Voiko vakauden ja ketteryyden yhdistää? - Satavuotias Suomen Vapaakirkko näyttää helluntailaisista jämäkästi järjestäytyneeltä, mutta rakenne on kuviteltua höllempi

Kulttuurinen uudistuminen on ikuisuushaaste, ja uusia ikäluokkia pitäisi aina kyetä puhuttelemaan, Suvi Kankkunen sanoo. Suomen Vapaakirkon keskuksen Teopoliksen rakennukset ovat suunnilleen samanikäisiä satavuotiaan kirkkokunnan kanssa. (Maija Latvala)
Kulttuurinen uudistuminen on ikuisuushaaste, ja uusia ikäluokkia pitäisi aina kyetä puhuttelemaan, Suvi Kankkunen sanoo. Suomen Vapaakirkon keskuksen Teopoliksen rakennukset ovat suunnilleen samanikäisiä satavuotiaan kirkkokunnan kanssa. (Maija Latvala)

Anssi Tiittanen 

(4.2.2023) Olemme seurakuntakeskeinen liike, Suomen teologisen opiston kehittämisjohtaja ja pastori Suvi Kankkunen kuvailee Suomen Vapaakirkkoa. 

– Kirkkokunta on seurakuntia varten, ei toisinpäin. 

– Seurakunnat synnyttävät kirkon. Ylin päättävä elin Vapaakirkossa on seurakuntien kokous. 

 

Suomen Vapaakirkko (SVK) rekisteröityi ensimmäisenä suomalaisena uskontokuntana uskonnonvapauslain tultua voimaan 1. helmikuuta 1923. Vapaakirkko viettikin symbolisia satavuotissyntymäpäiviään viime viikolla. 

Monille helluntailaisille kirkkokuntamuodon jo varhain valinnut Vapaakirkko on muodostunut ”salarakkaaksi” ja fanituksen kohteeksi – pitkälti siksi, että se helluntailaisin silmin katsottuna tuntuu kyenneen yhdistämään vakauden ja ketteryyden tavalla, josta helluntailaiset ovat vasta kuluvalla vuosituhannella alkaneet puhua.

 

 

      Työntekijäkysymys on Vapaakirkolle todella strateginen.

 

Suvi Kankkunen puhuu satavuotiaasta uskonnonvapauslaista arvostavasti, vaikka se yhteisön elämässä näyttäytyy vain harvakseltaan. 

– Uskonnonvapauslaki tunnustaa uskonnollisen yhteisön erityislaadun erilaisten organisaatioiden joukossa.  

– Yhdyskuntajärjestys sisältää myös tunnustuksemme, ja sillä on suomalaisen yhteiskunnan suoma status – oikeus ja lain suoja. Ei se mikään pieni asia ole, Kankkunen sanoo. 

Uskonnonvapauslaki takaa sen, että yhdyskuntien näkemykset ja linjaukset käsitellään uskonnollisina kysymyksinä. Vapaakirkko sisällytti muutama vuosi sitten yhdyskuntajärjestykseensä myös näkemyksensä avioliitosta miehen ja naisen välisenä.  

– Silläkin asialla on näin lain voima. Voimme myös vaatia, että työntekijät opettavat yhdyskuntajärjestyksen mukaan.  

Maallisessa työlainsäädännössä on edellytyksiä, jotka tekisivät vaatimuksista esimerkiksi parisuhteen osalta ongelmallisia. 

 

 

      Seurakunnat synnyttävät kirkon.

 

Helluntailaiset ovat käsitelleet järjestäytymiseen liittyvää problematiikkaa vuosikymmenien ajan. Vuosituhannen vaihteessa kysymys konkretisoitui, kun Suomen Helluntaikirkko perustettiin varsin myrskyisässä keskusteluilmapiirissä. 

Laineet ovat sittemmin laantuneet, mutta poreilu on siirtynyt pinnan alle. 

Pastori ja Kiponniemen toimintakeskuksen johtaja Juhani Ilkka kuvailee, kuinka pelko järjestäytymisen kankeuttavasta vaikutuksesta puhutti vapaakirkollisiakin sata vuotta sitten. 

– Se oli jo silloin iso kysymys. Herätyksen piirissä vaikuttanut darbylaisuus lähti siitä, että ei-järjestäytynyt kristillisyys on parempaa kuin järjestäytynyt.  

