”Tahdon elää tämän päivän rohkeasti, tahdon löytää jalanjäljet
Mestarin. Tahdon olla uskollinen loppuun asti, kunnes Herran näemme kasvoista
kasvoihin.” (Pekka Simojoki)
Kuulun sukupolveen, joka on laulanut yllä siteerattua Exit-yhtyeen
laulua monta kertaa täydestä sydämestä, joskus kädetkin kohotettuina. Kuulun
siis (ehkä vielä) nuoriin aikuisiin, Y-sukupolveen, 1980-luvulla syntyneisiin.
Kuulun myös sukupolveen, joka on aloittanut työelämässä alle kymmenen vuotta
sitten. Ja moni meistä on jo uupunut.
Emme tietenkään voi syyttää edellisiä sukupolvia uupumisestamme,
mutta vertailua voi aina tehdä – niinhän tehdään silloinkin, kun sanotaan,
että älä valita, sinulla sentään on sähkövalot ja pyykkikone. Isovanhempieni
sukupolvi oli sodassa ja jälleenrakensi maamme. Töitä ja lapsia oli niin,
ettei ehtinyt miettiä, mihin aikansa olisi käyttänyt ja miltä elämä tuntui.
Uupumisen valittamisesta ei olisi ollut mitään hyötyä, sillä aina tuli uusi päivä
uusine töineen.
Sukupolveni vanhemmat taas saivat selkeät ammattijaot ja
eläkevirat. Elettiin hurja nousukausikin. Osa viroista oli vielä jäljellä, kun
Y-sukupolvi astui työelämään, mutta harva meistä niihin työpaikkoihin
sijoittuu. Digitaalinen vallankumous synnytti ja synnyttää yhä aivan uusia
ammatteja. Y-sukupolven ei tarvitse tehdä töitään kellokorttia leimaillen.
Olennaisempaa on flow’n, hyvän vireen, etsiminen ja jatkuva saatavilla ja
hereillä oleminen. Toisaalta kaikki on koko ajan yhä epävarmempaa: työpaikat,
ilmasto, maailmanrauha.
Yhtenä päivänä kuulin alussa siteeratun Exitin laulun radiosta ja
huomasin vähän ahdistuvani. Tämänhän piti olla voimalaulu – siltä se oli
ainakin tuntunut aikanaan nuortenkokouksessa hämärässä liikuntasalissa. Silloin
kun oli helppoa nostaa kädet. Nyt huomioni kiinnittyi sanapariin ”loppuun
asti”. Entä jos minun henkilökohtainen henkinen loppuni tulee paljon ennemmin
kuin Jeesus tulee takaisin? Entä jos en jaksakaan olla se Jumalan soturi?
Haluaisin kyllä olla mukana kaikessa, mutta onko Jumalalla minulle tällaisena
mitään käyttöä? Onko evankeliumi minulle niin iloinen asia, että edes haluan
jakaa sitä muillekin?
Nuoret aikuiset eivät ole sitoutumattomia. Moni pitää ystäviään
kuin perheenään, ja avioliittoon sitoutuminen on kristillisissä piireissä vielä
kunniassa. Monet antavat rahaa hyväntekeväisyyteen, ja jotkut ovat valmiita
vaikka marssimaan kaduilla tärkeinä pitämiensä asioiden puolesta. On kuitenkin
pakko vetää raja siihen, mihin työ- ja perhe-elämän ohessa pystyy ja ehtii
sitoutua. Ja halua sitoutua löytyy vähän sellaiseen toimintaan, joka ei sytytä
omaa sydäntä eikä saa sitä sykkimään.
Mikä sitten sytyttää Y-sukupolveen syntynyttä? Vastauksia on
tietysti yhtä monta kuin vastaajiakin. Tutkimusten mukaan esimerkiksi
kuluttaminen, teknologiset vempaimet ja internetin mahdollisuudet sekä vieraat
kulttuurit.
