Äitienpäivän Helsingin Sanomat pohti laajassa artikkelissaan suomalaisen kristikunnan ja poliittisen kentän suhdetta
nationalismiin. Monessa kohtaa mutkat oli vedetty suoriksi, ja jutussa oli leivottu kirkon herätysliikkeiden ja vapaiden suuntien
kristityistä, erityisesti meistä helluntailaisista, osa suomalaista
nationalistista liikettä. Isänmaallisuus on edellä mainituissa piireissä
varmaan kunniassaan, mutta äärimielinen nationalismi ei. Nationalismi alleviivaa kansalleen erityislaatuista,
ominaista identiteettiä, jonka ylläpitäminen varjelee sen vapautta.
”Meihin ja muihin” jakava aate voi kuitenkin olla äärimmilleen vietynä
kasvualusta niin muukalaisvihalle kuin kansalliskiihkolle. Ihmiskunnan hirmuteot, rotuteoriat ja kansanmurhat kumpuavat
äärinationalismin vastakkainasettelusta ”me” ja ”muut”.
Nationalismissa voidaan käyttää hyväksi ihmisen
uskonnollisia käsityksiä ja tunteita vetoamalla uskonnolliseen
auktoriteettiin. Siksi kirkot ovat välillä sotkeutuneet vallanpitäjien
verkkoihin asettumalla siunaamaan hämäriä poliittisia tarkoitusperiä.
Apartheidin aikana eräissä eteläafrikkalaisissa kirkoissa onnistuttiin löytämään raamatunjakeita tukemaan rotuerottelua jopa
tuonpuoleisessa tyyliin ”minun isäni kodissa on monta huonetta”! Nationalismin ”me kontra muut” -ajattelu saa kuitenkin kyytiä kristinuskon ytimessä olevalta lähimmäisyydeltä. Pohjimmiltaan kaikki ihmiset ovat Jumalan luomia, lähimmäisiä, ja kaikki kansat ovat ”meitä”. Lähimmäisyysajattelu on hyvä mittakeppi pohdittaessa, onko uskonkäsityksiin
vetoaminen väärin vai oikein, onko se yhtäpitävää Jeesuksen persoonan
ja opetusten kanssa.
Lähimmäisyyden läpivalaisema kansallistunne on patriotismia eli isänmaallisuutta, ei nationalismia. Jos isänmaallisuus määritellään sellaiseksi rakkaudeksi omaan kieleen,
kulttuuriin, asuinpaikkaan ja elämäntapaan, joka ei kuitenkaan sulje pois
toisia, niin patriotismia, isänmaallisuutta, on vaikea valjastaa
pahan palvelukseen.
Lähimmäisyys on avoin vuorovaikutukselle. Otamme sitä hyvää, mikä meillä on, ja tarjoamme sitä avuksi muille.
Evankeliumin muuttava sanoma on siinä päällimmäisenä. Lähetystyö tai evankeliointi ei onnistu, jos emme näe toisia samaan armoon
ja rakkauteen oikeutettuina lähimmäisinä.
Emme ole Suomessakaan immuuneja ääriliikkeille. Yksi
absurdeimmista kokemistani hetkistä oli viime itsenäisyyspäivänä presidentinlinnassa, kun keskustelin juutalaisen seurakunnan johtajan kanssa synagogan turvallisuudesta samaan aikaan,
kun kadulla liehuivat ”kansallismielisten” mielenosoituksessa
natsiliput.
Aito kristinuskon lähimmäisyys on perusta uskonnon ja
nationalismin kriittiselle arvioinnille ja oikealle isänmaanrakkaudelle. Ääriliikkeiden, populismin ja pelottelun aikakaudella on
hyvä muistuttaa ja muistaa, mistä yhteiskunnassakin tulee pitää
kiinni: arvoista, jotka pohjaavat kristilliseen ihmiskuvaan,
jokaisen elämän arvoon ja lähimmäisyyteen. Niiden varassa selviämme tässä ajassa, ja yksin ristin varassa pääsemme tulevaan.
Sari Essayah
Kirjoittaja on kansanedustaja ja Kristillisdemokraattien
puheenjohtaja.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...