Onko kahvi (sittenkin) syntiä?

Kevät 2014. Makaan sohvalla vatsataudin kourissa. Olo on voimaton. Ei nukuta, mutta silmiä on pidettävä kiinni. Etovan olon kaverina migreenimäinen särky takoo päässäni. Tunnistan sen vieroitusoireeksi. Olen päättänyt lopettaa kofeiiniriippuvuuteni nyt samalla, kun mikään syöty tai juotu ei sisälläni pysy.

Ystävyyteni kofeiinin kanssa alkoi 15-vuotiaana, keväisenä lauantai-iltana. Tuolloin makasin myös sohvalla, tällä kertaa rukoushuoneella nuortenkokousta odotellen. Riehakas päivä ja edellinen yö vaativat verojaan, ja olin aivan puhki. Väsytti, mutta ei nukuttanut. Olin vastuussa kokouksen musiikista, eikä illasta ollut ennustettavissa kovin hohdokasta.

Keittiöstä kuului puheensorinaa ja kahvinkeittimen rykäisyjä. Jostain tajuntani läpi muistui usein kuultu tokaisu, ”kahvi piristää”. Nousin ylös, kävelin keittiöön ja join elämäni ensimmäisen kofeiiniannoksen.

Tästä alkoi kaksikymmentä vuotta jatkunut rakkaussuhde. Tuskin olin saanut särvittyä kitkerää kupillista loppuun asti, kun tuntui kuin suomut olisivat silmiltäni pudonneet. Väsymys muuttui iloksi ja energisyydeksi. Illan konsertti sujui erittäin letkeästi samoin seuraava yö, kun uni ei ennen aamuneljää tullut silmään. Kirjoittelin lauluja ja olin viisaampi kuin koskaan. Kokemus oli niin hurmaava, että vertaan sitä puolivakavissani KK – Kuolemankauppias -kirjan kuvauksiin päähenkilön ensikosketuksesta amfetamiiniin.

Wikipedian mukaan kofeiini on piriste, joka vaikuttaa keskushermoston toimintaa kiihdyttävästi. Kofeiini vaimentaa väsymyksen tunnetta ja lisää vireyttä sekä valppautta. Itselläni kahvi lakkasi viimeisinä vuosina piristämästä. Join kahvia pari kuppia päivässä vain  välttääkseni kofeiinin vieroitusoireet. Jos päiväkupillinen jäi juomatta, aamulla päässä jyskytti. Nämä aamut saivat minut kysymään, mitä järkeä kofeiinin käytössä todellisuudessa on.

Asia, joka mielestäni ansaitsisi keskustelua myös seurakuntapiireissä, on kofeiinin stimuloiva vaikutus. Nyt kun kofeiinitoleranssini on laskenut, satunnaisesti nautitun kahvikupillisenkin vaikutus on käsittämättömän voimakas. Koen inspiroituvani myönteisesti, ajatukset lähtevät laukkaamaan uusille radoille ja olo on suoraan sanottuna lievästi päihtynyt. Kofeiinista on tullut minulle apu niihin hetkiin, kun elämä tuntuu raskaalta, eikä esimerkiksi kirjoittaminen suju.

Onko kofeiini siis todellisuudessa päihde? Vaikutukset ainakin ovat päihdemäisiä. Riippuvuussuhdekin syntyy jo parin päivän käytön jälkeen. Monet adventistit suhtautuvat kofeiiniin syntinä: se sitoo ihmistä. Kofeiini on pysynyt ”syntilistamme” ulkopuolella pitkälti siksi, että kahvin nauttimisella on vahva sosiaalinen hyväksyntä kulttuurissamme.

Neljä vinkkiä kofeiinista irti pyristelevälle.

1) Varaudu.
Hanki kofeiinitonta kahvia kaappiin heikkojen hetkien varalle.

2) Tiedosta, että pyrit irti kofeiinista, et kahvista.
Kahviin yhdistyy positiivisia tunteita sen maun ja myönteisten sosiaalisten tilanteiden vuoksi.

3) Opettele selitys.
Sinulta kysytään aivan varmasti, miksi et juo kahvia. Kuvaile vieroitusoireita ja haluasi irrottautua kofeiinista. Muista aina kertoa rakastavasi kahvin makua, koska irrottautuminen koetaan joskus loukkaavana.


Anssi Tiittanen

Kirjoittaja on Ristin Voiton toimituspäällikkö.