Helluntailaiset
uskovat herätykseen: me laulamme siitä, me saarnaamme
siitä ja me rukoilemme sitä. Liikkeemme on syntynyt
herätyksestä niin Amerikan mantereella kuin koto-Suomessakin.
Kuitenkin joskus herätyksen odottaminen on yhteistä
vastuun pakenemista.
Herätys
tarkoittaa yleensä kahta asiaa. Sen ensimmäinen merkitys
on, että ihmiset ovat kiinnostuneita evankeliumista ja
tunkevat sisään seurakuntiin ovista, ikkunoista ja pistorasioista. Toinen
merkitys on, että mukaan tulee intoa, ihmeitä, merkkejä
ja johnwimbereitä.
Yleisesti
siis herätys on sitä, että Jumala tekee jotakin siistiä ja
ihmisiä tulee uskoon.
Minä
toivon herätystä. Minä haluan, että ihmiset tulevat uskoon ja
Jumala toimii. Kuitenkin olen ajoittain huolissani herätyspuheistamme, jotka
joskus ovat enemmän todellisuuden pakenemista
kuin kristillistä todellisuutta.
Herätyksen
odotuksesta tulee helposti jumalallinen ”yksi lääke
joka vaivaan” -ratkaisu. Me pidämme huolta siitä, että rukoilemme
herätystä ja Jumala pitää huolta seurakuntamme tavoittavasta
työstä joskus tulevaisuudessa. Silloin voimme ummistaa
silmämme siltä, saavutammeko oikeasti ketään nyt tai
viiden vuoden päästä.
Suuri
herätyksen väärinymmärrys on siinä, että saisimme jotenkin takaisin
50-luvun (tai 1800-luvun) Suomen luterilaisen yhtenäiskulttuurin,
jossa kansa tunsi Raamattunsa, vastusti homoliittoja
ja kunnioitti pappia.
Tämä
kulttuuri on kuitenkin kuopattu, eikä ole merkkejä, että
se olisi nousemassa haudastaan – tai ainakaan sen varaan ei
voi laskea. Moni kristitty ajattelee, että me voimme pistää päämme
syvemmälle kilpikonnakuoreemme ja rukoilla kammiossamme. Sitten
voimme joskus tirkistää ulos – ja katso! –
maailma on muuttunut entiselleen ja voimme jatkaa uskonelämäämme kuten
silloin ennenkin.
Maailma
on mitä on ja kehittyy siihen suuntaan kuin kehittyy. Meidän
tulisi olla hereillä sen suhteen, mitä yhteiskunnassa on
tapahtumassa, ja erityisesti sen osalta, miten meidän tulee elää
uskollisesti Jumalalle kohtaamissamme tilanteissa.
Eivät
homoliitot, muut uskonnot, ateismi, postmodernismi, transsukupuolisuus
tai tieteisusko katoa pois naapurustoistamme kielillä
rukoilemalla tai silmät sulkemalla. Eilinen ei tule
huomisen puvussa meitä vastaan, joten tehtävämme ei ole parkua
pimeyttä vaan löytää yhdessä ratkaisu, miten kohdata tämän
päivän ihmiset ja miten kasvattaa lapsemme elämään valona
tässä ajassa, ei menneessä.
Olemmeko
valmiita kohtaamaan ihmisiä ja heidän ongelmiaan herätyksen
massauskoontulojen aikana, jos emme ole valmiita siihen
nyt?
Jos
emme ole valmiita sateenkaarilippuun kietoutuneisiin, läpilävistettyihin
piikkikaulapantaveijareihin ensi sunnuntain jumalanpalveluksessamme,
emme ole valmiita heihin herätyksen tiimellyksessäkään.
Emme ole valmiita kulkemaan heidän vierellään
heidän kasvuprosesseissaan, jos emme nyt näe heitä
ensisijaisesti ihmisinä, Jumalan kuviksi luotuina.
Parhaimmillaan
ajatus herätyksestä saa meidät rukoilemaan ja
tekemään työtä, ei tuijottamaan tessalonikalaisten kanssa pilviä.
Ei siis odoteta herätystä, vaan eletään herätyksessä.
Markus Mäenpää
Kirjoittaja
on isä, seurakunta-aktiivi ja teologian jatko-opiskelija.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...