Mitä jos joskus tekisin etelän baptistit ja olisin uskomatta ollenkaan Jumalan yliluonnolliseen toimintaan nykyajassa? Jos yliluonnollisuus olisi jäänyt apostolien aikaan, niin helluntailainen rajanveto olisi huomattavasti helpompaa. Unohtakaa kaiken koetteleminen: parantamisen armolahjojen, kielilläpuhumisten ja erilaisten profetioiden arviointi on selkeää, sillä kaikki on isästä Belsebulista!
Jos Jumala ei toimisi yliluonnollisesti, monet ahdistavat tilanteet olisivat paljon helpompia. Tämä olisi suora hyvä uutinen kaikille, jotka vaeltavat puuttuvan kielilläpuhumisensa kanssa iltakokouksesta toiseen: koko lahja on huijausta, joten mene kotiisi ja puhu suomea!
Vaikeissa tilanteissa ei tarvitsisi jäädä Jumalan selän varjoon. Ei tarvitsisi yrittää pohtia Jumalan mykkyyttä vanhempien kanssa, jotka itkevät lapsensa kuolemaa. Ei tarvitsisi pohtia, mitä sanoa terminaalivaiheessaan lääkityksestä kieltäytyvälle syöpäpotilaalle, joka odottaa Herraa parantamaan. Voisi sanoa, että hyvästele nyt omaisesi, jotta ei tarvitse kuolinvuoteella surra ja luopua uskosta.
Kaikki olisi helpompaa. Paitsi Raamatun lukeminen. Raamattu mokoma ei päästä meitä helpolla. Jeesusta ja alkuseurakuntaa myöten tehdään ihmeitä, ja Paavali opastaa ihmelahjojen jatkuvaan käyttämiseen. Mistä kirkkohistorialliset lahjojen hiipumiset ovatkin peräisin, niiden tueksi ei tarjota tavoiteltavia raamatullisia esikuvia. Helluntailaisina uskomme perustellusti siihen, että Jumala haluaa edelleen asua kansansa keskellä.
Kaiken keskellä jäämme kuitenkin joskus jumalallisten mysteerien jalkoihin. Joskus Jumalan olettaisi juoksevan apuun, mutta hän ei liikauta edes silmäkulmaansa. Joskus rukoiltava ei ala puhua kielillä, vaikka anomme ja kiitätämme toista tuntia. Joskus profetiat, joiden varaan olemme rakentaneet tulevaisuuttamme, osoittautuvat profetoijan alitajunnan heijastuksiksi. Joskus magneettikuvien syöpä ei katoa vaan lähettää etäispesäkkeitä seurakunnan yhteisestä sopimusrukouksesta huolimatta. Joskus huudamme: ”Missä Jumala on?” ”Mikä minussa on vikana?” ja ”Enkö rukoillut tarpeeksi?”
Itse olen saanut profetioita, jotka ovat kantaneet läpi pimeiden aikojen. Olen kuullut ystäviltäni parantumisihmeistä, joita en pysty edes pahalla tahdolla selittämään pois. Kuitenkin joskus olen ihmetellyt taivaisiin kohoavaa Jumalan selkäpuolta ja miettinyt, lohkeaako sen pimeys koskaan valoksi. Missä rukoillaan paljon, siellä tapahtuu paljon, mutta ei kaikkea. Loppu on mysteeriä.
Lopulta mysteeri on meille Jumala, jota Jeesus kehottaa kutsumaan nimellä ”Abba”, ”Isä”. Vaihtoehtona on joko taivaallisen hajurakonsa pitävä deisti-jumala tai mukana seuraava Isä, joka vaikeasti ymmärrettävänäkin huutaa rakastavansa. Vaikka viimeisen kanssa joutuu painimaan enemmän, se voi olla lopulta mielekkäämpää kuin ikuisesti tyhjän taivaan katseleminen.
Markus Mäenpää
Kirjoittaja on teologian jatko-opiskelija ja hiekkalaatikkokaivurinkuljettaja.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...