Yrittäjäpariskunta pitää kiinni arvoistaan – ”Emme pyri mahdollisimman isoksi”

Tekstiiliteollisuuteen liittyy monia eettisiä epäkohtia. Henri Vanonen nimeää esikuvakseen Patagonia-yrityksen perustajan Yvon Choiunardin, joka on ollut edelläkävijä ekologisuuden saralla. Marian idoleihin kuuluu muun muassa arkkitehti Zaha Hadid. Hän voitti ensimmäisenä naisena Pritzker-palkinnon, jota kutsutaan arkkitehtuurin Nobeliksi. Kuva: VAI-KO
Tekstiiliteollisuuteen liittyy monia eettisiä epäkohtia. Henri Vanonen nimeää esikuvakseen Patagonia-yrityksen perustajan Yvon Choiunardin, joka on ollut edelläkävijä ekologisuuden saralla. Marian idoleihin kuuluu muun muassa arkkitehti Zaha Hadid. Hän voitti ensimmäisenä naisena Pritzker-palkinnon, jota kutsutaan arkkitehtuurin Nobeliksi. Kuva: VAI-KO

Partioaitan hyllyt tulvivat talvisia ulkoiluvarusteita, jotka kilpailevat teknisillä ominaisuuksillaan. Yksinkertainen merinovillapipo vetää huomion puoleensa keltaisella värillään. Sen reunaan ommeltu puunappi kertoo tekijän olevan VAI-KO.

 

Lähempi tarkastelu yllättää: pipo on tehty Suomessa. Eikö kaikki kotimainen tuotanto olekaan karannut halpoihin maihin?

 

Vaatemerkin perustajat Maria ja Henri Vanonen vahvistavat, että heidän tuotteensa eli pipot, hanskat ja kaulahuivit syntyvät Pohjanmaalla. Ratkaisu ei ole halvin mahdollinen, mutta kyseessä on arvovalinta.

 

– Nimemme tulee kysymyssanasta ”vaiko”, esimerkiksi ”otanko tämän vaiko tuon?” Se kuvastaa sitä, että tahdomme olla vaihtoehto perinteiselle tekstiiliteollisuudelle. Tarjoamme mahdollisimman ekologisia ja eettisiä tuotteita tyylistä ja laadusta tinkimättä.

 

Jalkapalloilijasta vaatesuunnittelijaksi

YouTube-videolla lavalle astuu ruutupaitaan ja pipoon pukeutunut nuori nainen. Maria kertoo siinä yleisölleen, nuortenillan osallistujille, miten hänestä ei tullutkaan ammattilaisjalkapalloilijaa vaan vaatesuunnittelija. Hän kertoo tapauksen kesältä 2005, jolloin ensimmäinen unelma oli vielä voimissaan.

 

– Makasin Finnair Stadiumin nurmessa kasvot itkusta märkinä. Joukkueeni oli juuri hävinnyt Helsinki Cupin finaalin, ja se oli ehkä kovin paikka sillä hetkellä. Otan voittamisen tosissani.

 

Hetkeä myöhemmin Maria palkittiin finaalin parhaana pelaajana ja ikäluokan parhaana pelaajana. Tie huipulle olisi ollut auki, ellei hän olisi samana kesänä loukkaantunut pahasti ja joutunut leikkauspöydälle. Siitä alkoi loukkaantumisten kierre.

 

Kahdeksannen polvileikkauksen jälkeen nuoren naisen oli myönnettävä itselleen, että jalkapallon aika oli ohi.

 

– Olin tosi katkera ja vihainen Jumalalle, hän muistelee.

 

Meni vuosia, ennen kuin mieleen alkoi nousta muita haaveita. Maria muisti luovan puolensa, joka oli jäänyt urheilijan varjoon, ja hakeutui opiskelemaan muotoilualaa.

 

Vuoden 2014 keväällä Maria ja Henri pohtivat tosissaan, olisiko heillä edellytyksiä perustaa oma vaatemerkki.

 

– Kun teimme päätöksen, asiat etenivät melko nopeasti. Noin kuukaudessa meillä oli ensimmäiset tuotteet myynnissä.

 

Ei kompromisseja

Vuonna 2005 tapahtui muutakin kuin Marian jalkapallounelman lopun alku. Henri ja Maria tutustuivat toisiinsa bussissa matkalla kotiin kristillisestä Youth Celebration -nuortentapahtumasta.

 

– Olimme pari vuotta kavereita ja salaa ihastuneita toisiimme, kunnes aloimme seurustella. Naimisiin menimme vuonna 2010.


Pipot ovat yrityksen päätuote. Varsinkin Maria viihtyy myssy päässä kesät talvet. Kuva: VAI-KO
Pipot ovat yrityksen päätuote. Varsinkin Maria viihtyy myssy päässä kesät talvet. Kuva: VAI-KO

Yrityksessä Maria vastaa tuotteiden suunnittelusta, sisällöntuotannosta ja graafisesta ilmeestä. Henri huolehtii verkkokaupasta, markkinoinnista ja mainonnasta.

 

– Työnjako on tapahtunut melko luontevasti omien vahvuuksien ja osaamisen pohjalta. Tietenkin työtehtävät menevät myös jonkin verran päällekkäin ja katsomme asioita yhdessä läpi.

