Koska uskon, että olemalla avoin voi tehdä suurimman
vaikutuksen, teen heti tähän alkuun (ehkäpä) järkyttävän tunnustuksen: en ole oikein nauttinut lukemisesta noin kymmenen viime
vuoden aikana. Kaikki varmaan kuvittelevat, että
kustannustoimittaja ei vapaa-ajallakaan pysty irrottamaan nenäänsä kirjasta, mutta
totuus on luuloa karumpi.
Olen lukenut työpäivien ulkopuolella kevään aikana laskujeni mukaan viisi kirjaa. Lisäksi olen kuuntelemassa yhtä teosta,
mutta en käy lenkillä riittävän usein siihen, että se sanottavasti
edistyisi.
Pöydälläni on keskeneräisenä kaksi teosta. Nykyään yritän
lukea aloittamani kirjat yksi kerrallaan loppuun asti, mutta olen
myös antanut itselleni luvan jättää kirjan kesken, jos se ei
yksinkertaisesti imaise mukaansa. Lisäksi olen päättänyt, että muutamakin sivu illassa riittää. Sitten uni jo tuleekin.
Kirjallisuudenopiskelija joutui lukemaan monia kirjoja vain velvollisuudesta,
urakkana, tulevat tenttikysymykset päässä vilisten. Se vei ilon
lukemisesta. Nyt etsin sitä uudelleen.
Lapsen kanssa luemme tällä hetkellä kotimaista kristillistä seikkailukirjaa iltaisin luku kerrallaan. Hyvin uppoaa.
Usein tartumme Tatuun ja Patuun tai Kunnaksen versioon klassikkotarinoista. Muutaman kirjan tuleva neljäsluokkalainen sai jo
itsekseenkin luettua kevään aikana. Aamuisin hän selaa lastenlehtiä aamiaisen ääressä, kun minä luen Raamattua. Tiedän kuitenkin, että enemmän poika lukee pelien ohjetekstejä kuin fyysisiä kirjoja tai lehtiä.
Mutta hetkinen, ympäristömmehän vilisee tekstejä. Mitähän satunnaista olenkaan lueskellut viime aikoina? Jotain siitä kertoo Facebookin ja Twitterin toimintalokit. Lukemisaiheitani viime viikkoina ovat olleet ainakin juhlimisen tärkeys, vieraannuttaminen, äitienpäivän vaikeus (erityisesti
introvertille), kuukautiskupit ja kirjoittaminen (tunnustan: aloitin tämän
kolumnin kirjoittamisenkin googlettamalla ”lukeminen”!).
Lukemistani näyttää valitettavasti leimaavan hektisessä elämänvirrassa ajelehtiminen. Tai ehkä ”sieltä täältä, silloin tällöin” onkin vain nykyihmisen tapa lukea eikä mikään valiteltava seikka? Joka aamu yritän ankkuroitua Raamattuun, koska sen klassikompaa teosta ei ole. Täytyy olla jotakin, johon
kaikkea vastaan tulevaa peilata.
Lukemisesta, armollisesti: Kun ajattelee lukemista, kuulee
korvissaan Jörn Donnerin lausuvan painokkaasti matalalla äänellään ”Lukeminen kannattaa aina.” Legenda on oikeassa, mutta eikö lukurima nouse tällä näyllä aika korkealle? Ei minulla ole
sellaista hienosti järjestettyä kotikirjastoa ja upottavaa nojatuolia
kuin Jörkalla mainoksessa! Jos olisi, se olisi todennäköisesti piiloutunut pyykkikasan alle. Mitä jos en jaksa keskittyä (tuttua), mitä
jos pitäisi ennemmin siivota (tuttua sekin) tai mitä jos en ymmärrä
kirjasta mitään (erittäin tuttua!)? Lastenkirjat ovat siitä mukavia,
että ne ovat ymmärrettäviä ja lyhyitä. Silti ne ovat ihan oikeita
kirjoja. Dostojevskikin on lukemisen arvoista, mutta ei kannata
yrittää lukea kaikkia hänen teoksiaan yhden viikonlopun aikana
(Paavo Väyrynenkin myönsi sittemmin, että hän luki vain Keminmaan kirjastosta silloin löytyneet teokset, ja nekin
”kursorisesti”).
Kurkkaapa kristillisten kustantajien Kesälukuhaaste
Facebookissa. Nähdään siellä! Lupaan lukea kesällä ainakin seuraavat viisi kirjaa. Ensimmäiset kaksi haen tänään kirjastosta.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...