Vaalikone valistaa ja viihdyttää
Vaalikoneet ovat monelle äänestäjälle tärkeä, ellei jopa tärkein
tapa saada tietoa ehdokkaista. Myös tuleviin presidentinvaaleihin voi
valmistautua vastaamalla eri medioiden laatimiin kysymyksiin. Oman vaihtoehtonsa
tarjoavat muun muassa Yle, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Ilta-Sanomat
ja MTV3.
Vaalikoneissa on eroja, ja muutamaa
kokeilemalla saattaakin huomata saavansa vastaukseksi eri ehdokkaita.
Aparaattien kiinnostavinta antia ei ehkä lopulta olekaan se, millaisilla
prosenttiosuuksilla ehdokkaat ovat osuneet samoihin vastauksiin kuin
äänestäjä, vaan ehdokkaiden perustelut vastauksiinsa. Niistä käy ilmi, miksi
presidenttikandidaatti ajattelee niin kuin ajattelee ja kuinka hyvin hän
ajatuksiaan sanoittaa, jos sanoittaa.
Ulkopolitiikka etusijalla
Presidentin tehtävät ja toimivalta määritellään perustuslaissa.
Hän johtaa Suomen ulkopolitiikkaa ja toimii puolustusvoimien ylipäällikkönä.
Suomessa presidentti ei ole viime vuosikymmeninä profiloitunut tiukaksi
vallankäyttäjäksi, vaan hänet nähdään arvovaikuttajana ja diplomaattisten suhteiden
hoitajana.
Vaalikoneissa presidentin ensisijaista
tehtävää lähinnä liippavia kysymyksiä ovat ne, jotka käsittelevät
ulkopolitiikkaa. Esimerkiksi kysymys Nato-jäsenyydestä nousee toistuvasti
esiin. Ehdokkaista Nils Torvald (rkp) tunnustautuu Naton kannattajaksi,
kun taas muut suhtautuvat asiaan kielteisesti. Ainoastaan Sauli Niinistö (sit.) ei ole ilmaissut kantaansa
suuntaan tai toiseen.
Toisinaan vaalikoneiden kysymyksiä tai
väitteitä hämärtää monitulkintaisuus tai se, että vastaajat painottavat
niissä eri kohtia. Esimerkiksi HS:n vaalikoneen väite siitä, että Suomen ja
Venäjän suhteiden ylläpito olisi presidentin tärkein tehtävä, jakaa mielipiteitä.
Kyse on kuitenkin enemmän siitä, kuinka kirjaimellisesti vastaaja on ottanut
tärkein-sanan.
Huhtasaari ja Väyrynen
samanhenkisiä
Sisäpolitiikka ei perinteisesti kuulu presidentin vastuualueisiin,
ja tästä kandidaatit myös itse ovat pääosin samaa mieltä. Silti sitä koskevat
kannat ja arvonäkemykset tuntuvat usein kiinnostavan äänestäjiä jopa
ulkopoliittisia näkemyksiä ja osaamista enemmän.
Ehdokkaiden mielestä presidentti voi
ottaa osaa sisäpoliittiseenkin keskusteluun, mutta hän ei sanele sen sääntöjä.
Vain Laura Huhtasaari (ps) ja Paavo Väyrynen (sit.) kaipaisivat presidentille suurempaa konkreettista valtaa,
muun muassa mahdollisuutta hajottaa eduskunnan.
Vaalikonevastauksissa myös
maahanmuuttokysymyksissä Huhtasaari ja Väyrynen erottuvat muista vastaajista.
He ovat samoilla linjoilla siitä, että rajat pitäisi panna tiukemmin kiinni,
mutta toisin kuin Huhtasaari, Väyrynen peruisi kehitysyhteistyövaroihin tehdyt
leikkaukset. Heitä yhdistää myös kielteinen suhtautuminen EU:hun.
Sosiaalipoliittisissa kysymyksissä
vastaajien välillä ei ilmene huomattavia eroja edes vasemmisto-oikeisto-akselilla
tarkasteltuna, vaikkakin vasemmalle kallellaan oleva ehdokkaat nostavat
perusteluissaan muita useammin esiin muun muassa globaaliin oikeudenmukaisuuteen
liittyviä näkökohtia.
Kukaan vastaajista ei hyväksy suuria
tuloeroja, joskin vaalikoneissa jää määrittelemättä, missä itse kunkin
kipuraja menee.