Ajatus järjestäytymättömyyden eduista eli vapaakirkollisuudenkin piirissä melko pitkään. Nykymuotoinen, 99 seurakunnan muodostama Vapaakirkko on ollut olemassa reilut viisikymmentä vuotta. Kaikki seurakunnat ovat aikanaan hakeutuneet kirkon jäsenseurakunniksi. 

– Ensin perustetaan seurakunta, joka sitten voi hakea osaksi Vapaakirkkoa, Suvi Kankkunen kuvailee marssijärjestystä. 

 

Vapaakirkon juuret ulottuvat toki syvemmälle historiaan. Ensitahtien katsotaan tulleen veisatuiksi vuonna 1879, kun englantilainen lordi Radstock piti Helsingissä 11 päivän herätyskokoussarjan. Vanhimmat vapaaseurakunnat, kuten Jyväskylä, Hämeenlinna, Tampere tai Helsinki, ovat viettäneet 130- tai 140-vuotisjuhliaan. 

– Herätykset ovat ottaneet vaikutteita vähän sieltä sun täältä. Vapaakirkollinen herätys oli kuitenkin täysin suomalainen juttu, sitä ei maahantuotu meille mistään, Juhani Ilkka sanoo. 

Luterilaisen kirkon sisällä vaikuttanut herätys kypsyi nelisenkymmentä vuotta ja oli vuonna 1923 valmis muodostumaan omaksi kirkokseen.  

 

Väljä yhdyskuntarakenne tuntuu sopivan suomalaiseen paikallista toimintaa korostavaan kulttuuriin. Vapaakirkonkin seurakunnat ovat itsenäisiä, ja kirkko antaa monista asioista suosituksia ja ohjeita, jotka eivät ole velvoittavia. 

Valtakunnallista organisaatiota, johon kuuluu kirkkokunnan johtaja sekä parikymmentä työntekijää, ylläpidetään jäsenmäärään perustuvilla maksuilla. Niiden kokoamisesta seurakunnat huolehtivat kuka säntillisemmin, kuka väljemmin. 

Lähetystyön kannatusmaksut seurakunnat suorittavat Vapaakirkolle. Kirkolla ei ole helluntailaisten Fidan tai Avainmedian kaltaista lähetysjärjestöä, vaan lähetystyöntekijät ovat työsuhteessa Vapaakirkkoon. 

 

Tulevaisuuteen Vapaakirkossa katsotaan samanlaisten trendien haastamina kuin helluntaiseurakunnissakin. Jäsentilaston perusteella ikärakenne harmaantuu. 

– Samanaikaisesti tapahtuu sitä, että jotkut seurakunnat kasvavat ja toiset jopa lakkaavat olemasta, Suvi Kankkunen kuvailee. 

Vuoteen 2030 tähtäävässä strategiatyössä on puhuttu elinvoiman kasvattamisesta. 

– Kaikki keskukset ja kaikki seurakunnat eivät ole elinvoimaisia. Tuntuu, että edes seurakunnan koko ei vaikuta tähän asiaan. 

Vapaakirkossa katse on helluntaiseurakuntiin verrattuna vielä hieman korostuneemmin pastoreissa. Opetussuunnitelma kulkee nimellä Pastori 2035.  

– Työntekijäkysymys on Vapaakirkolle todella strateginen. Ei ainoastaan siitä näkökulmasta, minkälaisia ihmisiä nostetaan vaan myös minkälaisia työnantajia seurakunnat ovat.  

 

Isommissa seurakunnissa koetaan samoja haasteita kuin helluntaiseurakunnissa. Tie virkeästä nuorisotyöstä osaksi sunnuntain jumalanpalvelusten maailmaa on usein mutkainen. 

– Jos jumalanpalveluksen muoto on periaatteessa vapaa ja silti syntyy tarve nuorten aikuisten omalle jumalanpalvelukselle, niin kyllä jotain on silloin vialla, Suvi Kankkunen sanoo. 

– Kyllä nuorten aikuisten pitäisi pystyä tuntemaan jumalanpalvelus omakseen. 

– Kulttuurinen uudistuminen ylipäätään on ikuisuushaaste. Joskus se on juurille palaamista, mutta aina pitäisi myös pystyä puhuttelemaan uusia ikäpolvia.



Lukijalta
40/201

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan