Yrittäjäpariskunta pitää kiinni arvoistaan –
”Emme pyri mahdollisimman isoksi”
Partioaitan hyllyt tulvivat talvisia ulkoiluvarusteita,
jotka kilpailevat teknisillä ominaisuuksillaan. Yksinkertainen merinovillapipo
vetää huomion puoleensa keltaisella värillään. Sen reunaan ommeltu puunappi
kertoo tekijän olevan VAI-KO.
Lähempi tarkastelu yllättää: pipo on tehty Suomessa. Eikö
kaikki kotimainen tuotanto olekaan karannut halpoihin maihin?
Vaatemerkin perustajat Maria
ja Henri Vanonen vahvistavat, että heidän
tuotteensa eli pipot, hanskat ja kaulahuivit syntyvät Pohjanmaalla. Ratkaisu ei
ole halvin mahdollinen, mutta kyseessä on arvovalinta.
– Nimemme tulee kysymyssanasta ”vaiko”, esimerkiksi ”otanko
tämän vaiko tuon?” Se kuvastaa sitä, että tahdomme olla vaihtoehto
perinteiselle tekstiiliteollisuudelle. Tarjoamme mahdollisimman ekologisia ja
eettisiä tuotteita tyylistä ja laadusta tinkimättä.
Jalkapalloilijasta vaatesuunnittelijaksi
YouTube-videolla lavalle astuu ruutupaitaan ja pipoon
pukeutunut nuori nainen. Maria kertoo siinä yleisölleen, nuortenillan
osallistujille, miten hänestä ei tullutkaan ammattilaisjalkapalloilijaa vaan
vaatesuunnittelija. Hän kertoo tapauksen kesältä 2005, jolloin ensimmäinen
unelma oli vielä voimissaan.
– Makasin Finnair Stadiumin nurmessa kasvot itkusta märkinä.
Joukkueeni oli juuri hävinnyt Helsinki Cupin finaalin, ja se oli ehkä kovin paikka
sillä hetkellä. Otan voittamisen tosissani.
Hetkeä myöhemmin Maria palkittiin finaalin parhaana
pelaajana ja ikäluokan parhaana pelaajana. Tie huipulle olisi ollut auki, ellei
hän olisi samana kesänä loukkaantunut pahasti ja joutunut leikkauspöydälle.
Siitä alkoi loukkaantumisten kierre.
Kahdeksannen polvileikkauksen jälkeen nuoren naisen oli
myönnettävä itselleen, että jalkapallon aika oli ohi.
– Olin tosi katkera ja vihainen Jumalalle, hän muistelee.
Meni vuosia, ennen kuin mieleen alkoi nousta muita haaveita.
Maria muisti luovan puolensa, joka oli jäänyt urheilijan varjoon, ja hakeutui
opiskelemaan muotoilualaa.
Vuoden 2014 keväällä Maria ja Henri pohtivat tosissaan,
olisiko heillä edellytyksiä perustaa oma vaatemerkki.
– Kun teimme päätöksen, asiat etenivät melko nopeasti. Noin
kuukaudessa meillä oli ensimmäiset tuotteet myynnissä.
Ei kompromisseja
Vuonna 2005 tapahtui muutakin kuin Marian jalkapallounelman
lopun alku. Henri ja Maria tutustuivat toisiinsa bussissa matkalla kotiin
kristillisestä Youth Celebration -nuortentapahtumasta.
– Olimme pari vuotta kavereita ja salaa ihastuneita
toisiimme, kunnes aloimme seurustella. Naimisiin menimme vuonna 2010.
Yrityksessä Maria vastaa tuotteiden suunnittelusta,
sisällöntuotannosta ja graafisesta ilmeestä. Henri huolehtii verkkokaupasta, markkinoinnista
ja mainonnasta.
– Työnjako on tapahtunut melko luontevasti omien vahvuuksien
ja osaamisen pohjalta. Tietenkin työtehtävät menevät myös jonkin verran
päällekkäin ja katsomme asioita yhdessä läpi.
Pipot olivat luonteva valinta yrityksen päätuotteeksi, koska
molemmat ovat ”pipoihmisiä”. Varsinkin Maria viihtyy myssy päässä kesät talvet.
– Nykyään suurin osa pipoista on valmistettu akryylistä, ja
me näimme siinä kehityskohdan.
Myös villantuotantoon liittyy monia ongelmia, kuten suurten
lammaslaumojen aiheuttamaa eroosiota ja lampaiden huonoa kohtelua. Julkisuudessa
on kauhisteltu Australiassa yleistä mulesing-käytäntöä, jossa lampaan ihoa
leikataan ilman puudutusta loisten häätämiseksi.