Omalle listalleni pääsevät ainakin hyvät kirjat ja keskustelut
kasvokkain, toisten auttaminen, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja
ympäristön vaaliminen. Raportoin teille, kun löydän tavan, jossa nämä
yhdistyvät ja jolla voin ”olla uskollinen loppuun asti” – ihan vaikka sinne
Jeesuksen paluuseen saakka, jos niikseen tulee.
Anna Lehtinen
Kirjoittaja on
toimittaja, joka aloittaa kevään aikana elämänhallinta-aiheisen blogin Ristin
Voiton verkkosivuilla.
Pääkirjoitus Sata vuotta sitten, 27. tammikuuta 1918 alkoi kansalaissota. Se oli
Suomen itsenäisyyden ajan väkivaltaisin maan sisäinen yhteenotto, jossa vihan
voimat pääsivät valloilleen. Näkökulmas...
Miten onKristittyjen ykseyden ekumeenista rukousviikkoa vietettiin perinteiseen
tapaan 18.–25. tammikuuta. 110 vuotta täyttänyt tapahtuma kokoaa Jeesuksen
seuraajia eri puolilla maailmaa rukoilemaa...
UutisetValkeakoskella eri seurakunnat tekevät yhteistyötä hyvässä hengessä ympäri
vuoden. Ekumeenisella rukousviikolla toteutettiin myös perinteeksi muodostunut
kirkkovaellus.
UutisetSiilinjärvellä ekumeeniseen
kirkkovaellukseen osallistui neljä seurakuntaa. Myös helluntaiseurakunnan
pastori Waltteri Haapala oli
joukkojensa kanssa mukana.
UutisetYksi Fidan lukuisista koulutushankkeista on Bangladeshin pääkaupungin
Dhakan pääkaupunkialueella toimiva Joy & Hope -koulu. Yli 400 oppilaan
oppilaitos on paikallisen seurakunnan, Fi...
UutisetEvankelisten kristittyjen rukous- ja paastokampanjat, vetoomukset ja
mielenosoitukset näyttävät johtavan myönteiseen lopputulokseen Boliviassa, kun
maan presidentti Evo Morales ilmoitti pe...
UutisetVaikka jumalanpalvelusaktiivisuus on Isossa-Britanniassa vähentynyt,
rukoileminen on pitänyt pintansa paremmin: puolet maan aikuisväestöstä
rukoilee vähintään joskus. Asia ilmeni kristi...
MuutAmerikkalaiset uudemmat kristilliset elokuvat eivät enää ole vaikeasti
löydettävissä. Melkein kaikki viime vuosina tehdyt elokuvat löytyvät verkon
suoratoistopalveluista, kuten Netflixist...
Kolumni”Tahdon elää tämän päivän rohkeasti, tahdon löytää jalanjäljet
Mestarin. Tahdon olla uskollinen loppuun asti, kunnes Herran näemme kasvoista
kasvoihin.” (Pekka Simojoki)
PakinaPitkällisen pohdinnan jälkeen minä ja mieheni
päätimme luopua ajatuksesta, että kotonamme kuuluisi pienten jalkojen
tepsutusta, toisin sanoen leikkauttaa narttukoiramme. Alma ei tulevast...
ArtikkelitSuomen Helluntaikirkon maahanmuuttajaryhmä on harhaanjohtavasta
nimestään huolimatta pääosin suomalaisista koostuva työryhmä. Tosin siihen
kuuluu myös muualta Suomeen muuttaneita asiant...
MielipideSynnyit monilapsiseen, henkiseltä ilmapiiriltään turvalliseen
perheeseen. Vanhemmat rakensivat uutta elämää ansioilla, jotka oli hankittu
Amerikan aikaisten työvuosien kovalla työllä ja...
Muut Jumalan puhe Eilatin lentokentällä muutti eteläpohjalaisen Mari Palomäen elämän.
On ilo onnitella
sinua, Mari, 50 vuoden rajapyykin saavutettuasi. Elämäntarinasi on huima...