Uskon markkinaistuminen huolettaa johtajuusspesialistia - "Totuuden etsiminen työntää eteenpäin"
Anssi Tiittanen
Kaupunki voisi tuskin olla rumempi. Hyvää taustanäkymää kuvalle ei Helsingin Kampissa löydy, vaikka katsoisi minne.
– Ei puutu kuin se, että sataisi lisää loskaa, Ville Saarikalle sanoo väistellessään sohjokasoja.
Valmennusalalla toimiva ekonomi puhuu vuolaasti. Saarikalle harmittelee kristillisyyden markkinaistumista. Mitä se pahimmillaan tarkoittaa?
– Seurakunnat toimivat kilpaillulla markkinapaikalla aivan kuin yritykset ja tarjoavat uskoville hengellisiä hyödykkeitä ja palveluja, Saarikalle kuvailee.
– Seurakuntien välinen kilpailu eli taloustieteestä tuttu ”näkymätön käsi” johtaa siihen, että asiakkaille tarjotaan alati laadukkaampia hengellisiä tuotteita, joihin heidän toivotaan tarttuvan.
”Tähtipöly on minun silmissäni vähentynyt.”
Saarikalle puhuu pitkälti kansainvälisestä perspektiivistä ja alueista, joissa herätyskristillisyys on vahvoilla. Hän on työssään kiertänyt vuosien ajan maailmaa, ja tutuiksi ovat tulleet Suomessakin tunnetut megaseurakunnat, kuten Hillsong-kaupunkiseurakunnat eri mantereilla ja Joseph Princen suuri seurakunta Singaporessa.
– Megakirkot kiinnostavat myös maallistuneita ihmisiä. Suomestakin moni kovan luokan bisneksentekijä on käynyt Joel Osteenin Lakewood-kirkossa Houstonissa, Saarikalle sanoo.
Mitä hän itse on etsinyt katsastaessaan seurakuntia maailmalla?
– Minua on ajanut varmaankin uteliaisuus ja ehkä se perinteinen helluntailainen ajatus, että pitää mennä sinne missä Henki liikkuu. Tai että jossakin on menossa aalto, johon täytyy päästä mukaan, Saarikalle luettelee.
Ville Saarikalle puhuu uskon markkinaistumisesta ja 2020-luvun menestysteologiasta RV Podcastin jaksossa "Onko itsensä kehittäminen uutta menestysteologiaa?".
Kuuntele
Katsele ja kuuntele
Jossain vaiheessa kullankaivajasta on tullut tarkkailija.
– En kokenut mitään suurta pettymystä tai havahtumista. Pikemminkin jouduin prosessiin, jossa aloin kyseenalaistaa ajatusta aallonharjasta.
Saarikallen on ollut hankalaa niellä sitä, että läntisessä evankelisessa kristillisyydessä eletään hyvin johtajakeskeisesti.
– Ne määräävät, joilla on hillittömästi itseluottamusta. Kun on luonnetta ja karismaa, seuraajiakin löytyy.
Megaseurakuntia katsoessaan Saarikalle on löytänyt yhä useammin itsensä sen ääreltä, että jotakin tärkeää niiden menestyksen keskellä on myös hukattu.
– Painotan, että maailmalta on jäänyt myös todella hyviä kokemuksia. Ristiriitaisia tuntemuksia en kuitenkaan voi välttää.
Saarikalle löysi itsensä kymmenisen vuotta sitten kauppakorkeakouluopintojen loppupuolella myymästä koulutuksia yrityksille. Nordic Business Forum otti tuolloin ensiaskeliaan.
– Olin muutaman viikon jälkeen valmis lähtemään. Jäin kuitenkin mukaan, ja tässä ollaan edelleen, nykyisin osakkaana ja puhujakiinnityksiä koordinoivana johtajana yrityksessä toimiva Saarikalle sanoo.
Suomesta puuttui johtajuuteen, itsetuntemukseen ja ammatilliseen kehittymiseen keskittyvä suurtapahtuma, ja muutamassa vuodessa NBF:stä muodostuikin Helsingin Messukeskukseen normaalioloissa noin 7 500 ihmistä vetävä vetovoimainen ammattilaistapaaminen.
Puhujina tapahtumissa ovat olleet muun muassa ex-varapresidentti Al Gore, ex-presidentti Barack Obama, miljardööri-yrittäjä Richard Branson ja tähtinäyttelijä George Clooney.
Moni ajattelee, että kuuluisuuksien lähellä omaankin elämään sirottuu kultapölyä. Minkälaista on tavata suuria ihmisiä?
– Suhteeni siihen on muuttunut ajan saatossa. Kyllä tähtipöly on minun silmissäni vähentynyt. Obama oli todella karismaattinen, George Clooney hirveän mukava, Saarikalle pudottelee.
– Pääosin kaikki ovat tällaisella tasolla ennen muuta hyvin ammattimaisia.
Palataan seurakuntakenttään ja Ville Saarikallen hengelliseen identiteettiin.
Saarikalle, 40, kasvoi helluntailaisessa kodissa. Lapsuutta leimasi vanhempien yrityksen alasajo lamavuosina ja perheen köyhtyminen.
– Vaatekauppa Lappajärvellä ei enää kannattanut. Markkina muuttui, ihmiset alkoivat shoppailla muualla.
1990-luvusta muodostui kuitenkin Saarikalleille selviytymistarina. Molemmat vanhemmat kouluttautuivat ja löysivät itselleen uudet ammatit.
– Vanhemmat olivat nuoria, nuorempia kuin minä nyt. Se oli rankkaa aikaa, ja olimme aidosti ahtaalla. Usko toi turvaa elämään niissä vaiheissa.
Perihelluntailaiselta pohjalta hengellisiä kysymyksiä tarkasteleva Saarikalle on saanut viime vuosina lisämausteita ajatteluunsa eri puolilta.
– Helluntailaisuus on silti juureni, ja sillä on valtavasti annettavaa: avoimuus Pyhälle Hengelle, armolahjat, henkilökohtainen suhde Jeesukseen ja evankeliointi. Kaikkien kristittyjen pitäisi minusta pitää näitä asioita suuressa arvossa.
Ajatus, johon Saarikalle on selkeästi ottanut etäisyyttä, on Yksin Raamattu -periaate (lat. Sola scriptura).
– Maailmassa on tuhansia kirkkoja, joiden opeissa on eroja. Kaikki ne perustelevat itsensä Raamatulla. Raamatun lisäksi täytyy tunnustaa muitakin uskon ja opin auktoriteetteja, Saarikalle tiivistää.
Hän viittaa Vincentius Lerinumilaiseen, joka puhui traditiosta, jonka ”kaikki ovat uskoneet aina ja kaikkialla”.
– Kaikkea tulisi katsoa historiallisen kristinuskon valossa. Se toimii linssinä selittämään kirjoituksia oikein. Sen opin, joka osaltaan vahvasti ohjasi Raamatun kaanonin muodostumista, tulisi kulkea mukana myös Raamatun tulkinnassa.
– Varhaisten vuosisatojen uskonkappaleethan ovat syntyneet usein vastauksena harhaoppeihin. Jo silloin on käsitelty haasteita, jotka ovat horjuttaneet kristillistä uskoa.
Saarikalle alkoi viime vuonna sanoittaa tiedonjanoista ajatteluaan blogiin. hän kertoo etsivänsä kristinuskon olemusta historiasta käsin.
Keskeisenä työkaluna kristillisen uskon ytimeen pääsemiseksi Saarikalle pitää avointa ja keskustelevaa otetta.
– Sitä, ettei heti ajatella, että eri tavoin asiat näkevä on väärässä. Että osattaisiin suhtautua suopeasti toisella tavalla ajattelevaan eikä pidettäisi häntä vähä-älyisenä tai sokeana, ja pystyttäisiin puhumaan ilman ankaria leimoja.
Hyvää väittelyä hän pitää ”totuuden löytämistä edistävänä asiana”.
Moni kysymys on yhä auki, eikä Saarikalle odota löytävänsä vastausta kaikkeen.
– On ihmiselämän todellisuutta, että jossain määrin joudumme hyväksymään epävarmuuden, mutta kristityillä on silti toivo Jumalassa. Kyse on uskosta, joka etsii ymmärrystä.
Ville Saarikalle puhuu uskon markkinaistumisesta ja 2020-luvun menestysteologiasta RV Podcastin jaksossa "Onko itsensä kehittäminen uutta menestysteologiaa?".
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...