Vanoset käyttävät tuotteisiinsa vain luomuvillaa, jonka
tuotannossa huomioidaan eläinten ja ympäristön hyvinvointi. Vahingolliset
kemikaalit ja julmat käytännöt ovat kiellettyjä, mikä tekee villasta
turvallista myös ihmiselle. Tuotteilla on kaksi ympäristömerkkiä, Bluesign ja
GOTS.
– Eettisyys osoittautui aluksi välillä vaikeaksi, koska
tuotantoerämme olivat niin pieniä. Teimme paljon kompromisseja esimerkiksi
materiaalivalinnoissa. Melko pian kuitenkin päätimme, että jos emme pysty
toimimaan arvojemme mukaan, emme valmista tuotetta ollenkaan, Henri sanoo.
VAI-KOn nettisivuilla vieraillessa käy selväksi, ettei
voiton tekeminen hinnalla millä hyvänsä ole tämän yrityksen johtotähtenä.
Blogissa kannustetaan lukijoita harkitsemaan ostoksiaan ja kierrättämään. Onko
tällainen toiminta oman oksan sahaamista, vai kääntyykö eettisyys lopulta
markkinaeduksi?
– Jos menestystä mitataan vain sillä, mitä jää viivan alle,
niin arvomaailmamme on varmasti jossain määrin oman oksan sahaamista, vaikka
siitä saisikin markkinaetua. Tavoitteemme ei kuitenkaan ole olla mahdollisimman
iso ja tuottoisa yritys, sillä juuri se on aiheuttanut eniten vahinkoa
ympäristölle ja ihmisille tekstiilialalla. Uskon, että yhä useampi kuluttaja
samaistuu arvomaailmaamme ja ostaa mieluummin yhden laadukkaan ja ekologisen
merinovillapipon kuin kolme akryylipipoa.
Vanoset kantavat sosiaalista vastuuta myös siinä muodossa,
että he lahjoittavat viisi prosenttia myynnistään lähetys- ja
kehitysyhteistyöjärjestö Fida Internationalin projektiin. Siinä autetaan
kambodzhalaisia maaseudun perheitä saamaan muun muassa puhdasta vettä.
– Fidan valinta yhteistyökumppaniksi oli meille selkeä, sillä halusimme
järjestön, jonka toimintaan voisimme luottaa. Olemme molemmat työskennelleet Fidan lähetystoreilla, ja minulla on
useita kavereita, joiden vanhemmat ovat toimineet Fidan työntekijöinä
ulkomailla, Henri sanoo.
Henri ja Maria olivat nuorempina aktiivisesti mukana Espoon
helluntaiseurakunnan toiminnassa. Nykyään he käyvät silloin tällöin
Suhe-seurakunnassa Helsingissä.
Vapaalla surffataan
Yrittäjäparin tyypillinen päivä koostuu aamukahvista,
sähköposteihin vastaamisesta, markkinoinnista ja uuden sisällön luomisesta.
VAI-KOn päämaja on Helsingissä Oulunkylässä, mutta varsinkin joulun alla erilaiset
tapahtumat vievät Vanosia ympäri maata. Nettikaupan kautta avautuu ovi myös
kansainvälisille markkinoille.
Yrittäjyyden hyvänä puolena Maria ja Henri pitävät sitä,
että saa tehdä itselle merkityksellistä työtä, jolla voi vaikuttaa muihinkin
ihmisiin. Vaikka puolisoa tulee nähtyä välillä vähän liikaakin, saman vision
jakaminen yhdistää.
– Huonoja puolia ovat toisinaan pitkäksi venyvät viikot ja
kova stressi. Tulee kausia, jolloin käytämme vapaa-ajan lähinnä nukkumiseen ja
syömiseen. Toisaalta välillä pystymme ottamaan vapaata tai tekemään reissuja
vapaammin kuin työssäkäyvät. Esimerkiksi viime talvena olimme kuukauden Sri
Lankalla surffaamassa.
Lautalajit ovat tärkeitä molemmille, ja lomakohteet
valikoituvat pitkälti surffausmahdollisuuksien mukaan. Mariakin pystyy
menneisyyden polvivammoistaan huolimatta harrastamaan lautailua, ”tosin hieman
kevyemmin kuin mieli tekisi”. Henri pelaa lisäksi salibandya, ja valokuvauksesta
on tullut Marialle rakas harrastus.
Kahden ja puolen vuoden yrittäjyyden jälkeen Vanoset voivat
sanoa oppineensa paljon, mutta he kokevat olevansa vasta alkutaipaleella.
– Tärkein oppitunti on ollut se, että meidän tulee olla
uskollisia arvoillemme ja yritysfilosofiallemme. Aina voi jossitella, mutta
virheistä oppii, ja niiden kautta olemme päätyneet tähän pisteeseen.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...