elämään samansuuntaisina valintoina.
Mutta kaiken keskellä Jumala on armollinen. Hän kuulee vanhempien rukoukset, ja hänellä on omat, korkeammat tiensä aikatauluineen. Hän voi jatkaa työtään suvuissa ja niiden kautta, vaikka ihmiset olisivat jo menettäneet toivonsa.
Lähetysrakkaus taas on jo sanana pulmallinen, koska se yhdistetään usein vain vieraisiin maihin. Tämä tekee lähetysrakkaudesta harvojen hommaa ja jättää ulkopuolelle ison joukon niin sanottuja tavallisia uskovia. Kuitenkin Jeesus käski lähetyskäskyssään (Matt. 28:18–20) tehdä opetuslapsia. Ja sitähän Suomen seurakunnissakin tehdään kaiken aikaa.
Niinpä myös suomalainen seurakuntatyö, sekä sen ja lähetystyön tukeminen tavalla tai toisella, kuuluu mielestäni lähetysrakkauteen. Lähetysrakkaus voi valloittaa jokaisen. Se on sitä, että antaa tietoisesti Jumalalle luvan käyttää elämäänsä muiden hyväksi, sijainnistaan riippumatta.
Myös se, miten näemme ympäristömme, voi vaatia päivittämistä. Hengellinen työ Suomessakin muistuttaa näet yhä enemmän lähettien todellisuutta kaukomailla.
YWAMin lähetystyöntekijä Henri Hermunen herättelee uskovia tähän Wycliffen nettisivuilla. Hän huomauttaa, ettei Suomi ole enää yhteisesti jaettujen kristillisten arvojen pohjalta pyörivä yhteiskunta, vaan lähetystyössä tutut kulttuurietäisyydet pitää ylittää myös täällä, jotta evankeliumi tavoittaa suomalaiset.
Hermunen kirjoittaa: ”Meidän on hyväksyttävä, että kaikki yrityksemme viestiä evankeliumia länsimaisessa kontekstissa ovat nyt kulttuurien välistä viestintää. Meidän on opittava katsomaan suomalaista kulttuuria lähetystyöntekijän silmin.”
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...