 

Pipot olivat luonteva valinta yrityksen päätuotteeksi, koska molemmat ovat ”pipoihmisiä”. Varsinkin Maria viihtyy myssy päässä kesät talvet.

 

– Nykyään suurin osa pipoista on valmistettu akryylistä, ja me näimme siinä kehityskohdan.

Myös villantuotantoon liittyy monia ongelmia, kuten suurten lammaslaumojen aiheuttamaa eroosiota ja lampaiden huonoa kohtelua. Julkisuudessa on kauhisteltu Australiassa yleistä mulesing-käytäntöä, jossa lampaan ihoa leikataan ilman puudutusta loisten häätämiseksi.

 

Vanoset käyttävät tuotteisiinsa vain luomuvillaa, jonka tuotannossa huomioidaan eläinten ja ympäristön hyvinvointi. Vahingolliset kemikaalit ja julmat käytännöt ovat kiellettyjä, mikä tekee villasta turvallista myös ihmiselle. Tuotteilla on kaksi ympäristömerkkiä, Bluesign ja GOTS.

 

– Eettisyys osoittautui aluksi välillä vaikeaksi, koska tuotantoerämme olivat niin pieniä. Teimme paljon kompromisseja esimerkiksi materiaalivalinnoissa. Melko pian kuitenkin päätimme, että jos emme pysty toimimaan arvojemme mukaan, emme valmista tuotetta ollenkaan, Henri sanoo.

 

VAI-KOn nettisivuilla vieraillessa käy selväksi, ettei voiton tekeminen hinnalla millä hyvänsä ole tämän yrityksen johtotähtenä. Blogissa kannustetaan lukijoita harkitsemaan ostoksiaan ja kierrättämään. Onko tällainen toiminta oman oksan sahaamista, vai kääntyykö eettisyys lopulta markkinaeduksi?

 

– Jos menestystä mitataan vain sillä, mitä jää viivan alle, niin arvomaailmamme on varmasti jossain määrin oman oksan sahaamista, vaikka siitä saisikin markkinaetua. Tavoitteemme ei kuitenkaan ole olla mahdollisimman iso ja tuottoisa yritys, sillä juuri se on aiheuttanut eniten vahinkoa ympäristölle ja ihmisille tekstiilialalla. Uskon, että yhä useampi kuluttaja samaistuu arvomaailmaamme ja ostaa mieluummin yhden laadukkaan ja ekologisen merinovillapipon kuin kolme akryylipipoa.

 

Vanoset kantavat sosiaalista vastuuta myös siinä muodossa, että he lahjoittavat viisi prosenttia myynnistään lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida Internationalin projektiin. Siinä autetaan kambodzhalaisia maaseudun perheitä saamaan muun muassa puhdasta vettä.


– Fidan valinta yhteistyökumppaniksi oli meille selkeä, sillä halusimme järjestön, jonka toimintaan voisimme luottaa. Olemme molemmat työskennelleet Fidan lähetystoreilla, ja minulla on useita kavereita, joiden vanhemmat ovat toimineet Fidan työntekijöinä ulkomailla, Henri sanoo.

 

Henri ja Maria olivat nuorempina aktiivisesti mukana Espoon helluntaiseurakunnan toiminnassa. Nykyään he käyvät silloin tällöin Suhe-seurakunnassa Helsingissä.

 

Vapaalla surffataan

Yrittäjäparin tyypillinen päivä koostuu aamukahvista, sähköposteihin vastaamisesta, markkinoinnista ja uuden sisällön luomisesta. VAI-KOn päämaja on Helsingissä Oulunkylässä, mutta varsinkin joulun alla erilaiset tapahtumat vievät Vanosia ympäri maata. Nettikaupan kautta avautuu ovi myös kansainvälisille markkinoille.

 

Yrittäjyyden hyvänä puolena Maria ja Henri pitävät sitä, että saa tehdä itselle merkityksellistä työtä, jolla voi vaikuttaa muihinkin ihmisiin. Vaikka puolisoa tulee nähtyä välillä vähän liikaakin, saman vision jakaminen yhdistää.

 

– Huonoja puolia ovat toisinaan pitkäksi venyvät viikot ja kova stressi. Tulee kausia, jolloin käytämme vapaa-ajan lähinnä nukkumiseen ja syömiseen. Toisaalta välillä pystymme ottamaan vapaata tai tekemään reissuja vapaammin kuin työssäkäyvät. Esimerkiksi viime talvena olimme kuukauden Sri Lankalla surffaamassa.

 

Lautalajit ovat tärkeitä molemmille, ja lomakohteet valikoituvat pitkälti surffausmahdollisuuksien mukaan. Mariakin pystyy menneisyyden polvivammoistaan huolimatta harrastamaan lautailua, ”tosin hieman kevyemmin kuin mieli tekisi”. Henri pelaa lisäksi salibandya, ja valokuvauksesta on tullut Marialle rakas harrastus.

 

Kahden ja puolen vuoden yrittäjyyden jälkeen Vanoset voivat sanoa oppineensa paljon, mutta he kokevat olevansa vasta alkutaipaleella.

 

– Tärkein oppitunti on ollut se, että meidän tulee olla uskollisia arvoillemme ja yritysfilosofiallemme. Aina voi jossitella, mutta virheistä oppii, ja niiden kautta olemme päätyneet tähän pisteeseen.

 

 

Säde Loponen

 



Teema
34/2016Sateet

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan