Vaalikone valistaa ja viihdyttää
Vaalikoneet ovat monelle äänestäjälle tärkeä, ellei jopa tärkein
tapa saada tietoa ehdokkaista. Myös tuleviin presidentinvaaleihin voi
valmistautua vastaamalla eri medioiden laatimiin kysymyksiin. Oman vaihtoehtonsa
tarjoavat muun muassa Yle, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Ilta-Sanomat
ja MTV3.
Vaalikoneissa on eroja, ja muutamaa
kokeilemalla saattaakin huomata saavansa vastaukseksi eri ehdokkaita.
Aparaattien kiinnostavinta antia ei ehkä lopulta olekaan se, millaisilla
prosenttiosuuksilla ehdokkaat ovat osuneet samoihin vastauksiin kuin
äänestäjä, vaan ehdokkaiden perustelut vastauksiinsa. Niistä käy ilmi, miksi
presidenttikandidaatti ajattelee niin kuin ajattelee ja kuinka hyvin hän
ajatuksiaan sanoittaa, jos sanoittaa.
Ulkopolitiikka etusijalla
Presidentin tehtävät ja toimivalta määritellään perustuslaissa.
Hän johtaa Suomen ulkopolitiikkaa ja toimii puolustusvoimien ylipäällikkönä.
Suomessa presidentti ei ole viime vuosikymmeninä profiloitunut tiukaksi
vallankäyttäjäksi, vaan hänet nähdään arvovaikuttajana ja diplomaattisten suhteiden
hoitajana.
Vaalikoneissa presidentin ensisijaista
tehtävää lähinnä liippavia kysymyksiä ovat ne, jotka käsittelevät
ulkopolitiikkaa. Esimerkiksi kysymys Nato-jäsenyydestä nousee toistuvasti
esiin. Ehdokkaista Nils Torvald (rkp) tunnustautuu Naton kannattajaksi,
kun taas muut suhtautuvat asiaan kielteisesti. Ainoastaan Sauli Niinistö (sit.) ei ole ilmaissut kantaansa
suuntaan tai toiseen.
Toisinaan vaalikoneiden kysymyksiä tai
väitteitä hämärtää monitulkintaisuus tai se, että vastaajat painottavat
niissä eri kohtia. Esimerkiksi HS:n vaalikoneen väite siitä, että Suomen ja
Venäjän suhteiden ylläpito olisi presidentin tärkein tehtävä, jakaa mielipiteitä.
Kyse on kuitenkin enemmän siitä, kuinka kirjaimellisesti vastaaja on ottanut
tärkein-sanan.
Huhtasaari ja Väyrynen
samanhenkisiä
Sisäpolitiikka ei perinteisesti kuulu presidentin vastuualueisiin,
ja tästä kandidaatit myös itse ovat pääosin samaa mieltä. Silti sitä koskevat
kannat ja arvonäkemykset tuntuvat usein kiinnostavan äänestäjiä jopa
ulkopoliittisia näkemyksiä ja osaamista enemmän.
Ehdokkaiden mielestä presidentti voi
ottaa osaa sisäpoliittiseenkin keskusteluun, mutta hän ei sanele sen sääntöjä.
Vain Laura Huhtasaari (ps) ja Paavo Väyrynen (sit.) kaipaisivat presidentille suurempaa konkreettista valtaa,
muun muassa mahdollisuutta hajottaa eduskunnan.
Vaalikonevastauksissa myös
maahanmuuttokysymyksissä Huhtasaari ja Väyrynen erottuvat muista vastaajista.
He ovat samoilla linjoilla siitä, että rajat pitäisi panna tiukemmin kiinni,
mutta toisin kuin Huhtasaari, Väyrynen peruisi kehitysyhteistyövaroihin tehdyt
leikkaukset. Heitä yhdistää myös kielteinen suhtautuminen EU:hun.
Sosiaalipoliittisissa kysymyksissä
vastaajien välillä ei ilmene huomattavia eroja edes vasemmisto-oikeisto-akselilla
tarkasteltuna, vaikkakin vasemmalle kallellaan oleva ehdokkaat nostavat
perusteluissaan muita useammin esiin muun muassa globaaliin oikeudenmukaisuuteen
liittyviä näkökohtia.
Kukaan vastaajista ei hyväksy suuria
tuloeroja, joskin vaalikoneissa jää määrittelemättä, missä itse kunkin
kipuraja menee.
Kukaan ei myöskään kannata julkisten
palveluiden ulkoistamista entistä enemmän yksityisten yritysten
tuotettavaksi.
Tietoisuus ilmaston tilasta on lyönyt
siinä määrin läpi, että ympäristönsuojelua puoltavat muutkin kuin vihreiden
ehdokas Pekka Haavisto. Huhtasaari suhtautuu ehdokkaista
kielteisimmin ympäristöasioiden asettamiseen talousintressien edelle.
Uskoa ei määritellä
YLEn vaalikoneessa ehdokkaita pyydetään arvioimaan uskonnollisuuttaan
asteikolla nollasta kymmeneen, jossa nolla tarkoittaa ei lainkaan
uskonnollista ja kymmenen erittäin uskonnollista. Korkeimmat pisteet antavat
Huhtasaari (9), Niinistö (8) ja Vasemmistoliiton Merja Kyllönen (8).
Usko tai uskonnollisuus ei välttämättä suoraan kerro siitä, miten
ehdokas suhtautuu uskontoon liittyviin – tai muihinkaan – kysymyksiin.
Uskonnollisuus ei myöskään terminä ole paras mahdollinen, sillä sen voi
ymmärtää eri tavoin. Tästä kertoo esimerkiksi se, että arvosanan 2
uskonnollisuudelleen antanut Tuula Haatainen (sdp) ilmoittaa kuitenkin HS:n vaalikoneessa uskovansa Jumalaan.
Ehdokkaiden joukossa ei ole yhtään ateistia, vaan agnostikoksi
tunnustautuvaa Torvaldsia lukuun ottamatta kaikki uskovat Jumalaan. Kukaan ei
tosin määrittele jumalakäsitystään tarkemmin.
Huhtasaari on saanut julkisuutta siitä, että hän kannattaa
kreationismin eli luomisuskon opettamista kouluissa. Ilta-Sanomien vaalikoneen
vastauksessaan hän puhuu kuitenkin vain uskontotunneilla tapahtuvasta
opetuksesta eikä mainitse luonnontieteitä.
Jumalan siunausta uudenvuodenpuheessaan toivottaisivat Niinistö,
Huhtasaari, Matti Vanhanen (kesk) ja Väyrynen.
Mielipiteitä ja mielikuvia
Vaalikoneissa presidenttiehdokkaita on pyydetty ottamaan kantaa
moniin eettisiin kysymyksiin eutanasiasta homoparien adoptio-oikeuksiin.
Niistäkään päättäminen ei kuulu presidentin tehtäviin, mutta toki äänestäjää
kiinnostaa, millainen arvojohtaja hänen ehdokkaansa olisi.
Esimerkiksi eutanasiaan suhtautuvat myönteisesti Kyllönen,
Haavisto ja Niinistö. Vanhanen ei ota kantaa vaan sanoo tarvitsevansa lisää
tietoa aiheesta, ja Haatainen jättää vastaamatta, koska hän johtaa valiokuntaa,
joka käsittelee parhaillaan asiaan liittyvää kansalaisaloitetta.
Mitkä kysymykset sitten ovat aidosti tärkeitä?
Pitäisikö uskovan äänestäjän kiinnittää huomiota ehdokkaan
uskoon, eettisten kannanottojen raamatullisuuteen vaiko kenties siihen,
toteutuuko hänen politiikassaan käsky rakastaa lähimmäistä tai luomakunnan hyvinvointi?
Vai olisiko syytä mennä edustustehtävä edellä ja antaa äänensä hahmolle, jolla
on sulava käytös ja kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, vaikkei
hänen kanssaan kaikesta samaa mieltä olisikaan?
Ainakin yksi asia on varma. Niin viihdyttäviä kuin osa Iltalehden
vaalikoneen kysymyksistä onkin, kenenkään ei toivoisi tekevään
äänestyspäätöstään sillä perusteella, kuvaako ehdokkaan musiikkimakua
parhaiten Leevi and the Leavings, Sanni, Olavi Virta vai Hurriganes.
Säde Loponen
Lukijalta
51���52/2019
Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"
Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...