Missä on hyvä Jumala koronakurimuksen keskellä? Eikö hän välitä? Onko häntä edes olemassa? Niin kristityt kuin ateistit ovat pohtineet kärsimyksen ongelmaa, koska kärsimys koskettaa kaikkia yhteisesti jollakin tasolla. Kristitty etsii lohtua ja ymmärrystä Raamatusta tarkastelemalla kärsimystä osana suurempaa raamatullista viitekehystä.
Ateistille kysymys on toisenlaisena: Jos olisi olemassa kaikkivaltias hyvä Jumala, joka tahtoo hyvää ihmisille, eikö hän poistaisi kaiken kärsimyksen maailmasta? Eikö maailma ympärillämme olisi aivan toisenlainen? Ateistisessa päättelyssä on kuitenkin ratkaisevia ongelmia.
Ensimmäinen niistä on oletus siitä, että Jumalalla ei voi olla mitään moraalisesti perusteltua syytä sallia luomakunnassaan kärsimystä. Mistä ateisti sen tietää? Hänen pitäisi itse olla kaikkitietävä voidakseen ehdottomalla varmuudella väittää tietävänsä sellaista.
Jos kärsimystä tarkastelee Raamatun alkulukujen valossa, maailma vaikuttaisi nykyisellään juuri sellaiselta, kuin sen voisi kuvitella olevan Raamatun kuvaileman syntiinlankeemuksen seurauksena.
Ateistiseen päättelyyn tämän asian tiimoilta sisältyy myös toinen ongelmallinen oletus: että Jumalan päämäärä olisi tehdä ihmiset onnellisiksi tässä elämässä eikä tulevassa. Raamatun mukaan onnellisuus vailla kärsimystä saavutetaan vasta tulevaisuudessa Jumalan valtakunnassa. Kenties Jumala ei vielä ole poistanut kärsimystä muistuttaakseen meitä elämän katoavaisuudesta ja iankaikkisuuden merkityksestä. Nekin, jotka nyt selviävät koronasta, kuolevat kerran. Kenties täysin terveinä.
Mikä sitten on ateistin vastaus kärsimyksen ongelmaan? Jumalan kieltäminen ei vielä ratkaise itse ongelmaa, vaan pahentaa sitä. Harva on piirtänyt ateistisen materialismin lohduttomat ääriviivat yhtä ponnekkaasti kuin Richard Dawkins tekstissään:
Elektronien ja itsekkäiden geenien, sokeiden fysikaalisten voimien ja geneettisen replikaation maailmankaikkeudessa toisille ihmisille käy huonosti, toiset menestyvät, etkä löydä siitä mitään loppusointua tai syytä etkä oikeudenmukaisuutta … ei ole suunnittelua, ei tarkoitusta, ei pahaa eikä hyvää, ei muuta kuin sokea, armoton välinpitämättömyys.
Tämän mukaan ihminen ei pohjimmiltaan eroa koronaviruksesta paitsi geneettisesti. Ihmisen elämällä ja kohtalolla ei loppupeleissä ole sen suurempaa merkitystä kuin koronaviruksen elämällä ja kohtalolla. Kyse on vain kahden eliön eloonjäämiskamppailusta ja lisääntymisestä. Siinä kaikki. Aivan kaikki. Venäläisen filosofin sanoja mukaillen voikin lausua, että elämä - ihmisen ja viruksen - on vain lyhyt valonvälähdys kahden ikuisen pimeän välissä.
Silti ateistikin toivoo kiihkeästi koronavirusrokotteen löytymistä ja moralisoiden paheksuu sössimistä hengityssuojainten hankinnassa. Ikään kuin elämällä sittenkin olisi jotain merkitystä.
Raamattu antaa uskottavan ja lohdullisen vastauksen kärsimyksen ongelmaan. Jumala on. Siksi ihmiselämä on aidosti arvokas ja merkityksellinen. Jumala tulee kerran poistamaan kaiken kärsimyksen. Jeesuksen tyhjä hauta pääsiäisenä antaa tästä tulevaisuudesta ennakoivan välähdyksen.
Pasi Turunen
Kirjoittaja on Patmos Lähetyssäätiön toiminnanjohtaja.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...