Yksi
opiskeluaikani pitkäveteisimpiä kursseja oli neljän opintoviikon
mittainen lyriikka. Runoanalyysiin harjoittavaa kurssia
piti ruttuinen naisprofessori, jonka ajatuksenjuoksu poukkoili
kuin moderni runo. Yksi luento jäi kuitenkin mieleeni. Se,
jolla tämä sivistynyt ja herkkäsieluinen rouva laski kirjan
alas ja sanoi meille: ”Minä olen kasvanut kirja kädessä ja unohtanut
elää. Muistakaa te, nuoret, elää.”
Ihmisiä,
jotka lukevat paljon mutta osaavat asiat vain teoriassa, sanotaan
kirjaviisaiksi. Tämä professori ilmiselvästi katui
sitä, että oli käyttänyt aikansa niin totaalisesti teorioiden maailmassa.
Mikä surullisinta, vain muutama vuosi myöhemmin hän
kuoli.
Lukemalla
voi silti kartuttaa sellaistakin viisautta, joka auttaa suunnistamaan
elämässä. Kirjat tarjoavat muun muassa oivan tilaisuuden
kasvaa hengellisesti. Jos kaipaa uskon vahvistumista, kannattaa
tutustua lähetyspioneerien elämäntarinoihin. Jos
jokin Raamatussa askarruttaa, opetuskirja voi auttaa. Myös
avioliittoon, lastenkasvatukseen, sielun haavoihin tai vaikkapa
seurakunnan perimmäiseen olemukseen voi päästä aivan
uudella tavalla käsiksi hyvien kirjojen kautta.
Itse
vietin varhaisvuoteni tiiviisti kirjojen maailmassa, mikä vaikutti
elämääni ratkaisevasti. Enkä nyt ajattele Viisikkosarjaa tai
Tiina-kirjoja, jotka tietysti oli
luettava, vaan erilaisia hengellisiä
kirjoja. Niistä opin jo varhain Jumalan luonteesta, hänen
armostaan ja totuudestaan sekä siitä, millaisia mahdottomalta tuntuvia
umpikujia rukous voi avata.
Kirjat
vahvistivat uskoani, sillä ne tuottivat elämyksiä. Keksityt tarinat
ja tosikertomukset maalasivat kuvia tilanteista, joihin
saatoin samaistua. Kun päähenkilö rukoili ja Jumala vastasi
hänelle, opin luottamaan, että vastaavaa voisi tapahtua myös
omassa elämässäni. Näin kirjan viesti vetosi pelkän älyn sijasta
suoraan sydämeen. Ja siinä ei ollut enää kyse kirjaviisaudesta.
Yksistään
elämäkerroista olen oppinut paljon tärkeitä totuuksia. Ne
ovat auttaneet minua näkemään Raamatun Jumalan rakkauskirjeenä,
josta aamuisin kannattaa lukea evankeliumeja, päivällä
mahdollisuuksien mukaan historiallisia kirjoja ja
illalla runollisia kirjoja, kuten psalmeja. Toimii hyvin.
Elämäkertojen
kautta olen ymmärtänyt, että Jumala puhuu omilleen
usein myös tulevista asioista, jotta he uskaltaisivat liikkua
uskossa niitä kohti, tai jotta ne sytyttäisivät toivon pimeään labyrinttiin.
Ehkä ennen muuta hengelliset elämäkerrat ovat
vakuuttaneet minut siitä, että Jumala johdattaa rukoilevaa ihmistä
aivan varmasti. Kirjoista kun voi lukea rukousvastauksetkin, siinä
missä omassa elämässä ne joskus viipyvät.
Jumala
on luonut uskovistakin niin erilaisia, että tarvitsemme ravintomme
erilaisissa kääreissä. Yksi odottaa koko viikon, että
pääsee käpertymään nojatuoliin romaanin kanssa, toinen virkistyy
runojen äärellä, ja jotakuta sytyttävät ennen muuta teoreettisesti
pohdiskelevat teokset. Makuasioista ei kannata kiistellä.
Tärkeintä on se, että emme jää kirjaviisaiksi vaan että hyvät
kirjat muuttavat meitä.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...