Kukaan ei myöskään kannata julkisten
palveluiden ulkoistamista entistä enemmän yksityisten yritysten
tuotettavaksi.
Tietoisuus ilmaston tilasta on lyönyt
siinä määrin läpi, että ympäristönsuojelua puoltavat muutkin kuin vihreiden
ehdokas Pekka Haavisto. Huhtasaari suhtautuu ehdokkaista
kielteisimmin ympäristöasioiden asettamiseen talousintressien edelle.
Uskoa ei määritellä
YLEn vaalikoneessa ehdokkaita pyydetään arvioimaan uskonnollisuuttaan
asteikolla nollasta kymmeneen, jossa nolla tarkoittaa ei lainkaan
uskonnollista ja kymmenen erittäin uskonnollista. Korkeimmat pisteet antavat
Huhtasaari (9), Niinistö (8) ja Vasemmistoliiton Merja Kyllönen (8).
Usko tai uskonnollisuus ei välttämättä suoraan kerro siitä, miten
ehdokas suhtautuu uskontoon liittyviin – tai muihinkaan – kysymyksiin.
Uskonnollisuus ei myöskään terminä ole paras mahdollinen, sillä sen voi
ymmärtää eri tavoin. Tästä kertoo esimerkiksi se, että arvosanan 2
uskonnollisuudelleen antanut Tuula Haatainen (sdp) ilmoittaa kuitenkin HS:n vaalikoneessa uskovansa Jumalaan.
Ehdokkaiden joukossa ei ole yhtään ateistia, vaan agnostikoksi
tunnustautuvaa Torvaldsia lukuun ottamatta kaikki uskovat Jumalaan. Kukaan ei
tosin määrittele jumalakäsitystään tarkemmin.
Huhtasaari on saanut julkisuutta siitä, että hän kannattaa
kreationismin eli luomisuskon opettamista kouluissa. Ilta-Sanomien vaalikoneen
vastauksessaan hän puhuu kuitenkin vain uskontotunneilla tapahtuvasta
opetuksesta eikä mainitse luonnontieteitä.
Jumalan siunausta uudenvuodenpuheessaan toivottaisivat Niinistö,
Huhtasaari, Matti Vanhanen (kesk) ja Väyrynen.
Mielipiteitä ja mielikuvia
Vaalikoneissa presidenttiehdokkaita on pyydetty ottamaan kantaa
moniin eettisiin kysymyksiin eutanasiasta homoparien adoptio-oikeuksiin.
Niistäkään päättäminen ei kuulu presidentin tehtäviin, mutta toki äänestäjää
kiinnostaa, millainen arvojohtaja hänen ehdokkaansa olisi.
Esimerkiksi eutanasiaan suhtautuvat myönteisesti Kyllönen,
Haavisto ja Niinistö. Vanhanen ei ota kantaa vaan sanoo tarvitsevansa lisää
tietoa aiheesta, ja Haatainen jättää vastaamatta, koska hän johtaa valiokuntaa,
joka käsittelee parhaillaan asiaan liittyvää kansalaisaloitetta.
Mitkä kysymykset sitten ovat aidosti tärkeitä?
Pitäisikö uskovan äänestäjän kiinnittää huomiota ehdokkaan
uskoon, eettisten kannanottojen raamatullisuuteen vaiko kenties siihen,
toteutuuko hänen politiikassaan käsky rakastaa lähimmäistä tai luomakunnan hyvinvointi?
Vai olisiko syytä mennä edustustehtävä edellä ja antaa äänensä hahmolle, jolla
on sulava käytös ja kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, vaikkei
hänen kanssaan kaikesta samaa mieltä olisikaan?
Ainakin yksi asia on varma. Niin viihdyttäviä kuin osa Iltalehden
vaalikoneen kysymyksistä onkin, kenenkään ei toivoisi tekevään
äänestyspäätöstään sillä perusteella, kuvaako ehdokkaan musiikkimakua
parhaiten Leevi and the Leavings, Sanni, Olavi Virta vai Hurriganes.
Säde Loponen
Teema
51���52/2019
Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista,
W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.
Petri Viinikkala
1. Aikuisuuden
kynnyksellä koetin elää hyvää elämää
ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää
maallistuneen nykyihmisen
elämästä, jos haluaa
tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi
ja välittää hänestä
aidosti?
–
Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...